Tervetuloa Suomeen – hallitus lupasi ulkomaalaisten työluville nopean käsittelyn, todellisuudessa työluvan saaminen voi kestää jopa vuoden

Laki vaatii työlupahakemusten ratkaisemista neljässä kuukaudessa. Kun päätökset viivästyvät, Suomi menettää verotuloja ja yritykset kärsivät työvoimapulasta. Työlupaa Suomeen odottaa tuhansia ihmisiä.

työluvat
Bangladeshilainen ohjelmistokehittäjä Manzurul Haque harkitsee Suomesta lähtemistä. Hän on joutunut odottamaan työlupaa lähes vuoden.
Bangladeshilainen ohjelmistokehittäjä Manzurul Haque harkitsee Suomesta lähtemistä. Hän on joutunut odottamaan työlupaa lähes vuoden.Sasha Silvala / Yle

Hallituksen tahtotila on panostaa Suomen vetovoimaisuuteen kansainvälisten osaajien sekä työntekijöiden silmissä. Työvoiman maahanmuuton tehostamisen kannalta on tärkeää, että ulkomaalaisten työntekijöiden on helppo tulla Suomeen.

Näin alkaa sisäministeriön tuore maahanmuuton tilannekatsaus (siirryt toiseen palveluun). Hallitus on luvannut vahvistaa työperäistä maahanmuuttoa. Hallituksen mukaan Suomi tarvitsee pysyvästi suuren määrä työtä tekeviä maahanmuuttajia, kun huoltosuhde eli työikäisten määrä suhteessa lapsiin ja eläkeläisiin heikkenee väestön vanhetessa.

Hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman (siirryt toiseen palveluun) yksi tavoite on, että lupamenettelyt sujuvat vaivattomasti ja nopeasti.

Todellisuus on usein kaukana tästä. Suomen ulkomaalaislain (siirryt toiseen palveluun) mukaan ulkomaalaisten työlupahakemuksiin pitää antaa ratkaisu neljän kuukauden sisällä hakemuksen jättämisestä. Nykyisin työluvan käsittely voi kuitenkin kestää jopa vuoden.

Näin on käynyt Bangladeshista kotoisin olevalle Manzurul Haquelle.

Haque istuu Helsingin Tervasaaressa ja katsoo vaiteliaana merelle. Hän tulee tänne usein hiljentymään kaupungin melusta, pohdiskelemaan elämäänsä.

Viime aikoina mietittävää on riittänyt. Haque tuli Suomeen alun perin opiskelemaan, mutta nykyisin hän työskentelee vakituisessa työsuhteessa ohjelmistoalan yrityksessä Helsingissä.

Hän anoi työperusteista oleskelulupaa viime vuoden heinäkuussa, mutta ratkaisua ei ole vieläkään tullut, vaikka hän on työskennellyt samassa yrityksessä koko ajan.

– Tämä tilanne saa minut surulliseksi. Työlupa-asia pyörii koko ajan mielessä ja vaikuttaa jo päivittäiseen työntekooni, Haque kuvailee tuntemuksiaan.

"Olen saanut työtarjouksia muista maista"

Haqueta korpeaa epätietoisuudessa eläminen. Hänelle ei ole missään vaiheessa annettu arviota siitä, milloin työluvan voisi mahdollisesti saada. Ei edes sen jälkeen, kun luvattu käsittelyaika on ylittynyt kuukausilla. On vain pyydetty odottamaan.

Matkan varrella hän ehti jo pelätä menettävänsä työnsä, kun määräaikainen työsuhde oli loppumassa eikä työlupaa kuulunut. Sen sijaan hänelle annettiin vakipesti.

Haque voi työskennellä hakemuksensa käsittelyn aikana. Mutta jos hän poistuu tänä aikana Suomesta, takaisin ei ole tulemista, koska hänellä ei ole voimassa olevaa oleskelulupaa.

Jo se on Haquesta masentavaa, että hän on jumissa Suomessa. Hiljattain tilanne on kuitenkin muuttunut entistä vaikeammaksi, koska hänen Bangladeshissa asuva äitinsä on sairastunut vakavasti. Jos Haque matkustaa katsomaan äitiään, hän ei pääse Suomeen ennen kuin työlupa myönnetään.

– Olen päättänyt odottaa heinäkuun loppuun asti. Jos työlupaa ei siihen mennessä tule, muutan johonkin toiseen maahan. Olen jo saanut työtarjouksia muualta, hän sanoo.

