Jenny Matikainen: Kiinalainen hoitaa kauneuttaan kaikkialla ja se tekee alastomuudestakin outoa

Kokemus kiinalaisesta kylpylästä saattaa hämmentää. Kiinalaisen kylpylän allasosastolla käyskentelee eri ikäisiä naisia yllään ainoastaan pukukaapin avain ja muoviset lipokkaat. Uimapuvut on kielletty, kirjoittaa Jenny Matikainen.

Kiina
Jenny Matikainen
Yle Uutisgrafiikka

En ole koskaan tuntenut itseäni niin alastomaksi kuin kiinalaisessa kylpylässä. Yleensä naisseurassa alastomuus ei ole minulle suomalaisena mikään ongelma.

Kun mennään saunaan, käydään salilla suihkussa tai vaihdetaan pukukopissa vaatteet. Tai kun mennään kesäyönä laiturilta uimaan.

Koen kuuluvani kulttuuriin, joka ylpeilee kivuttomalla suhteellaan alastomuuteen.

Näin ainakin ajattelin viime lauantaihin saakka.

Menimme suomalaisen ystäväni kanssa pekingiläiseen kylpylään kuvitellen, että perillä odottaa allasosasto, jossa uima-asuiset kaupunkilaiset pulikoivat sekaisin sukupuoleen katsomatta.

Kun laskeuduimme portaat naisten pukuhuoneeseen, kävikin ilmi ettemme olleetkaan pukukopissa vaan naisten kylpyläosastolla. Uimapuku oli kokonaan kielletty.

– Eihän Kiinassa missään olla alasti! eräs täällä asuva kaverini vahvisti hämmennykseni, kun jälkikäteen kerroin kokemuksesta.

Mutta kyllä ollaan, ainakin Pohjois-Kiinassa. Ja kun ollaan, ollaan todella alasti.

Altaan keskellä olevalla korokkeella kölli alaston pekingiläisnainen kuin norppa kivellään. Ympäriinsä kylpylätilaa käyskenteli eri ikäisiä naisia yllään ainoastaan pukukaapin avain ja muoviset lipokkaat. Nauratti.

Ei kai siinä, ajattelimme. Emmehän me ole mitään ranskalaisia tai amerikkalaisia, joita sosiaalinen alastomuus ahdistaa.

Kiinalaisnaiset istuivat ilkosillaan pöydän ääressä nauttimassa kuumaa vettä pahvimukeista.

Uikkarit jäivät kaappiin ja luikahdimme suojaan lämpimään altaaseen. Samalla pohdimme, miksi nakuilu tuntui nyt niin oudolta?

Kiinalaisnaiset istuivat ilkosillaan pöydän ääressä nauttimassa kuumaa vettä pahvimukeista, kävivät hieronnassa ilman rihman kiertämää ja rasvailivat itseään antaumuksella tarjolla olevilla kauneustuotteilla. Ja ennen kaikkea, tuijottivat itseään peilistä tätä tehdessään.

Suomalaisessa sauna-alastomuudessa on jotain käytännöllistä. Se liittyy järkevyyteen, puhtauteen ja rehellisyyteen. Sitä ei ole tarkoitettu katsottavaksi. Ei itsensä eikä muiden.

Parhaimmillaan saunassa käydään pimeässä, pesuvesi tulee järvestä ja selkään unohtuu nokitahroja. Nivea levitään niin, että naamaan jää valkoisia viiruja. Tukka kammataan vääristävän mökkipeilin edessä ja jätetään tuuleen kuivumaan.

Alastomuus on kielletty elokuvissa ja televisiossa eikä siihen juuri vihjailla katumainoksissa.

Tärkeintä on se miltä tuntuu, ei se miltä näyttää.

Kiinalaisessa kylpylässä tuli erilainen olo. Tuntui, että alastikin piti olla cool eikä kroppaansa kuulunut peitellä häpeillen pyyhkeellä. Kehopositiivisuutta parhaimmillaan.

Se hämmensi, koska muualla Kiinassa alastomuus on visusti piilossa katseilta. Alastomuus on kielletty elokuvissa ja televisiossa eikä siihen juuri vihjailla katumainoksissa.

Muoti on enemmän peittävää kuin paljastavaa. Kaula-aukoista ei näe sisään ja uimapuvuissakin on usein helma.

Kesällä ihon maaninen peittäminen jopa huvittaa. Se ei tosin liity ainoastaan häveliäisyyteen, vaan myös aurinkoon.

Ruskettuminen on Kiinassa yhä rahvaiden hommaa: tumma iho yhdistetään peltotöihin.

Aurinkoisella säällä kaduilla näkee paljon päivänvarjoja, mutta myös paljon kekseliäämpiä keinoja verhota itsensä suojaan. Mopoillessa käsiin vedetään irtohihat. Moni myös käyttää ohutta tuulitakin kaltaista kesävaatetta. Helteellä pitää olla pitkät hihat, sanoo kiinalainen tuttu.

Aurinkolipat ovat jättimäisiä ja rannalla kasvoja peittää facekini, eli ruskettumiselta suojaava kommandopipon kaltainen naamio.

Naiset varjelevat etenkin kasvojaan. Aurinkolipat ovat jättimäisiä ja rannalla kasvoja peittää facekini, eli ruskettumiselta suojaava kommandopipon kaltainen naamio.

Pientä päivetystä kaipaavalle pohjoiseurooppalaiselle naamabikinit näyttävät lähinnä häiriintyneiltä. Mutta kiinalaisnaisia se ei haittaa. Tärkeintä on, että iho ei rusketu.

Kiinassa on sanonta, jonka voi kääntää kuta kuinkin näin: vaalea iho kätkee tuhat virhettä.

Ajatus siitä, että kauneus avaa ovia sekä työelämään että avioliittoon on täällä yhä vahva, eikä siitä häpeillä puhua. Ulkonäöstä on ihan ok huomautella.

Kylpylässä todistamani peilaileva alastomuus ehkä liittyy tähän samaan asiaan. Kehopositiivisuus saattaa lopulta olla hommasta kaukana.

Vartaloa hoidetaan, jotta se olisi kauniimpi. Alastomuuskin on tuloksellista ja tehokasta. Kun pitää ottaa vaatteet pois, ne otetaan pois. Mutta ulkonäköä ei pidä tässäkään vaiheessa unohtaa. Päinvastoin.

Ja juuri se teki tilanteesta oudon. Saunassa olisi vähän noloa miettiä, miltä näyttää.

Siksipä kylpyjen jälkeen minä ja ystäväni kieltäydyimme vaaleanpunaisista pyjamista, jotka päällä olisi voinut jatkaa itsensä peilailua.

Kampasimme tukat, läiskimme rasvan punakoille naamoillemme ja kiipesimme portaat ylös takaisin Kiinaan, jossa alastomuutta ei ole.

Jenny Matikainen

Kirjoittaja on Ylen Aasian-kirjeenvaihtajana. Hän katsoo tässä blogissa Kiinaa eri kanteilta ja uskoo, että asian ymmärtäminen ei tarkoita, että olisi siitä samaa mieltä.