Suomen maatiloilla muhii 20 miljoonan tonnin lanta-aarre – Valio haluaa kerätä tiloilta maidon lisäksi myös lehmien jätökset

Meijerijätti suunnittelee erottelevansa lietteestä biokaasun, puhtaan veden sekä lannoitteet. Lietteen tehokas käyttö saattaisi vähentää vesistöjen ravinnekuormaa.

biokaasu
Lantakasa
Valio tavoittelee lannan jatkojalostusta.Sini Ojanperä / Yle

Maanviljelijä Heikki Junttila on valmistanut karjatilallaan Nivalassa biokaasua vuosituhannen vaihteesta asti. Pahanhajuinen lietelanta on hänestä mitä arvokkainta raaka-ainetta.

Junttila ottaa lietteestä metaanin hyötykäyttöön ja ammoniakki muuttaa muotoaan. Siksi prosessi on täysin hajuton.

– Kerrankin naapurit tulivat ihmettelemään, onko meiltä lietelannan levitys unohtunut, kun ei ole haissut ollenkaan.

Heusalan tilan isäntä Heikki Junttila esittelee oman tilansa biokaasugeneraattoria.
Heusalan tilan isäntä Heikki Junttila esittelee oman tilansa biokaasugeneraattoria.Timo Nykyri / Yle

Mies ihmettelee, miksi lietelantaa ei edelleenkään hyödynnetä kunnolla. Hänestä valtion nuiva suhtautuminen haittasi hänen oman biokaasuhankkeensa pioneerivaihetta.

Nyt hän luettelee ministereiden ja muiden vaikuttajien nimiä, jotka ovat vierailleet hänen tilallaan bioreaktoria ihastelemassa. Valtioneuvosto on juuri antanut eduskunnalle lakiesitykset, joilla helpotetaan lannan käyttöä energiantuotannossa.

Valio kiinnostunut Maito-Suomen karjanlannasta

Lietelannan jatkojalostus on vauhdittumassa tuntuvasti, kun Valio leveine hartioineen on lähdössä lantabisnekseen. Suunnitteilla oleva pilottilaitos Nivalassa on saanut työ- ja elinkeinoministeriöltä vajaat kolme miljoonaa euroa energiatukea. Valio tavoittelee mittavaa lannankäsittelyverkostoa, jonka osa Nivalan laitos olisi.

Osaaminen voi olla myös liiketoimintaa pidemmällä aikavälillä.

Juha Nousiainen

Valion patentoima menetelmä soveltuu sekä tilakohtaiseen että suurimittakaavaiseen lietelannan jalostukseen. Alkutuotantojohtaja Juha Nousiainen Valiolta kertoo, että menetelmällä lietteestä erotellaan veden ja biokaasun ohella myös typpi- ja fosfori-kaliumjakeet, jotka ovat helposti maahan levitettäviä ja myös luomukelpoisia.

Nousiaisen mukaan kyse on Valion näkökulmasta ensisijaisesti ekoteosta, jolla pyritään ratkaisemaan maitoketjun aiheuttamia ympäristöongelmia, mutta myös bisneksestä.

– Osaaminen voi olla myös liiketoimintaa pidemmällä aikavälillä.

Lietteelle ei tahdo löytyä enää tilaa

Monet karjatilalliset ovat lietelannan kanssa suorastaan helisemässä, sillä karjakokojen kasvaessa tilojen peltoala ei tahdo riittää kertyvän lietteen levitykseen. Lietelanta on yksi osatekijä maatalouden vesistöille aiheuttamassa ravinteiden hajakuormassa.

Juha Nousiainen muistuttaa, että lantaa syntyy maatiloilla jopa kaksi kertaa enemmän kuin maitoa. Valio tuntee lannankeruuseen vaadittavan toimialueen, sillä se ajaa vuosittain maidonkeruu- ja jakelureiteillä 50 miljoonaa kilometriä.

– Biokaasun raaka-aineita maitotiloilla riittäisi koko tuohon liikenteeseen, maanviljelijöiden traktoreihin ja vielä jäisi ylikin.

Lietelantaa riittää

Suomessa muodostuu vuosittain noin 20 miljoonaa tonnia tuotantoeläinten lantaa, jonka sisältämät ravinteet ovat alihyödynnettyjä.

Hallitusohjelman mukaan lähivuosina jopa puolet eläinten ulosteista tulisi valjastaa biopolttoainetuotantoon vuoteen 2025 mennessä. Toistaiseksi avaukset ovat olleet tavoitteeseen suhteutettuna varsin vähäisiä.

Lehmiä Heusalan tilan navetassa Nivalassa.
Heusalan tilan lehmänlannasta syntyy lämpöä ja sähköä tilan biokaasulaitoksessa.Timo Nykyri / Yle

Työnimeltään Pro Lanta –hankkeella Valio tavoittelee pilottilaitoksen myötä lietelannan keruuseen ja jatkojalostukseen laajapohjaista ekosysteemiä. Nousiainen ennakoi Valion lähestyvän sidosryhmiä kesälomakauden jälkeen.

– Tervetulleita mukaan ovat maatilat, teknologiatoimijat, kaasun ja ravinteiden hyödyntäjät ja yritykset. Samoin tutkijat, rahoittajat ja viranomaiset.

Sähköä ja lämpöä omalle tilalle

Junttilan isännöimällä Heusalan tilalla käytetään biokaasua lämmön ja sähkön tuotantoon. Erityisen ylpeä mies on siitä, mitä prosessi tekee lannalle. Se on biokaasuprosessin jälkeen selvästi laadukkaampaa lannoitetta kuin raakana.

– Meidän tilalla ollaan käytännössä omavaraisia navetan lämmön ja sähkön sekä rehun vaatiman lannoituksen suhteen.

Hajuhaittojen poistumisen ja laadukkaamman lannoituksen vuoksi Junttila pitää isäntälinjan biokaasun tuottamista ekotekona. Vaikka hän ei ole tekemisissä Valion Nivalaan suunnitteleman pilottilaitoksen kanssa, hän iloitsee suuren toimijan mukaan lähdöstä toimialalle ja povaa suuria vientinäkymiä tuotteistetulle menetelmälle.

– Esimerkiksi Hollannissa peltoalan riittävyys on valtava ongelma lietelannan levitykselle. Suomessakin bioreaktori pitäisi määrätä pakolliseksi jokaiselle karjatilalle.