Mepit vaativat kaikkia EU-maita hyväksymään ILO169-sopimuksen – "Nyt alkuperäiskansojen oikeuksien tunnustamisessa ollaan enemmän juhlapuhetasolla"

Europarlamentaarikot vaativat tiistaina hyväksytyssä päätöslauselmassaan maailman alkuperäiskansojen oikeuksien täysimääräistä tunnustamista ja suojelua.

europarlamentaarikot
Merja Kyllönen
Niko Mannonen / Yle

Euroopan parlamentin jäsenet vaativat EU:ta varmistamaan alkuperäiskansojen oikeuksien kunnioittamisen ja kaikkia EU-maita ratifioimaan ILO169-sopimuksen. (siirryt toiseen palveluun)Tämän lisäksi jäsenet kehottavat komissiota laatimaan vastuullista liiketoimintaa koskevan toimintasuunnitelman YK:n suuntaviivojen mukaisesti.

Euroopan parlamentti hyväksyi tiistaina päätöslauselman (siirryt toiseen palveluun), jossa jäsenet vaativat maailman alkuperäiskansojen oikeuksien täysimääräistä tunnustamista ja suojelua.

Mepit myös vaativat EU:ta takaamaan, että alkuperäiskansojen ihmisoikeuksia kunnioitetaan sen kauppapolitiikassa, investoinneissa ja kehityshankkeissa. Lisäksi tulee varmistaa, että alkuperäiskansat ovat mukana tekemässä päätöksiä, jotka vaikuttavat heihin ja heidän maihinsa. Alkuperäiskansat on otettava myös mukaan suunnitelmiin, joilla pyritään puuttumaan ilmastonmuutokseen.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset iskevät ensimmäisenä alkuperäiskansoihin

Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Merja Kyllönen piti kokouksessa tiistaina puheenvuoron, jossa nosti esille muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutukset Euroopan unionin alueen ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten (siirryt toiseen palveluun) perinteisten elinkeinojen harjoittamiseen. Kyllönen mainitsi muun muassa laidunmaiden katoamisen, sen mittavat vaikutukset poronhoitoon ja peruselinkeinon pohjan murenemisen.

– Yleensä alkuperäiskansat, jotka saavat leipänsä ja toimeentulonsa peruselinkeinosta, ovat ensimmäisiä, jotka ottavat iskun vastaan.

Kyllösen mukaan julkisessa keskustelussa esimerkiksi eduskunnassa ei oteta riittävän vahvasti huomioon ja tunnusteta alkuperäiskansojen huolta ilmastonmuutoksesta. Kyllönen huomauttaa, että muutoksia tapahtuu sekä pohjoisilla alueilla että eteläisellä pallonpuoliskolla.

– Esimerkiksi sitten tuolla etelän saarilla tapahtuu tänä päivänä jo niin radikaaleja muutoksia, että kokonaiset elinympäristöt katoaa. Alkuperäiskansoja asutetaan kaupunkialueiden reunoille, puhutaan ihan suoranaisesta slummiasumisesta, tavallaan se koko elinympäristö tuhoutuu ja katoaa, Kyllönen sanoo.

Alkuperäiskansojen ja vähemmistöjen oikeudet ovat niitä, jotka eivät saa jäädä rahanvallan ja itsekkään ratkaisupolitiikan jalkoihin.

Merja Kyllönen, Europarlamentaarikko

Vuonna 2015 ILO169-sopimuksen ratifiointi Suomessa jätettiin seuraavalle, (siirryt toiseen palveluun)eli nykyiselle vaalikaudelle.

Merja Kyllönen kertoo Yle Sápmille, että ILO169-sopimuksen ratifiointi on tärkeää, koska lähtökohtaisesti ei ole ollut olemassa minkäänlaista oikeusturvaa vähemmistökansoille. Nyt se halutaan laittaa kirjoihin ja kansiin ja tehdä tiettäväksi jokaisessa jäsenmaassa.

– Kyllä lähtökohta on ollut se, että ihmisoikeudet ja perusvapaudet suojataan myös alkuperäiskansojen osalta. Viimeisten vuosien aikana on eri puolilta maailmaa tullut julki erilaisia vähemmistökansojen hyväksikäyttötapauksia, joissa heitä ei ole myöskään tehty tietoiseksi omista oikeuksistaan maaomaisuuteen, alueomaisuuteen ja luonnonvaroihin, kertoo Kyllönen.

"Saamelaisten ja vähemmistöjen oikeudet tulee muistaa muuallakin kuin juhlapuheissa ja vaalien alla"

Saamelaisten oikeudet eivät europarlamentaarikko Merja Kyllösen mielestä ole Suomessa niin vahvat kun pitäisi. Alkuperäiskansojen ja vähemmistöjen oikeudet tulisi Kyllösen mielestä muistaa muuallakin kuin juhlapuheita pidettäessä ja vaalien alla.

– Jos mietitään vaikka kaivostoimintaa, isoja liikehankkeita tai ilmastonmuutosta, niin alkuperäiskansojen oikeuksien tunnistamisessa ollaan enemmän juhlapuhetasolla, ja sen takia olisi minun mielestäni äärimmäisen tärkeää, että oikeudet tunnistetaan julkisesti sopimukset hyväksymällä ja pidetään huoli siitä, että päätöksenteossa nämä kysymykset aina arvioidaan, Kyllönen toteaa.

– Kun me puolustamme oikeutta perusoikeuksiin, kansalaisoikeuksiin ja seistään oikeusvaltiokäsityksen takana, pitää meidän muistaa, että alkuperäiskansojen ja vähemmistöjen oikeudet ovat niitä, jotka eivät saa jäädä rahanvallan ja itsekkään ratkaisupolitiikan jalkoihin. Nämä asiat on oltava meillä jokaisella mielessä. Ei vain vaalien alla tai juhlapuheissa, muistuttaa Kyllönen.

Kyllösen haastattelu on kuunneltavissa Yle Areenasta.

Lausetta tarkennettu 6.7.2018 klo: 11:53: Lause "Euroopan alueen ainoa alkuperäiskansa, saamelaisten" tarkennettu muotoon " Euroopan unionin alueen ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten"