Hyvästit marjojen perässä harhailulle: Uusi palvelu ennustaa, milloin ja minne poimurin kanssa kannattaa suunnistaa

Palvelu ennakoi mustikan kypsymistä päivittäisten lämpötilojen perusteella viiden päivän ja 100 neliökilometrin tarkkuudella. Mallissa käytetään Ilmatieteen laitoksen säätilastoja yli 50 vuoden ajalta.

luonto
Mustikoita.
Julia Sieppi / Yle

Mustikan sesonki on eteläisessä Suomessa jo kuumimmillaan. Metsien sinistä kultaa pääsee poimimaan pian pohjoisemmassakin.

Innofactorin kehittämä palvelu (siirryt toiseen palveluun) kertoo käyttäjälleen paikkatiedon perusteella, kuinka kauan mustikkasadon kypsymisessä vielä kestää. Nettisivun kautta voi tutkailla sadon kehittymistä myös karttanäkymästä koko maassa.

Lämpösummaan perustuva ennuste laskee päivittäisiä lämpötiloja yhteen. Kun lämpösummaa kertyy tarpeeksi, voidaan tilastojen perusteella todeta, että mustikat ovat alueella kypsiä.

Data-analyytikko Tapio Linkosalon mukaan palvelu julkaistiin netissä juhannuksen jälkeen 27. kesäkuuta. Lämpösummaaminen on aloitettu toukokuun alusta.

– Alun perin tähtäsimme siihen, että palvelun olisi voinut julkaista heinäkuun alkupuolella. Kun alkoi näyttää siltä, että kesä on pari viikkoa normaalista edellä, tavoitetta aikaistettiin juhannukseksi. Meille tuli jopa kiire saada malli julki, ennen kuin mustikat metsässä kypsyvät.

Mallin ennustustarkkuudessa poikkeuksellisen lämmin kevät ei kuitenkaan näkynyt.

– Mallin perustuessa lämmön seuraamiseen, se reagoi lämpimään alkukesään, ja ennusteetkin ovat aikaisempia, koska lämpöä kertyy nopeammin.

Linkosalo on ollut mukana aikaisemminkin lämpösummamallien sovelluksien hyödyntämisessä. Hän ollut kehittämässä (siirryt toiseen palveluun)muun muassa mallia, jota käytetään Turun yliopiston Aerobiologian yksikön siitepölyennusteessa.

Uudella mallilla mustikkaan

Mustikan kypsymisen ennustava malli on uusi. Mustikan kypsymisestä saa tilastoja koko Suomen kattavasta ruudukosta, jonka yhden ruudun ala on sata neliökilometriä. Tämän kokoisia ruutuja tarvitaan 3 900 kappaletta kattamaan koko maa. Sovelluksessa käytettävät tiedot pohjautuvat Ilmatieteen laitoksen sääennusteisiin ja havaintoihin. Sen perusteella tehdään laskelma.

– Tämä on puhtaasti laskennallinen malli. Luonnonvarakeskuksen kartat pohjautuvat havaintoihin. Henkilöt käyvät havainnoimassa tilannetta ja sen perusteella tekevät arviot marjojen kypsymisestä.

4H-yhdistyksen marjasadon seurantaruutu evijärveläisessä metsässä.
Luonnonvarakeskus seuraa marjojen kypsymistä seurantaruuduilla, joita ylläpitävät esimerkiksi 4H-kerhot.Mirva Ekman / Yle

Tapio Linkosalon koostamassa mallissa on käytetty Luonnontieteellisen keskusmuseon hallitsemaa mustikan kypsymisaineistoa. Tilastoa keräsi aiemmin Suomen Tiedeseura. Tietoa mustikasta on kerätty Suomessa pitkään.

– Tilastoa on ruvettu keräämään 1800-luvun puolivälissä, mutta Mustikkaan.fi (siirryt toiseen palveluun)-palvelun laskennassa käytin tilastoja vuosilta 1961–2015, koska tämä on sama aikaväli, jolta saa myös säätietoja. Päivittäistä ja maantieteellisesti kattavaa säädataa ei ole olemassa 1800-luvulta saakka vaikkakin yksittäisiltä paikkakunnilta tilastoja on pidemmältä ajalta.

Aineistoa on Linkosalon mukaan käytettävissä napapiirin pohjoispuolelle asti. Painopiste tilastoissa on kuitenkin etelämpänä, ja otantamäärä harvenee hänen arvionsa mukaan Kajaanin korkeudelta pohjoisemmaksi.

– Kieltämättä aineistossa näkyy, että pohjoisesta Lapista ei kovin montaa havaintoa ole ja siellä myöskin malli on epävarmempi.

Puhelin matkaan metsään

Arktiset aromit ry:n toiminnanjohtajan Birgitta Partasen mukaan uusi ennustepalvelu tunnetaan vielä seuran jäsenien keskuudessa huonosti. Partasen mielestä Mustikkaan.fi on mielenkiintoinen, mutta hän laskee marjanseurannan mieluummin marjahavainnot.fi (siirryt toiseen palveluun)-sivuston varaan. Toistaiseksi Luonnonvarakeskuksen ylläpitämällä sivustolla havaintoja on vähän.

