Cheek kuvaa Jumalien keinua mielialan vaihteluina, mutta mitä Eino Leino itse tarkoitti?

Eino Leino eli monivaiheisen elämän täynnä nousuja ja laskuja. Taiteilijan värikkääseen sielunelämään samaistutaan vielä tänäkin päivänä.

Eino Leino
Cheek
Cheek on kertonut samaistuvansa Eino Leinon runoon oman kaksisuuntaisen mielialahäiriönsä kautta.Yle

Kuka keinussa jumalien keinuu,

ei hällä elon aika pitkä ole.

Syyn, syyttömyyden

hän huiput nähköön –

sitten tulkohon tumma yö.

Näin päättyy vuonna 1902 julkaistu Eino Leinon Jumalien keinu -runo, joka nousi uuteen valoon vuonna 2015, kun Cheek lainasi sitä kappaleeseensa Keinu. Eino Leinon syntymästä on kulunut nyt 140 vuotta.

Mikä Leinosta puhuttaa satojen vuosien jälkeenkin?

Eino Leino osasi käsitellä ihmiselämän suuria kysymyksiä ja elämän traagisuutta taidokkaasti. Taiteilijan elämää kuitenkin varjostivat kriitikoiden huonot arvostelut ja onnettomat parisuhteet.

mies kirjoituspöydän ääressä
Leino oli romanttinen kirjeiden kirjoittaja, mutta lähisuhteet eivät onnistuneet häneltä.

Jumalien keinu on monitulkintainen runo. Runon lukija tulkitsee sisällön omalla tavallaan. Osa pitää runoa Eino Leinon elämän vaiheina, kun toiset, ehkäpä Cheekin vaikutuksesta, ajattelevat runoa mielialojen vaihteluna.

Eino Leino -elämäkerran kirjoittanut Panu Rajala tulkitsee runoa mahtipontiseksi ja romanttiseksi. Rajalan mielestä Leino ei osannut hallita ailahtelevaisuuttaan, mutta tiedosti sen. Taiteilijasielu kärsi rankoista luomisen jaksoista, jolloin hän teki töitä yötä päivää. Parhaimpina vuosina Leino julkaisi 3–4 kirjaa, mutta omistautuneisuudella oli hintansa.

Nousukausia seurasi masentuminen. Leino saattoi maata sängyssä viikkokausia ja vetäytyä yksinäisyyteen. Syrjäytymisen jälkeen hän usein juopotteli ja vietti aikaa kapakoissa. Hän keskusteli paljon ihmisten kanssa ja oli itse keskustelujen keskipiste.

Mies seisoo Eino Leinon patsaan edustalla.
Esko Piipon mukaan Eino Leinon elämän voi jakaa kausiin.Lucas Holm / Yle

Rap-artisti Cheek on kertonut (siirryt toiseen palveluun) (HS) avoimesti kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstään. Jumalien keinu tuli artistille tutuksi, kun hän avautui laulaja Paula Vesalalle mielialan vaihteluistaan ja tuskastaan, jota koki tehdessään Alpha Omega -levyä. Välillä Cheek tunsi olevansa maailman paras ja välillä hän ryömi pohjamudissa. Tällöin Vesala esitteli runon Cheekille, joka sai kipinän sen siteeraamiseen kappaleessaan (Voice.fi (siirryt toiseen palveluun)).

Cheekille runossa näkyy mielialojen hallitsematon vaihtelu, eikä tulkinta ole kaukaa haettu. Eino Leinon suvussa oli mielisairautta. Hänen Olga-siskonsa sairastui 15-vuotiaana skitsofreniaan. Myös hänen kirjailijaveljensä Kasimir kärsi mielisairauksista vanhemmalla iällä.

Leinon omista psykiatrisista sairauksista ei ole todisteita, mutta hän pelkäsi sairastuvansa sisaruksiensa tapaan. Siitä hän kertoo runossaan Oi, varjele Herra mun järkeäin.