Työperusteisten oleskelulupien määrä on kasvanut Suomessa. Viime vuonna myönteisiä päätöksiä tehtiin lähes 6 800, mikä oli noin tuhat enemmän kuin vuotta aiemmin. Tänä vuonna eniten työperusteisia oleskelulupia on myönnetty järjestyksessä ukrainalaisille, intialaisille ja venäläisille.

Infografiikka

Nousun taustalla on talouskasvun vahvistama kysyntä työntekijöistä. Yhä useammalle alalle tarvitaan lisää työvoimaa. Vuoden 2017 ammattibarometrin mukaan työvoimapulaa on varsinkin terveys- ja sosiaali- sekä rakennusalalla.

Kun ulkomaalaisten työlupahakemuksien käsittely myöhästyy jatkuvasti, Suomi ei saa täyttä hyötyä tänne haluavista työntekijöistä. Osa heistä, kuten ehkä pian Manzurul Haque, luovuttaa ja suuntaa katseensa muualle.

Näin Suomi hyödyntää vain osan siitä potentiaalista, jota talouden noste luo työmarkkinoille.

Jonossa viime vuonna lähetettyjä hakemuksia

Toisen EU-maan kansalaisen on lähtökohtaisesti helppoa tulla Suomeen töihin. Työnteon voi aloittaa heti, eikä oleskelulupaa tarvitse, mutta työntekijän pitää rekisteröityä maahanmuuttovirasto Migriin.

Jos taas Suomeen pyrkii töihin Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen (ETA) ulkopuolelta, edessä voi olla pitkä ja piinaava prosessi.

Kun niin sanottu kolmannen maan kansalainen hakee Suomesta oleskelulupaa työn perusteella (siirryt toiseen palveluun), hänellä on oltava työsopimus tai sitova työtarjous jo hakemusvaiheessa. Hakija ei siis tule Suomeen etsimään töitä, vaan hänellä on jo työpaikka.

Hakemusprosessi on kaksivaiheinen. Ensin hakemusta käsittelee työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto). Se muun muassa varmistaa hakijan riittävän palkkauksen ja työehtojen asiallisuuden. Tämän jälkeen Migri tekee lopullisen päätöksen oleskeluluvasta.

Migri hoitaa oman osuutensa ajallaan

TE-toimiston tavoite on antaa ratkaisunsa työntekijän niin sanottuun osaratkaisua edellyttävään hakemukseen kahdessa kuukaudessa. Migrillä olisi tämän jälkeen kaksi kuukautta aikaa tehdä lopullinen päätös. Näin neljän kuukauden enimmäiskäsittelyaika ei ylittyisi.

Todellisuudessa hakemusprosessit kestävät usein merkittävästi pidempään. Pirkanmaan TE-toimisto käsittelee parhaillaan melkein puoli vuotta (siirryt toiseen palveluun) vanhoja hakemuksia. Pahin ruuhka on Uudellamaalla, jossa selvitetään marraskuussa 2017 (siirryt toiseen palveluun) saapuneita hakemuksia.

Työlupahakemuksen lähettänyt on siis voinut joutua odottamaan jopa kahdeksan kuukautta, ennen kuin TE-toimisto on edes alkanut tutustua hakemukseen. Tästä voi kestää vielä kuukausia maahanmuuttoviraston oleskeluluvan saamiseen.

Maahanmuuttoviraston mukaan se ratkaisee TE-toimistoista tulleet työperusteiset oleskelulupahakemukset keskimäärin hieman alle kahdessa kuukaudessa. Lisäksi päätöksen ja oleskeluluvan lähettäminen voi kestää pari viikkoa.

Infografiikka

Väärää tietoa odotusajoista

Manner-Suomessa työlupahakemusten käsittely on keskitetty neljään eri TE-toimistoon. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto saa hakemukset eteenpäin keskimäärin kahdessa kuukaudessa ja Kaakkois-Suomen TE-toimisto kolmessa kuukaudessa.

Ylen Migriltä pyytämistä tämän vuoden tilastoista selviää, että koko Suomessa keskimääräiset käsittelyajat ovat ylittäneet noin kuukaudella lain määrittelemän enimmäisajan.

Tästä huolimatta Migri ilmoittaa edelleen kotisivuillaan työperusteisen oleskeluluvan keskimääräiseksi käsittelyajaksi neljä kuukautta.

– Tämä ongelma on Migrissä tiedostettu, ja sivuja ollaan päivittämässä, vastaa ylitarkastaja Marja Toivonen Migrin maahanmuuttoyksiköstä.

Tuhannet ihmiset odottavat päätöstä

Lähes 3 000:n Suomesta työpaikan löytäneen työlupahakemus odotti käsittelyä Suomen TE-toimistoissa kesäkuun puolivälissä.

