Suojattuja tiloja ja turvallisia yhteyksiä, mutta myös vaikuttamista ja viestintää – Asiantuntijat avaavat, mistä koostuu Trumpin ja Putinin tapaamisen kyberturva

Huipputapaamisen viestintä ja tietoturva ovat monimutkainen kokonaisuus, jonka hallitseminen on turvallisuustoimijoiden arkea. Yhdysvallat ja Venäjä yrittävät hallita myös sitä, miten muut tapaamisesta viestivät.

Trumpin ja Putinin huippukokous
Sormi osoittaa kannettavan tietokoneen ruutua.
Ralf Hirschberger / EPA

Kun kahden suuren valtion johtajat tapaavat, keskustelujen sisältö kiinnostaa monia. Yhdysvaltain Donald Trumpin ja Venäjän Vladimir Putinin tapaamiseen kohdistuva mielenkiinto on Suomen mittakaavassa poikkeuksellista.

Tällöin puhutaan tapaamisen kyberturvallisuudesta. Sillä tarkoitetaan toisaalta tietojen suojaamista ja tietoturvaa, toisaalta taas informaatiovaikuttamista ja viestintää.

Kyberturvallisuuden professorit Martti Lehto Jyväskylän yliopistosta sekä Jarno Limnéll Aalto-yliopistosta arvioivat Ylelle, mitä huipputapaamisen turvaaminen tarkoittaa.

Kokonaisuus on monimutkainen yhdistelmä omien tietojen suojausta ja muihin vaikuttamista.

Ennen kokousta: Taistelua mediatilan hallinnasta käydään koko ajan

Tapaamiseen liittyvä informaatiovaikuttaminen on varmasti jo alkanut, sanoo Jarno Limnéll.

– Osapuolet ovat varmasti jo suunnitelleet, mitä viestejä kokouksesta välitetään niin kotiyleisölle kuin maailmallekin. Viestit luodaan jopa osin riippumatta siitä, mitä itse kokouksessa puhutaan, Limnéll kertoo.

On kiinnostavaa, mitä mielikuvia niin Kreml kuin Valkoinen talokin pyrkivät luomaan tapaamisesta.

Jarno Limnéll

Vaikuttaminen siis alkaa jo ennen kokousta, ja jatkuu pitkälle sen jälkeen. Samoilla linjoilla on Martti Lehto.

– Itse kokoushan on sinänsä niin lyhyt tapaus, että siinä ei ehdi paljoakaan tehdä. Informaatiovaikuttaminen on pidempiaikaista.

Jarno Limnéll tarkentaa, että meillä puhutaan kyberturvallisuudesta usein teknisenä asiana, kun esimerkiksi Venäjällä aiheeseen liittyy vahvasti viestinnällinen ulottuvuus.

– On kiinnostavaa, mitä mielikuvia niin Kreml kuin Valkoinen talokin pyrkivät luomaan tapaamisesta.

Kilpailu mediatilasta on suurta ja keinot, joilla varmistetaan huomion pysyminen omassa viestissä, voivat olla räväköitä. Tapaamisen ympärillä huomiosta kilpailevat lisäksi esimerkiksi erilaiset mielenosoitukset.

– Ne luovat hälyä. Harvemmin mikään mielenosoitus on kuitenkaan onnistunut eri tapaamisissa pääsemään viestillään läpi kansainvälisessä mediassa, Limnéll toteaa.

Kokouksen alkaessa: Tekniikka kehittyy, mutta turvallisuuden perusteet pysyvät samoina

Toinen jo ennen kokousta varmistettava asia on tapaamisen keskustelujen suojaaminen. Tietoturva kytkeytyy vahvasti muihin turvajärjestelyihin.

– Tapaamisten lähtökohtana on aina tila, josta ei saa kuulua tai näkyä mitään ulos, Martti Lehto selittää.

Tämä on se osa, jossa luotetaan kokousjärjestäjään: tapaamista ei järjestettäisi Suomessa, ellei uskottaisi siihen, että lähtökohtaisesti turvallisia tiloja on tarjolla.

Seuraava osuus liittyy kaikkiin kokouksen liepeillä liikkujiin.

– Tietoturvaa varmistetaan samalla kuin muutakin turvallisuutta: esimerkiksi kuka liikkuu missäkin tiloissa. Tietyin toimenpitein varmistetaan itse tapaamishuone, sitten talo, jossa ollaan ja sitten koko alue.

Kun edes lähelle tapaamista ei päästetä ylimääräisiä ihmisiä, keskusteluja ei pääse kuulemaan. Jarno Limnéllin mukaan asia vertautuu fyysisen turvallisuuden takaamiseen.

