Perhekeskukset jyräävät pienet neuvolat – Ei enää juoksemista paikasta paikkaan, kun kaikki palvelut löytyvät saman katon alta

Perhekeskusmalli tulee toimimaan verkostona koko maassa. Verkostossa ovat mukana myös lapsiperheille palveluja tuottavat järjestöt.

lastenneuvolat
Itäkadun perhekeskus.
Itäkadun perhekeskus.Ronnie Holmberg / Yle

Aulikki Komi katselee entisen työpaikkansa, Paloheinän neuvolan, aulaa lämmöllä. Komi on tehnyt pitkän 35 vuoden uransa lähes kokonaan täällä. Viimeiset vuodet Komi on vastannut Helsingin lännen alueen neuvolatoiminnasta. Syksyllä koittavat eläkepäivät.

Neuvolan odotushuone on kotoisa, siellä on väriä ja leluja, ja kengät jätetään kurakelillä oven viereen. Huone on Komille erityisen tärkeä, sillä sen eteen on tehty työtä. Siitä on aikoinaan meinattu tehdä yhteinen tila, jossa terveysaseman ja neuvolan vastaanotolle menevät aikuiset ja lapset odottavat. Komin mukaan sekä neuvolan työntekijät että asiakkaat kuitenkin pitivät neuvolan omasta odotustilasta kiinni.

– Nyt pienet lapset voivat kontata täällä lattialla ja leikkiä, Komi kertoo.

Aulikki Komi, osastonhoitaja, Helsingin terveys- ja sosiaalitoimi.
Aulikki Komi, osastonhoitaja, Helsingin terveys- ja sosiaalitoimi.Ronnie Holmberg / Yle

Neuvoloista perhekeskuksiin

Helsinki on siirtymässä perhekeskusmalliin, jonka tavoitteena on se, että lapsiperhe saa saman katon alta kaikki tarvitsemansa palvelut. Käytännössä pienistä neuvoloista luovutaan, ja ne muuttavat suuriin perhekeskuksiin, joita tulee Helsingissä olemaan kaikkiaan kuusi.

Ensimmäinen, Itäkadun perhekeskus, avattiin vuosi sitten itä-Helsingissä. Toinen keskus on avattu Vuosaareen kesäkuussa ja kolmas avautuu Kallioon ensi vuonna. Perhekeskukseen muuttavat Kallion, Vallilan ja Herttoniemen neuvolat. Suunnitteilla on lisäksi keskustan, lännen ja pohjoisen alueiden perhekeskukset.

– On tärkeää, että perhekeskukset sijaitsevat hyvien kulkuyhteyksien päässä, Helsingin sosiaali- ja terveystoimen ylihoitaja Tarja Viitamäki kertoo.

Muutos tarkoittaa monelle perheelle pidempiä neuvolamatkoja. Kaupunki tosin suunnittelee lähineuvoloita alle 1-vuotiaille. Tällainen lähineuvolakokeilu on parhaillaan käynnissä Kivikossa.

Kahden ja puolen viikon ikäinen tyttövauva Mikander on toista kertaa äitinsä kanssa neuvolassa. Anette Mikander on tuonut vauvansa punnitukseen. Hän huokaisee helpotuksesta, sillä pikkutytön paino on noussut, kuten pitää.

– Luojan lykky, että ollaan oltu tässä lähellä, kun kaikki liikkuminen ja lähteminen kotoa kestää, Mikander sanoo.

Helsingin sosiaali- ja terveystoimen ylihoitaja Tarja Viitamäki lupaa, että asiakkaita kuunnellaan herkällä korvalla. Tosin lähineuvolan toiminta on kankeampaa, kun henkilökuntaa on vain vähän.

– Uskon kuitenkin, että lähineuvolat tulevat säilymään, Viitamäki sanoo.

Tarja Viitamäki, ylihoitaja,Helsingin sosiaali- ja terveystoimi
Helsingin sosiaali- ja terveystoimen ylihoitaja Tarja Viitamäki kertoo, että Itäkadun perhekeskus kärsii hetkellisesti tila-ahtaudesta.Ronnie Holmberg / Yle

Kaikki palvelut yhden katon alta

Itäkadun perhekeskuksessa työskentelee moninainen joukko eri ammattilaisia. Samasta talosta löytyy äitiys- ja lastenneuvolan lisäksi muun muassa lapsiperheiden kotipalvelu, sosiaaliohjaus, lasten puheterapia, fysio- ja toimintaterapia, neuvolapsykologi ja avoin neuvola. Lisäksi HUS pitää keskuksessa kahtena päivänä viikossa äitiyspoliklinikkaa.

Helsingin peruspalvelujen johtajan Hanna Viitalan mukaan perhekeskusten kehittämisen taustalla on perheen riski tipahtaa hoidosta. Joillakin perheillä oli paljon kontakteja eri ammattilaisiin, ja lisäksi perheitä lähetettiin lähetteen kanssa aina seuraavaan ja taas seuraavaan paikkaan. Jotkut perheet eivät jaksaneet rumbaa, vaan putosivat palveluiden ulkopuolelle.

– Uskon, että tämä tuo myös pitkässä juoksussa kustannussäästöjä, kun arvioita ei tarvitse tehdä montaa kertaa, Viitala sanoo.

Asiakkaat voivat hyötyä myös perhekeskusten pidemmistä aukioloajoista. Perhekeskus on avoinna iltakahdeksaan saakka, kun yksittäiset neuvolat suljetaan jo klo 16.

Yhteisestä talosta hyötyvät myös ammattilaiset, kun lisäosaamista löytyy samasta talosta. Jos terveydenhoitaja tarvitsee esimerkiksi lastensuojelun tai psykologin osaamista, hän voi kävellä toiseen kerrokseen alan ammattilaisen luo.

Myös pitkän neuvolauran tehnyt Aulikki Komi puoltaa eri ammattilaisten yhteistä perhekeskusta.

– Neuvolan terveydenhoitajan työ on yksinäistä ja vastuullista. Monesti vaikeiden asioiden kanssa oli hankala saada toista ammattilaista paikalle, kun tiesi tarvitsevansa apua, Komi kertoo.

Komin mukaan ne neuvolat, jotka ovat olleet terveyskeskuksen läheisyydessä, ovat saaneet siitä etua. Terveydenhoitaja on saattanut kysyä esimerkiksi lääkäriltä apua.

– Täällä (Paloheinän neuvolassa) lääkärit on kyllä saanut kiinni ja he ovat olleet kiinnostuneita neuvolatyöstä, Komi kiittelee.

Ekstrana erikoissairaanhoitoa ja järjestötyötä

Itäkadun perhekeskuksen asiakkaat ovat saaneet perhekeskuksen myötä myös erikoissairaanhoitoa. HUS pitää kahtena päivänä viikossa perhekeskuksessa äitiyspoliklinikan vastaanottoa.

– Asiakkaat ovat todella pitäneet, kun enää ei tarvitse mennä naisteklinikalle, Viitamäki kertoo.

Erikoislääkärin osaamisesta hyötyy myös muu henkilökunta, sillä he voivat konsultoida häntä asiakkaan hoidossa.

– Henkilökunta oppii siinä samalla myös itse ja se on luontevaa yhteistyötä, jota todella toivomme, Viitamäki kertoo.

Perhekeskuksissa toimivat myös eri järjestöt, kuten Itäkadulla Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahvila.

Säilyykö tuttu hoitaja, muuttuuko neuvolatyö?

Pienten neuvoloiden etuja ovat niiden läheisyys sekä tuttu henkilökunta. Helsingillä on pitkät perinteet siinä, että se on pyrkinyt takaamaan asiakkaalle saman hoitajan. Tarja Viitamäen mukaan saman hoitajan säilyminen on kaikkein merkittävin asiakkaalle, jotta he viihtyvät perhekeskuksissa. Tähän pyritään jatkossakin, vaikka aina se ei onnistu sairastumisten ja ihmisten liikkuvuuden vuoksi.

Vaikka puitteet muuttuvat, niin neuvolatoiminta jatkuu entisellään. Neuvolapalvelut tekevät jatkossa myös muun muassa synnytyksen jälkeiset kotikäynnit.

Millainen neuvolakäynti sitten perhekeskuksessa oli?

– Erittäin hyvä, täällä pidetään huolta perheistä, sanoo ensimmäistä kertaa neuvolassa vieraillut Gleb Propachkin.

Gleb Pripachkin, Kristina Bashkova ja vauva Alisa Pripachkina.
Gleb Pripachkin, Kristina Bashkova ja vauva Alisa Pripachkina olivat neuvolakäynnillä Itäkadun perhekeskuksessa.Ronnie Holmberg / Yle

Helsingin neuvolatoiminta on suuressa muutoksessa. Onko kuitenkin jotain, joka säilyy?

– Ihmisen kohtaaminen. Se ei muutu mihinkään, sekä vanhempien että lasten kohtaamiset. Se on aina haaste, naurahtaa Aulikki Komi.

Perhekeskukset tulevat koko maahan

Kaikkialle Suomeen Helsingin kaltainen yhden talon perhekeskus ei tule leviämään, vaikka hallituksen kärkihankkeen mukaan perhekeskusmalli kattaa koko Suomen. Sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelevan virkamiehen Anja Ruposen mukaan perhekeskusmalli on ennen kaikkea verkosto.

– Ajatuksena on, että lapsiperheiden tarvitsemat palvelut kootaan yhdeksi verkostoksi, jossa kuntien tuottamat palvelut täydentyvät järjestöjen toiminnalla, Ruponen sanoo.

Ruposen mukaan monissa maakunnissa perhekeskusverkosto on jo olemassa ja kuntiin on järjestetty kohtaamispaikkoja.

– Joissain kunnissa, kuten Helsingissä, palvelut, joita perheet tarvitsevat, on koottu rakennuksiin.

Ruposen mukaan verkostoitumista tuetaan muun muassa koulutuksella. Tällä hetkellä koulutetaan muun muassa yhteisiä menetelmiä toimijoiden välillä, jotta perheet saisivat tarvitsemansa avun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Myös sähköinen perhekeskus on valmisteilla. Niiden ajatus on sama, kuin Helsingin perhekeskustaloilla. Lapsiperheiden palveluja kootaan yhteen, mukana ovat sekä kuntien että järjestöjen tarjoamat palvelut.

– Ongelma on ollut hieman se, että eri toimijat eivät ole aina tienneet toistensa toiminnasta, tällä mallilla varmistetaan se, että palvelut tunnetaan alueilla, Ruponen uskoo.

Lisätty 9.7. kello 11.20: Sosiaali- ja terveysministeriön antamat tiedot.