Pelkästään Uudellamaalla hakemuksia oli jonossa yli 2 000. Kaikki heistä eivät odota Suomeen pääsyä, vaan hakijoiden joukossa on paljon jatkoluvan hakijoita ja esimerkiksi jo täällä olevia opiskelijoita.

Ensimmäinen työperusteinen oleskelulupa myönnetään Suomessa korkeintaan vain vuodeksi. Jatkoluvan hakija voi työskennellä samassa ammatissa (siirryt toiseen palveluun) hakemuksensa käsittelyn ajan, jos hakemuksen jättää tarpeeksi ajoissa.

Infografiikka

“Valtion rekrytointipolitiikka ei pysty reagoimaan nopeisiin tarpeisiin”

Uudenmaan TE-toimisto myöntää ongelmat työlupahakemusten käsittelyssä. Jono on kasvanut jo noin vuoden ajan.

– Valtion nykyinen henkilöstöpolitiikka ei pysty reagoimaan nopeisiin rekrytointitarpeisiin. Hakemuksia on tullut paljon, mutta niitä käsittelevien henkilöiden määrä ei ole kasvanut samassa suhteessa, sanoo työlupapalvelujen esimies Riku Hautamäki.

Uudenmaan TE-toimistossa yli kahta tuhatta jonossa olevaa hakemusta käsittelee vain 13 työntekijää.

– Tämä on tärkein syy siihen, että käsittelyajat ovat pidentyneet, Hautamäki toteaa.

Viivästyksiin vaikuttavat myös puutteellisesti täytetyt hakemukset ja kielteisen päätöksen saaneiden hakijoiden valituksiin vastaaminen.

Työlupapalveluihin on tulossa pian kolme uutta työntekijää sisäisten järjestelyjen ansiosta. Hautamäen mukaan sen pitäisi helpottaa pahinta ruuhkahuippua.

Uudenmaan TE-toimiston palveluesimies Riku Hautamäki
Ensimmäisten työlupien tekeminen pidemmäksi aikaa kuin vuodeksi helpottaisi hakemusruuhkaa, sanoo työlupapalvelujen esimies Riku Hautamäki Uudenmaan TE-toimistosta.Sasha Silvala / Yle

Saatavuusharkinta pitkittää lupaprosessia

Suomessa yleinen käytäntö on, että avoinna olevaan työpaikkaan pitää ensisijaisesti palkata EU- tai ETA-maan kansalainen. Tässä niin sanotussa saatavuusharkinnassa viranomaiset katsovat, löytyisikö tiettyyn työpaikkaan tekijä näiltä alueilta kohtuullisessa ajassa.

Käytännössä työpaikka laitetaan vähäksi aikaa avoimeen hakuun. Jos tekijää ei löydy, paikka voidaan antaa kolmannesta maasta tulevalle työnhakijalle. Hautamäen mukaan saatavuusharkinta pidentää työlupahakemuksen käsittelyä yleensä parilla viikolla.

Saatavuusharkinnan piiristä on poistettu lukuisia ammatteja eri puolilla Suomea, koska tietylle aloille on vaikeaa saada riittävästi työntekijöitä.

Nykyisistä hallituspuolueista keskusta (siirryt toiseen palveluun) ja kokoomus (siirryt toiseen palveluun) olisivat valmiita luopumaan kokonaan saatavuusharkinnasta, mutta sinisille (siirryt toiseen palveluun) tämä ei ole käynyt.

Yli sata kansanedustajaa allekirjoitti viime vuonna saatavuusharkinnasta luopumista kannattavan lakialoitteen, mutta asia ei ole edennyt hallituksessa.

Migri laittaa turvapaikanhakijat muiden edelle

Jos työpaikan Suomesta saanut on kotoisin esimerkiksi Yhdysvalloista, hakemusprosessia pitkittää entisestään se, että Migri käsittelee työlupaa hakeneiden turvapaikanhakijoiden hakemukset ennen kaikkia muita.

Migri on toivonut myös TE-toimistojen tekevän samoin, mutta sillä ei ole valtaa antaa TE-toimistoille määräyksiä. Ainakin Uudenmaan TE-toimistossa noudatetaan Migrin toivetta.

Migrin maahanmuuttoyksikön johtaja Tiina Suominen perustelee turvapaikanhakijoiden priorisoimista sillä, että heillä on usein takanaan “vuosia pitkä hakemushistoria, joka on hyvä saada päätökseen”.

Migrin mukaan turvapaikanhakijoiden osuus kaikista työluvan hakijoista ei ole merkittävä. Yle kertoi viime vuonna, että työ on tuonut oleskeluluvan vain pienelle määrälle turvapaikanhakijoita.

