Gerdin ja tuhansien muiden saksalaissotilaiden jäljiltä on kaivettu Hangon metsistä jo 17 000 esinettä

Arkeologiset kaivaukset Tulliniemessä ovat tuottaneet runsaasti uutta tietoa saksalaisten sotilaiden kauttakulkuleiristä toisen maailmansodan aikana.

sotahistoria
Maasta löytyy saksalaisleirin jäljiltä muun muassa nappeja, nahkaa ja edelleen luettavassa kunnossa olevia paperinpalasia.
Maasta löytyy saksalaisleirin jäljiltä muun muassa nappeja, nahkaa ja edelleen luettavassa kunnossa olevia paperinpalasia.Paula Tiainen / Yle

Kolikoita, kalvosinnappeja, tekohampaita ja aseiden osia, käytännössä kaikkea, mitä kuvitella saattaa. Saksalaissotilaiden kauttakulkuleirin jäänteissä riittää penkomista Hangon kesäyliopiston järjestämän konfliktiarkeologian kurssin osallistujille.

– Tässä tutkitaan nyt paikkaa, mihin sotilaat heittivät tavaransa, purkautuivat junista ja astuivat leiriin. Täältä on löytynyt paljon sotilaiden henkilökohtaiseen elämään liittyvää pienesineistöä, kaivauksia johtava arkeologi Jan Fast selostaa kaivannon äärellä.

Fast tutkii aluetta nyt neljättä kesää. Kaivauksiin on osallistunut yhteensä 250 ihmistä ja esineitä on tähän mennessä löytynyt 17 000 kappaletta.

– Ennen kaikkea minua kiinnostaa näiden unohtuneiden saksalaissotilaiden henkilöhistoria ja tarina, koko kuva siitä, millä tavalla Hanko oli osa suurta toista maailmansotaa ja miten sota oli osa heidän elämäänsä.

Arkeologi Jan Fast.
Arkeologi Jan Fast.Paula Tiainen / Yle

Käytännössä Jäämeren rintamalle menossa olleet saksalaissotilaat aseistettiin Hangossa ja he jatkoivat matkaansa pohjoiseen junalla. Kotilomalle lähtevät sotilaat puolestaan pestiin ja puunattiin leirissä ennen Tallinnan kautta Saksaan suuntautunutta kotimatkaa. Leirissä saattoi olla tuhansia sotilaita yhtä aikaa.

Jotkut saksalaissotilaat viettivät koko lomansa leirissä, vaikka elo siellä oli tiettävästi ankeaa, elokuvateatterin ja kanttiinin tarjoamasta viihteestä huolimatta.

– Heillä oli joko ikävä kotiin tai takaisin rintamalle muiden sotilaiden joukkoon. Tämä oli ikään kuin valtava terminaali. Jokainen, joka on matkustanut, tietää millä mielin vaikkapa lentokentällä ollaan, joko menossa lomalle tai kotiin. Tämä oli yksi etappi pitkällä pitkällä lomamatkalla.

Saksalaissotilas Gerd kävi Hangossa kaksi kertaa

Leirialueen löydöt ovat johdattaneet Jan Fastin (siirryt toiseen palveluun) entisten sotilaiden, heidän sukulaistensa ja muiden aikalaisten puheille sekä Suomessa että Saksassa. Hangon museossa on parhaillaan käynnissä leiristä kertyneistä tiedoista koottu näyttely Durchgangslager Hanko 1942–1944.

– Se on muistonäyttely ihmisistä, joiden kohtalo oli joutua sotaan, olivat he sitten Saksan, Suomen tai Neuvostoliiton puolella, Fast toteaa.

Näyttelyssä on esillä muun muassa erään saksalaissotilaan tarina:

"Gerd syntyi 1915 Rotenburgissa. 18-vuotias Gerd liittyi armeijaan vapaaehtoisena vuonna 1933. Hän tapasi tulevan vaimonsa Margan tanssiaisissa vuonna 1935. Marga oli tuolloin 16- ja Gerd 20-vuotias.

Vuonna 1940 Gerd ilmoittautui rintamapalvelukseen ja hänet lähetettiin Ranskaan. Marga ja Gerd avioituivat Gerdin kotilomalla hieman ennen joulua 1940. Ranskasta Gerd lähetettiin Itävallan kautta Balkanille, josta divisioona siirrettiin Jäämeren rintamalle. Gerdin divisioona kuljetettiin junilla Stettiniin ja sieltä meriteitse Vaasaan ja edelleen Rovaniemelle.