Kausieläjä käsitteli elämän suuria kysymyksiä

Kajaanilainen historian opettaja Seppo Kämäräinen ymmärtää keinun Eino Leinon elämänä. Hän on käsikirjoittanut draamakonsertin, joka kantaa nimeä Jumalien keinu.

– Nimi kuvaa täydellisesti Eino Leinon elämää ylioppilaskesästä aina kuolemaan saakka. Siinä todella ollaan Jumalien keinussa. Mennään kohti taivaita ja syvää rotkoa niin alas kuin ihminen voi ikinä mennä, kertoo Kämäräinen.

Kainuun Eino Leino -seuran puheenjohtaja Esko Piippo on samalla kannalla. Hänen mukaansa Leinon elämän voi jakaa kausiin. Ensimmäisen kautensa Eino Leino eli Kainuussa. Hän oli jo nuorena kielellisesti lahjakas ja tottui siihen, että häntä nostettiin jalustalle.

Ei siis ole ihmekään, että hän alkoi itsekin uskoa, että kaikki rakastivat häntä. Murska-arvostelut kuitenkin pudottivat Leinon pohjalle.

miehen partaa ajetaan
Jotkut epäilevät, että Eino Leinolla oli mielenterveyden ongelmia, mutta asiasta ei ole todisteita.Otavan kuva-arkisto

Yhteiskunnallisesti merkittävin kausi Leinon elämässä oli vuosina 1895–1908. Silloin hän kirjoitti lähemmäs 105 pakinaa ja vaikutti esimerkiksi venäläistämiseen, jota hän vastusti.

Parikymppisenä Leino sairastui syfilikseen eli kuppaan. Piippo kertoo, että Leino jopa eristettiin paiseidensa takia. Sairaus yltyi niin pahaksi, että Leinoa käytiin syöttämässä.

Vaikuttamisen kausi päättyy Elegia-runoon, jossa hän kertoo väsymyksestään seuraavasti: “uupunut olen, ah, sydänjuurihin saakka”. Leino vietti aikaa Italiassa ja vetäytyi vuosiksi 1908–1916. Hän otti etäisyyttä päivänpolitiikkaan ja sanomalehtiin, mutta jatkoi silti kirjoittamista.

Mies istuu nuottitelineen takana ja lukee nuotteja.
Seppo Kämäräinen on käsikirjoittanut draamakonsertin Eino Leinon runoista.Lucas Holm / Yle

Viimeiset 10 vuotta elämästään Leino oli koditon ja vaelsi paikasta toiseen. Aika oli Leinolle henkisesti rankkaa, sillä hänen kansallinen idealisminsa ja uskonsa ihmisiin oli koetuksella 1918 vuoden sisällissodan sytyttyä.

Esko Piippo näkee Leinon runoissa teemoja ja niiden muutoksia. Aluksi Leino kirjoitti luonnosta ja siihen liittyvistä tunteista ja ihmissuhteista. 1900-luvulla runoihin ilmestyi kuitenkin tummia sävyjä, ja Leino kuvaa usein kuolemaa.

Sekä Panu Rajala että Seppo Kämäräinen korostavat, että Eino Leino säilytti toiveikkuuden loppuun asti. Kokonaisissa teoksissa näkyy, että ne on kirjoitettu voimakkaan positiivisen virtauksen vallassa.

Nainen ja mies pitävät toisiaan käsikynkässä. Naisella on päivänvarjo ja miehellä ylioppilaslakki.
Jumalien keinu -draamakonsertti kertoo Eino Leinon elämän vaiheista aina kuolemaan saakka.Lucas Holm / Yle

Taiteilijan mielialan vaihtelut näkyvät myös taidokkaissa roolihahmoissa ja eri persoonissa, joita Eino Leino käytti runoissaan. Vaikka Cheekin tulkinta Jumalien keinusta tuntuu loogiselta, Esko Piippo on kuitenkin sitä mieltä, että Leino ei olisi paljastanut omia tunteitaan runoissa.

– Hän oli niin taitava kirjailija, että ei hän sellaisia henkilökohtaisia asioita piilottanut tuotantoonsa.