Infografiikka

Suomeen tulijalle on myös tarjolla pikakaistoja

Suomeen voi saada työperusteisen oleskeluluvan myös ilman TE-toimiston osaratkaisua. Esimerkiksi tutkijaksi tai erityisasiantuntijaksi tänne tulevan hakemus käsitellään keskimäärin parissa viikossa. Näihin oleskelulupiin ei myöskään sovelleta saatavuusharkintaa.

Pikakaistaa pitkin myönnettäville oleskeluluville on kuitenkin tarkat vaatimukset, erityisasiantuntijalle esimerkiksi yleensä korkeakoulututkinto ja vähintään 3 000 euron bruttotulot kuukaudessa.

Toisessa ääripäässä ovat yrittäjän oleskelulupahakemukset, joiden käsittely on kestänyt kuluvana vuonna keskimäärin yli 300 päivää. Migrin mukaan käsittelyä pidentävät usein muun muassa yrittäjille tehtävät haastattelut. Näihin hakemuksiin osapäätöksen tekee ely-keskus.

Toisaalta tänä vuonna käyttöön otettua startup- eli kasvuyrittäjyyteen perustuvaa oleskelulupaa hakevien paperit käsitellään arviolta yhdessä kuukaudessa.

“Puoli vuotta pitkä aika, kun työvoimaa pitäisi saada parissa viikossa”

Valtaosa kolmansien maiden työnhakijoista hakee työlupaa aloille, joilla saa verraten pientä palkkaa mutta joilla on pulaa työvoimasta. Työtä on tarjolla esimerkiksi rakennus-, hotelli- ja ravintola- sekä siivousalalla.

Näiden alojen yritykset tarvitsevat työntekijöitä usein nopealla aikataululla. Jos työlupien myöntämisessä kestää kuukausia, luvattua työtä ei välttämättä enää ole tarjolla tai se on pitänyt antaa jollekin toiselle.

Suomi menettää verotuloja, kun täältä jo työpaikan löytäneiden ulkomaalaisten lupaprosessit viivästyvät, eivätkä he pysty aloittamaan töitä.

Helsingissä ja Espoossa toimivan Siivouseliitti-yrityksen toimitusjohtaja Kalle Vantanen sanoo yrityksensä kärsivän tälläkin hetkellä työvoimapulasta, koska ukrainalaisen työntekijän työlupahakemuksen käsittely on kestänyt pitkään.

Tämän vuoksi hän on joutunut kieltäytymään joistakin uusista asiakkaista.

Viimeksi, kun Vantanen palkkasi ukrainalaisen työntekijän, työhakemuksen käsittelyssä kesti puoli vuotta.

– Se on kohtuuttoman pitkä aika, kun työvoimaa pitäisi saada parissa viikossa, Vantanen sanoo.

Siivouseliitin toimitusjohtaja Kalle Vantanen
Yrittäjä Kalle Vantanen on joutunut myymään asiakkaille eioota työvoimavajauksen vuoksi.Sasha Silvala / Yle

Päätöksen viivästymisestä voi tehdä kantelun

Mitä sitten työlupaa odottava voi tehdä, jos ratkaisua hakemukseen ei kuulu?

Migrin mukaan työlupaa odottavan ei kannata kysellä hakemuksensa tilanteesta, vaan viranomainen on tarvittaessa yhteydessä. Kiirehtimispyynnöt eivät pääsääntöisesti nopeuta prosessia.

Hakemusta ei oteta jonon ohi esimerkiksi muuton tai vanhentuneen oleskeluluvan vuoksi.

Migrin maahanmuuttoyksikön tulosalueen johtaja Anna Hyppönen kertoo, hakemus voitaisiin käsitellä nopeutetusti esimerkiksi silloin, jos työ olisi alkamassa pian. Hän mainitsee esimerkkinä kausityön. Tällaisia tiettyihin vuodenaikoihin sidottuja työpaikkoja on esimerkiksi maataloudessa ja matkailualalla.

Jos työlupahakemuksen käsittely myöhästyy hakijasta riippumattomista syistä, tämä voi kannella asiasta eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille. Oikeusasiamiehen kanslian mukaan Migrin viivästyksestä voi tehdä myös hallintokantelun Migrille tai sisäministeriöön.

Oikeusasiamiehen kanslian mukaan työlupahakemuksen käsittelyajan ylittämisestä on tehty hyvin vähän kanteluita. Kesäkuun puolivälissä oli käsittelyssä yksi tällainen kantelu.

Infografiikka

Oikeusasiamies jo puuttunut peliin aiemmin

Ulkomaalaisten työlupahakemusten viivästykset eivät ole täysin uusi ilmiö.