Hangon museossa on parhaillaan käynnissä leiriä käsittelevä näyttely.
Hangon museossa on parhaillaan käynnissä leiriä käsittelevä näyttely.Paula Tiainen / Yle

Satojen kilometrien matka Rovaniemeltä Jäämerelle taitettiin jalan, purevassa kylmyydessä. Gerd taisteli tykistössä 6. divisioonassa Jäämeren rintamalla lokakuusta 1941 helmikuuhun 1944.

Olosuhteet pohjoisessa olivat erittäin vaikeat. Gerd asui lumesta ja jäästä rakennetussa bunkkerimaisessa rakennelmassa. Hän kärsi nälästä ja melkein päivittäisistä taisteluista. Hän eteni sotilasurallaan ja toimi lopulta tykistöpatterin kapteenina.

Gerdille myönnettiin kotiloma vain kahdesti vuosien 1941 ja 1944 välisenä aikana. Ensimmäinen lomamatka vuonna 1942 kulki Turun kautta Saksaan. Seuraavana vuonna Gerd matkusti Saksaan ja takaisin rintamalle Hangon kautta. Gerd kuoli neuvostosotilaan luodista 4.2.1944. Gerdin tytär Gerda syntyi kaksi kuukautta isänsä kaatumisen jälkeen."

Runsaat löydöt houkuttelevat harrastajia

Esineistöä Hangon leirialueen maan uumenissa riittää, sillä Fast on onnistunut paikantamaan alueelta jatkosodan päättymisen jälkeen täysin koskemattomana säilyneitä kohtia. Yksi useimmin kaivauksissa vastaan tulleista arkiesineistä on kampa.

– Se oli tärkeä väline, koska hiusten oli oltava kuosissa. Täällä heitettiin rintamalla kulunut vanha kampa pois ja ostettiin kaksi tai kolme tilalle, kun lähdettiin lomille. Siksi niitä kampoja on täällä useita satoja, jos ei tuhansia, Fast laskee.

Leirin jäljiltä on löytynyt lukematon määrä enemmän tai vähemmän loppuun kulutettuja kampoja.
Leirin jäljiltä on löytynyt lukematon määrä enemmän tai vähemmän loppuun kulutettuja kampoja.Paula Tiainen / Yle

Moni Hangon kesäyliopiston kurssilaisista hakee metsästä vastapainoa siistille sisätyölle. Yksi heistä on helsinkiläinen Tuija Mikkonen.

– Viime kesänä kävelin tällä alueella ja näin parakit aidan läpi. Samoihin aikoihin luin tästä Fastin tutkimuksesta ja kiinnostuin asiasta.

Jokaisella kurssilaisella on noin neliömetrin kokoinen alue, jota he kaivelevat pikkuhiljaa puhtaaksi mullasta, kunnes hiekkakerros tulee vastaan. Tällä kertaa Mikkosen ruudussa ei ollut juuri muuta kuin muutamia lasinpalasia.

– Ei sillä ole niin väliä, löytääkö itse mitään. Tältä alueelta löytyy hyvin erilaisia esineitä, ja voi kuvitella, mitä täällä on ollut. Arkeologit analysoivat näitä löytöjä ja kokonaiskuvaahan tässä yritetään rakentaa. Historian palasia koota yhteen. Pelkkä mukanaolo tällaisessa on kiinnostavaa, Mikkonen kuvailee.

Tulliniemen kaivaukset ovat houkutelleet runsaasti sotahistoriasta kiinnostuneita harrastajia.
Tulliniemen kaivaukset ovat houkutelleet runsaasti sotahistoriasta kiinnostuneita harrastajia.Paula Tiainen / Yle

Maastotutkimus ei enää kuluvan kesän jälkeen jatku. Saksalaisleirin käytössä olleista kymmenistä parakeista on pystyssä vielä muutama, ja ne jäävät ainakin näillä näkymin sijoilleen tuomaan oman säväyksensä aluetta halkovalle Tulliniemen luontopolulle.

– Tätä aluetta kyltitetään jonkin verran lisää, että saadaan näitä toiminnallisia pisteitä esiteltyä kävijöille. Muuten tämä alue saa varmaan olla kaikessa rauhassa taas seuraavat 75 vuotta, Fast naurahtaa.

Hangon museon näyttelyn lisäksi leirialueen tutkimisen avulla kertyneistä tiedoista on vielä tekeillä sekä kirja että väitöskirja.

Lue myös:

Hangon massiivinen saksalaisleiri toimi ihmiskohtaloiden suppilona sodan aikana – nyt salat paljastuvat maan alta