Alle puolet Euroopan pintavesistä on hyvässä kunnossa – Lappi voi ylpeillä, koko Suomi ei

EU-direktiivin mukaan kaikkien vesialueiden piti olla kunnossa viime vuoteen mennessä.

vesistöt
Kalajokea Nivalassa, taustalla Pidisjärvi.
Kalajoki, Nivala.Petra Haavisto / Yle

Ihmisten toimet näkyvät edelleen ikävällä tavalla valtaosassa Euroopan unionin vesistöistä, kertoo Euroopan ympäristökeskuksen EEA:n tuore raportti (siirryt toiseen palveluun). Sen mukaan tila yltää hyväksi tai erinomaiseksi luokiteltuun tasoon alle puolessa seuratuista vesistöistä.

EU:n pohjavesien tila on valtaosin kunnossa, mutta pintavesissä tavoite on toteutunut vain 40 prosentissa seuratuista vesistöistä.

Raportissa on mukana yli 130 000 joen, järven, kosteikon ja merten rannikkovesien sekä pohjavesialueen kunto tarkkailujaksolla 2010–2015.

Myös kuusi vuotta sitten annetussa ensimmäisessä raportissa hyvän rajaan ylsi jokseenkin saman verran vesistöistä.

Lappi ykköstilalla

Paras tila vesistöillä on Pohjoismaiden pohjoisosissa – varsinkin Suomen Lapissa – sekä Virossa, Skotlannissa, Slovakiassa, Romaniassa ja useiden Välimeren maiden jokialueilla.

Erityisen punaisina kartassa sen sijaan hohtavat tiiviisti asutetut ja tehomaataloutta harjoittavat Keski-Euroopan maat ja osa Ruotsista.

Huonosta tilasta kertovaa kirkkaan punaista väriä on myös Suomen lounaiskulmalla. Myös lähes koko Pohjanlahden rannikko punertaa.

Siihen on myös luontaisia syitä, kuten Pohjanmaan happamat sulfaattimaat, mutta pääosin syynä on maatalouden liiallinen kuormitus, kertoo luontojärjestö WWF:n suojeluasiantuntija Jenny Jyrkänkallio-Mikkola.

Omien lähivesiesi tilan voit katsoa ympäristöhallinnon ylläpitämästä Vesikartasta (siirryt toiseen palveluun).

Ensimmäinen takaraja meni jo

EU:n 18 vuotta sitten solmitun vesipuitedirektiivin perusteella EU:n kaikkien vesistöjen ekologisen tilan olisi pitänyt olla kunnossa jo viime vuonna. Ehdottomaan takarajaan on yhdeksän vuotta.

Direktiiviin pyydetyistä poikkeuksista on Jyrkänkallio-Mikkolan mukaan tullut normi. Kun direktiiviä parhaillaan arvioidaan uudelleen, WWF patistaa jäsenmaita sitoutumaan tavoitteisiin eikä tavoittelemaan heikennyksiä.

EEA:n pääjohtaja Hans Bruyninckx ei ole EU-maille yhtä kipakka kuin WWF, vaan kiittää valtioita, jotka ovat panostaneet jätevesien käsittelyyn, maatalouden valumien suitsimiseen, kalojen vaelluksen mahdollistamiseen ja rapautuneiden vesistöjen kunnostamiseen.

Raportti antaa kiitoksia myös siitä, että monet maat ovat lisänneet vesistöjen tilan seurantaa ja tutkimusta, mikä lisää ymmärrystä tilanteen vakavuudesta ja antaa pohjaa ratkaisuille.

Raportissa ennakoidaankin, että seuraavan tarkastelukauden eli vuosien 2019–2021 aikana jo tehdyt toimet alkavat tuottaa tulosta ja näkyvät seuraavassa raportissa kohentuneina lukuina.

Ponnistuksia on kuitenkin yhä lisättävä, jotta Euroopan vesistä tulisi niin puhtaita ja kestokykyisiä kuin niiden kuuluu olla; siitä riippuu myös ihmisten hyvinvointi nyt ja tulevaisuudessa, Bruyninckx painottaa.