Apulaisoikeusasiamies pyysi jo vuonna 2013 työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM) selvitystä siitä, miten se on pyrkinyt varmistamaan, että hakemukset käsitellään koko Suomessa lain edellyttämällä tavalla.

Taustalla oli silloista Tampereen TE-toimistoa koskenut kantelu: keskimääräinen hakemusten käsittelyaika oli ollut yhdeksän kuukautta. Ministeriö kertoi antaneensa TE-toimistolle lisäkäsiä hakemusten käsittelyyn, mutta apulaisoikeusasiamies katsoi, etteivät toimet olleet riittäviä.

Myöhemmin samana vuonna ministeriö vakuutti, että Tampereen TE-toimiston alueen käsittelyruuhka oli saatu purettua.

Nyt ongelmat ovat palanneet myös Pirkanmaalle.

“Suomi menettää korkean tason osaajia”

Työlupapäätösten myöhästymiset aiheuttavat ongelmia monien eri alojen yritysten arjessa.

Helsingin Kampissa sijaitsevan Maria 01 -startup-keskuksen toimitusjohtaja Voitto Kangas sanoo Suomen menettävän korkean tason osaajia kilpailussa muille maille, jos työlupaprosessit kestävät kauan.

Startup Marian toimitusjohtaja Voitto Kangas
Maria 01 -startup-keskuksen toimitusjohtaja Voitto Kangas sanoo Suomen menettävän kovan luokan osaajia ulkomaille, kun työlupaprosessit pitkittyvät.Sasha Silvala / Yle

Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset ry on arvioinut Suomen ohjelmistoalan osaajapulaksi 15 000 henkeä vuonna 2020.

– Meillä on kymmenien tuhansien työntekijöiden vaje, varsinkin kun puhutaan koodareista ja it-asiantuntijoista. Tänne tulee ja halutaan paljon työntekijöitä EU:n ulkopuolelta. Jos hakemuksia ei saada käsiteltyä ajoissa, siellä on liian vähän tyyppejä niitä tekemässä, Kangas sanoo.

Kangas seuraa parhaillaan läheltä oman alaisensa, asiakkuusjohtajana työskentelevän venäläisen Kirill Kovalevin työlupaprosessia.

Viime kuukausien aikana he ovat yhdessä lähettäneet TE-toimistoon lisäselvityksiä Kovalevin työnkuvasta.

Kaksikko pitää selvitysten vaatimista pitkällä viiveellä ongelmallisena, koska startup-maailmassa työnkuva voi muuttua nopeasti. Jos hakemus otetaan käsittelyyn vasta puolen vuoden päästä sen lähettämisestä, alkuperäisen hakemuksen tiedot ovat voineet jo vanhentua.

“Tuotan lisäarvoa tälle yhteiskunnalle”

Kovalev on työskennellyt Maria 01:ssä lähes kaksi vuotta. Ensin hän teki töitä opiskelujen ohessa, mutta kuluvan vuoden alussa pöytään iskettiin vakituinen sopimus. Tällöin hän haki työperusteista oleskelulupaa.

Työluvan myöhästyminen tuntuu Kovalevista epämukavalta. Nykyinen opiskelijaviisumi mahdollistaa vain rajoitetun määrän työtunteja.

Lisäksi hän ei pysty liikkumaan Schengen-alueella ilman oleskelulupaa Suomeen, vaikka työn vuoksi pitäisi päästä matkustamaan maailmalla tapaamassa asiakkaita.

Venäläinen startup-työntekijä Kirill Kovalev
Venäläinen Kirill Kovalev on Suomen startup-piirien ytimessä, mutta työluvan saaminen on vaikeaa.Sasha Silvala / Yle

Kovalev on pettynyt tapaan, jolla hän kertoo viranomaisten häntä kohdelleen. Olo ei ole tervetullut. Kovalevin mukaan häntä on esimerkiksi pyydetty selvittämään, voiko hän tehdä työtään Venäjältä käsin.

– Olen työskennellyt vuosia Suomen startup-piireissä, johtanut opiskelijajärjestöä ja tehnyt vapaaehtoistyötä. Mielestäni olen tuottanut ja tuotan lisäarvoa tälle yhteiskunnalle, hän sanoo.

Mikseivät työvoimapulasta kärsivät yrittäjät saa palkattua joustavasti ulkomaisia työntekijöitä? A-studiossa tänään keskiviikkona keskustelemassa sisäministeri Kai Mykkänen ja HOK-Elannon ravintoloiden HR-päällikkö Satu Vennala, TV1 klo 21.05.