– Mökkiläisille Mustikkaan.fi-palvelu on varmasti hyvä. Paljon on olemassa ihmisiä, jotka eivät ole kulkeneet metsässä ja voivat tämän myötä innostua marjastamisesta. Marjojen kypsyminen on toisaalta kauden aikana niin paljon esillä muuallakin, että sitä voi seurata myös ilman sovelluksia, Partanen pohtii.

marjastaja
Palvelu ennustaa mustikat 100 neliökilometrin tarkkuudella.Raisa Autio / Yle

Mustikkaan.fi-palvelu on tällä hetkellä saatavissa ainoastaan internetissä.

– Työryhmässämme on mietitty sitä, olisiko syytä tehdä erillinen mobiiliapplikaatio, mutta toistaiseksi pysymme vain nettisivussa. Se on meidän mielestämme toimiva ratkaisu, koska nettisivu toimii hyvin myös mobiilissa, Linkosalo kertoo.

Mustikan paikkojen ennustamiseen on kehitetty myös Mustikka Go -sovellus (siirryt toiseen palveluun) (Mustikka Go), joka esittää todennäköisimmät mustikkapaikat kartalla.

Tekeekö autuaaksi?

Omien havaintojensa perusteella Linkosalo kertoo, että malli vaikuttaa osuneen tarkkuudeltaan hyvin kohdalleen.

– Olen tyytyväinen tähän tulokseen, mihin olemme päässeet. En nyt tiedä, uskallanko mennä lupaamaan, että päivälleen kannattaa sen mallin mukaan metsään mennä, mutta aika hyvältä se näyttää, Linkosalo naurahtaa.

Mustikkaan.fi-palvelu kertoo mustikan kypsymisen viikon tarkkuudella. Viikko valikoitui ennustetarkkuudeksi kahdesta syystä.

– Ennusteessa on muutaman päivän epätarkkuus esimerkiksi kasvupaikan vaihteluiden takia. Päivätarkkuudella malli antaisi liian optimistisen vaikutelman tarkkuudesta. Lisäksi pyöristäminen viikkoihin antaa päiväkohtaista ennustetta tasaisemman kuvan sään vaihdellessa.

Nainen poimii mustikoita metsässä.
Mustikkaa voi paikoin olla runsaastikin.Juha Peltoperä / Yle

Mallin ennustetarkkuus on Linkosalon mukaan ±5 päivää. Hänestä on tärkeää huomata se, että 100 neliökilometrin ruudukkoon mahtuu vaihtelua. Ruudukon sisälläkin joudutaan sovittamaan paikallisia vaihteluita keskiarvoon.

– Säävaihtelu ja maasto-olosuhteet vaikuttavat. Esimerkiksi etelään päin kallellaan oleva rinne luultavasti vaikuttaa aika paljonkin paikalliseen kasvunopeuteen. Eiväthän mustikat kypsy samaan aikaan joka paikassa 100 neliökilometrin ruudussa.

Tätä pienempien alueiden ennusteet olisivat epäluotettavia. Säädataa yksittäiselle metsikölle ei ole saatavilla. Käytettävissä olevien havaintoaineistojen tulkitseminen vaatii tutkijalta päättelyä.

– Kuvittelisin, että alkuperäiseen mustikka-aineistoon ihmiset ovat todennäköisesti keränneet varhaisimpia havaintoja parhailta kasvupaikoilta. Malli ennustaa siis kunkin alueen aikaisinta kypsymisen ajankohtaa.

Palautetta tarvitaan

Data-analyytikko Tapio Linkosalo toivoo Mustikkaan.fi-palvelun ennusteista palautetta. Verkkosivulla on myös kysely, johon voi kertoa, kuinka ennuste osui kohdalleen.

– Palautetta ei vielä ole tullut paljoa. Toivon, että sitä tulisi, koska sitä kautta minä pystyn syksymmällä katsomaan koko Suomen mittakaavassa, kuinka ennuste toimi. Silloin siihen pystytään tekemään korjauksia seuraavaa vuotta varten.

Yhtenä ajatuksena koko ennustepalvelun tekemisessä oli Linkosalon mielestä, että palvelun käyttäjistä saadaan kerättyä aineistoa. Innofactor tekee web-analytiikkaa erilaisten sovellusten käytettävyydestä ja Mustikkaan.fi-sovelluksen avulla yritys voi selvittää käyttäjäkokemusta.

– Olemme olleet suosiosta tyytyväisiä. Ennakoimme, että mustikka voisi kiinnostaa ihmisiä.

Arktisten aromien toiminnanjohtajalla Birgitta Partasella on ehdotus.

– Kuvia voisi liittää kartalle mukaan, että näkee konkreettisesti millainen mustikkatilanne metsässä on, kuten marjahavainnot.fi-sivustolle on suunnitteilla.