Euroopan parlamentti torjui kulukorvausten syynäyksen – Meppien ei tarvitse jatkossakaan esittää kuitteja 53000 euron vuotuisen korvauksensa käytöstä

Korvauksille esitettiin nykyistä tarkempaa valvontaa väärinkäytösten seurauksena. Parlamentti käyttää kulukorvauksiin noin 40 miljoonaa euroa vuodessa.

Euroopan parlamentti
Euroopan parlamentti istunnossaan Strasbourgissa, Ranskassa.
Euroopan parlamentti istunnossaan Strasbourgissa, Ranskassa.Patrick Seeger / EPA

BrysselEuroopan parlamentti on torjunut ehdotuksen, joka olisi tiukentanut parlamentin maksamien kulukorvausten valvontaa.

Jokaiselle parlamentin jäsenelle maksetaan palkan lisäksi 4 416 euroa kuussa käytettäväksi meppinä toimimisesta aiheutuviin kustannuksiin, kuten toimiston vuokraan kotimaassa, puhelinkustannuksiin tai tietokonekuluihin.

Jatkossa kulukorvaus pitää ohjata eri tilille kuin edustajan palkka, mutta edustajien ei tarvitse edelleenkään julkistaa tietoja siitä, mihin tarkoitukseen kulukorvaukset on käytetty. Edustajat voivat halutessaan palauttaa käyttämättömät korvaukset, mutta pakollista se ei ole.

Taustalla epäselvyydet

Parlamentin puheenjohtajiston pöydällä oli eilen illalla esitys, joka olisi tehnyt korvausten käytön selvittämisestä ja ylijääneiden rahojen palauttamisesta pakollista. Esitys kuitenkin kaatui äänin 8–6.

Kulukorvaus maksetaan kuukausittain riippumatta todellisista kuluista. Kulukorvaukset nousivat julkisuuteen viime vuonna kun kansainvälisen toimittajaverkoston selvitys paljasti epäselvyyksiä ja väärinkäytöksiä rahojen käytössä. Neljä edustajaa oli esimerkiksi maksanut kulukorvauksilla toimistonsa vuokraa itselleen.

Keskustaoikeistolainen Euroopan kansanpuolueen EPP:n ryhmä vastusti äänestyksessä ehdotettua muutosta sääntöihin. Sosiaalidemokraattien S&D jakautui kahtia. Asiasta päättivät Euroopan parlamentin varapuhemiehet.

Ainoa suomalainen varapuhemies Heidi Hautala (vihr.) äänesti sääntöuudistuksen puolesta.

Kokoomuskolmikko vastusti

Koko parlamentti äänesti samasta asiasta huhtikuun täysistunnossa. Tuolloin se päätyi vaatimaan ylijäävien rahojen palauttamista ja kuittien säilyttämistä.

Kyseistä muotoilua vastustivat suomalaismepeistä EPP:hen kuuluvan kokoomuksen Petri Sarvamaa, Henna Virkkunen ja Sirpa Pietikäinen sekä perussuomalaisten Jussi Halla-aho.

Tuolloin tappiolle jäänyt kanta korosti kustannuksia, joita kulukorvausten tarkemmasta seurannasta aiheutuisi. Perustelujen mukaan tiukempi valvonta olisi edellyttänyt uusien virkamiesten palkkaamista.

Vielä viime vuonna muutoksia olivat vastustaneet myös keskustan Anneli Jäätteenmäki ja Paavo Väyrynen.