HUS on edelleen sitä mieltä, että Suomen terveydenhuolto on maailman parasta – Tutkijat pitävät Husin tiedottamista harhaanjohtavana

Tutkijat pitävät kansainvälisestä vertailusta tehtyä johtopäätöstä perusteettomana.

terveydenhuoltojärjestelmä
Meilahden sairaalat.
Kalevi Rytkölä / Yle

Mikä herättäisikään suomalaisen mielenkiinnon paremmin kuin tieto siitä, että Suomi on maailman paras.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus tiedotti viime viikolla, että Suomessa on maailman paras terveydenhuoltojärjestelmä. Hus viittasi tiedelehti Lancetissa julkaistuihin tutkimuksiin. Myös STT uutisoi asiasta.

Tällaiselle väitteelle ei ole riittävästi katetta, sanovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Unto Häkkinen ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n johtava tutkija Mika Kortelainen. He pitävät Husin tiedottamista jopa harhaanjohtavana.

Itse tutkimuksissa ei ole kummankaan mielestä vikaa. Tutkijoiden mukaan Hus kuitenkin veti tiedottamisessaan liian suuria johtopäätöksiä. Hus esimerkiksi kertoi Suomen terveydenhuoltojärjestelmän olevan maailman oikeudenmukaisin.

– Tutkimuksisissa ei oltu mitenkään otettu oikeudenmukaisuutta huomioon, tyrmää Häkkinen.

Päinvastoin, Suomen perusterveydenhuolto on ollut OECD-maista epätasa-arvoisimpien joukossa työterveydenhuollon ja julkisen hoitoonpääsyn erojen vuoksi, Häkkinen huomauttaa.

Tyytyväisyyttä ei tutkittu

Husin Neurokeskuksen toimialajohtaja Atte Meretoja seisoo oikeudenmukaisuusväitteen takana.

Atte Meretoj
Atte MeretojRoni Rekomaa / Lehtikuva

Tutkimuksissa on tarkasteltu koko väestöä, varallisuudesta riippumatta. Meretoja kommentoi (siirryt toiseen palveluun) tiedotetta viime viikolla Ylellä sanoen, että "Hyvyys ja laatu tulevat monista asioista. Ne tulevat siitä, että ihmisiä sairastaa ja kuolee vähemmän, ihmiset pääsevät terveydenhuollon palveluiden piiriin, ovat tyytyväisiä palveluun ja että palvelut on tuotettu kustannustehokkaasti. Kun otetaan nämä kaikki huomioon, Suomi pärjää parhaiten."

Häkkinen ja Kortelainen kummastelevat osaa väitteistä, joille eivät löydä perusteita tutkimuksesta.

Tyytyväisyyttä ei ole tutkimuksissa mitattu, myöntää Meretoja STT:lle.

Mihin aiempi väite tyytyväisyydestä sitten perustui?

– Se oli varmaan sitten väärin joko lausuttu tai kirjoitettu.

Toimialajohtaja Meretoja sai Ylen jutun sitaattinsa etukäteen luettavaksi ja hyväksyi ne.

Meretoja sanoo Ylelle, että hänen aiemmin antamansa kommentti oli epätarkasti muotoiltu.

– Minulta jäi ehkä teroittamatta tarpeeksi tarkasti, mitä asioita oli [tutkimuksessa] mitattu mitenkin tarkkaan. Yritin korostaa, että kokonaisuus huomioiden tulokset olivat meillä parhaat, mutta jokaista aluetta ei tutkittu.

– Vanhaa sitaattiani voisi korjata siten, että laatu edelleen koostuu niistä asioista joita listasin, mutta me tutkimme terveydenhuoltojärjestelmän kokonaisuutta, emme jokaista näistä osakomponenteista erikseen. Emme esimerkiksi tutkineet asiakastyytyväisyyttä.

"Maavertailuihin ei hirveästi uskota"

Kortelaisen mukaan tutkimuksessa ei tutkittu kustannustehokkuuttakaan, eikä Suomi ollut paras.

Meretoja myöntää, että tutkimus ei kerro kustannustehokkainta maata, mutta tutkimuksesta voi kyllä päätellä, että laadullisesti parhaiden maiden joukossa Suomi on kustannustehokkain.

Kortelaisen mukaan näin ei voi päätellä.

– Maavertailuihin ei hirveästi uskota.

Jupakassa ei ole kyse vain siitä, onko Hus tehnyt suureellisia tulkintoja, vaan myös siitä, mistä Suomen sijoittuminen ykköseksi laadukkaassa tutkimuksessakaan kertoo terveydenhoidostamme.

Kortelaisen mukaan ei kovin paljoa.

– Omalla tieteenalalla taloustieteessä tehtiin aiemmin maavertailuja enemmän, mutta tutkimusasetelman takia niitä on kritisoitu paljon. Niihin ei hirveästi uskota.

Lancetin tutkimuksissa terveydenhoitojärjestelmän mittarina oli muun muassa se, kuinka paljon ihmisiä kuolee sairauksiin, jotka terveydenhoitojärjestelmä olisi voinut estää.

Terveydenhoidon laadusta kertoo kuitenkin moni muukin asia kuin kuolleisuus. Kuten se, ovatko ihmiset terveitä ja pääsevätkö he hoitoon. Ongelma on, ettei riittävää vertailevaa tutkimusta näistä yksinkertaisesti ole edes Euroopan tasolla, sanoo Häkkinen.

– Absoluuttisesti kovin mittari on, että onko kuoltu sairauteen, sanoo Meretoja.

Hänen mukaansa kukaan ole pystynyt arvioimaan 188 maan terveydenhoitojärjestelmiä paremmallakaan tavalla.

– Jos saisin puhtaalta pöydältä valita, minkä järjestelmän maailmasta ottaisin ja minulla olisi tämän verran rahaa käytettävissä kun Suomessa on, niin kyllä Suomen järjestelmä kannattaisi ottaa.

Juttua päivitetty 4.7.2018 klo 13.40: Lisätty Husin Neurokeskuksen toimialajohtaja Atte Meretojan Ylelle antamat kommentit.

Lue myös:

Arvostettu Lancet-lehti: Suomen terveydenhoito on viidenneksi laadukkainta