– Aivan samalla tavallahan inhimilliset soluttautujat karsitaan fyysisen turvallisuuden nimissä.

Turvallisuusviranomaiset eivät luonnollisesti juuri kerro tarkkoja tekemisiään julkisuuteen.

Martti Lehto

Turvallisuuspalveluilla on myös rutiininsa, joilla ne ehkäisevätmuun muassa salakuuntelun. Martti Lehto muistuttaa, että vaikka esimerkiksi langattomat yhteydet tuovat tietoturvaan lisänsä, on sen ytimessä melko perinteisiä tekijöitä.

– Jokainen tahtoo varmasti olla varma siitä, että tila on turvallinen. Tiedon suojaaminen on kuitenkin turvallisuuspalveluille arkea, Martti Lehto hymähtää.

– Asiaa mystifioidaan, koska asialla ovat turvallisuusviranomaiset, jotka eivät luonnollisesti juuri kerro tarkkoja tekemisiään julkisuuteen.

Kokouksessa: Valtioilla keinonsa suojautua – mutta myös urkkia

Kun tila on turvattu ja ihmisten liikkeet suunniteltu, saapuvat delegaatiot ja niiden imussa esimerkiksi median edustajat maahan. Tapahtuman ympärille kertyy valtava mediamylläkkä. Tiedotusvälineet rakentavat päämajansa Finlandia-talolle, ja itse tapaaminen on ilmeisesti Presidentinlinnassa.

– Molemmat delegaatiot tuovat varmaankin omat päätelaitteensa ynnä muun mukanaan, eikä tietoturva pääse horjumaan, Martti Lehto selittää.

– Itse tapaamisessa kysymykseksi tulee, mitä millekin välineelle tallennetaan vai tallennetaanko mitään. Kun vain keskustellaan epävirallisesti, niin kukin taho varmaankin kirjaa tietoa ylös omaan tapaansa, hän jatkaa.

Toki myös tapaamisosapuolten salaamassa tiedossa on eroja arkaluontoisuuden suhteen.

– Voi olla, että laitteita ei yhdistetä internetiin. Mutta jos tietoa pitää siirtää, niin se tehdään turvallisia reittejä. Ja kyllä tuon tason toimijoilla on vermeet, joilla ne voivat salata tietonsa, vaikka sitä siirrettäisiin ihan internetin kautta, Lehto sanoo.

Suurvallat hankkivat toisistaan jatkuvasti tietoa eri tavoin. Ne kuitenkin myös osaavat suojautua ei-toivotulta huomiolta.

– Pitää muistaa, että kansainvälisiä kokouksia, joissa tiedon ei haluta vuotavan, järjestetään Suomessakin usein. Ei tämä lopulta niin hirveästi poikkea niistä, vaikka koko onkin suuri, Lehto toteaa.

Kokouksen jälkeen: Suomen huomio kiinnittyy kansainväliseen uutisointiin

Tapaaminen on lopulta lyhyt ja vilahtaa ohi hetkessä. Tarina ei kuitenkaan pääty siihen.

Jarno Limnéll muistuttaa, että myös purkuvaihe on tärkeä osa kokousta.

– Diplomaattisesti ilmaistuna suomalaiset tahot varmasti tarkistavat, ettei tapaamisen jälkeen mihinkään ole jäänyt mitään ylimääräistä, Limnéll naurahtaa.

Kun itse tapaaminen on ohi, palataan jälleen informaatiovaikuttamisen areenalle. Jälkipyykin pesussa moni asia tulee Limnéllin mukaan kiinnostamaan myös Suomea.

Hänen mukaansa Suomen on syytä seurata muun muassa, miten kansainväliset mediat puhuvat Suomen roolista tapaamisen yhteydessä ja suhteessa tapaaviin suurvaltoihin.

Limnéll muistuttaa vielä, että se, mitä viestejä eri osapuolet tapaamisesta tai siihen liittyen lähettävät, tapahtuu ainakin osin itsenäisesti tapaamisen varsinaisesta sisällöstä riippumatta.

Eri osapuolet valikoivat tarkkaan vähintään sen, mitä nostetaan esiin eri yleisöille.

– On valtavan tärkeää, miten Suomesta puhutaan suhteessa Yhdysvaltoihin ja Venäjään, Limnéll sanoo.

Lisää aiheesta:

Turvallisuusasiantuntijat paljastavat: presidenttien vessat sinetöidään etukäteen, juomat vaihdetaan ja ruuasta otetaan näytteitä myrkytyksen varalta

Analyysi: Suurvaltojen yllätyskokoukset ovat turvamiesten painajaisia