Brysseliläinen veti kaupunkinsa oikeuteen ilmansaasteiden takia – tukenaan Client Earth -järjestö, joka käräjöi ympäristön puolesta Euroopassa

Kansainvälinen Client Earth -järjestö on mukana kymmenissä oikeusjutuissa eri puolilla Eurooppaa. Suomessa se on valittanut Nord Stream 2 -kaasuputken rakennusluvasta.

Euroopan unioni
Karin De Schepper haastoi Brysselin kaupungin oikeuteen ilmanlaadun takia.
Karin De Schepper haastoi Brysselin kaupungin oikeuteen ilmanlaadun takia.Pol Reygaerts / Yle

BrysselBrysseliläisellä Karin De Schepperillä diagnosoitiin astma 42-vuotiaana. Hän asuu kantakaupungissa vilkasliikenteisen kadun varrella ja altistuu päivittäin kaupungin ilmansaasteille.

Hän ei voi aukottomasti todistaa, että astma on seurausta saasteiden pienhiukkasista. Mutta saasteisimpina päivinä astma rajoittaa liikkumista.

– Tämä mutkistaa elämääni, koska joudun suunnittelemaan liikkeitäni. En yleensä käytä näitä vilkkaimpia katuja, De Schepper sanoo Rue de la Loi -kadun jalkakäytävällä.

Kadulla neljän kaistan leveydellä seisova aamuruuhka tupruttaa ilmaan terveydelle haitallisia pienhiukkasia ja typen oksideja. Epävirallisten mittausten mukaan katukuilussa on ollut typpidioksidia 100 mikrogrammaa kuutiometrissä, kun EU-direktiivin sallima raja on 40 mikrogrammaa.

Karin De Schepper päätti vetää kaupungin oikeuteen ilmanlaatunormien rikkomisesta yhdessä neljän muun brysseliläisen kanssa.

– Kun asiat eivät edenneet, koimme että ainoa tapa saada muutosta oli haastaa paikallishallitus oikeuteen, De Schepper sanoo.

Oikeus pakotti dieselrajoituksiin

Brysselin viisikko sai tuekseen ympäristöoikeusjuttuihin erikoistuneen Client Earth -järjestön, joka kattaa käräjöinnin kustannukset ja tarjoaa lainopillista apua. Järjestö on ajanut ilmanlaatujuttuja kymmenessä Euroopan maassa.

Client Earthin mukaan 26 EU-maata 28:sta rikkoo ilmanlaatudirektiiviä. Se on oikeusjuttujen avulla saanut esimerkiksi Britannian hallituksen puuttumaan ilmansaasteisiin kaavailtua nopeammin.

Näyttävimmän voittonsa järjestö sai Saksassa, jonka korkein oikeus määräsi helmikuussa saksalaiskaupungit rajoittamaan dieselautojen käyttöä asukkaiden terveyden suojaamiseksi. Etenkin vanhemmat dieselkäyttöiset autot päästävät ympäristöön moninkertaisesti pienhiukkasia ja typen oksideja verrattuna bensiinikäyttöisiin autoihin.

– On selvää, että ainoa ratkaisu on rajoittaa dieselin käyttöä. Mutta puuttui poliittista tahtoa parantaa tilannetta. Niinpä haastoimme heidät oikeuteen, sanoo lakimies Ugo Taddei Client Earthin Brysselin-toimistosta.

Ugo Taddei työskentelee lakimiehenä Client Earth -ympäristöjärjestössä.
Ugo Taddei työskentelee lakimiehenä Client Earth -ympäristöjärjestössä.Pol Reygaerts / Yle

Korkeimman oikeuden ratkaisun seurauksena Hampurin kaupunki kielsi ensimmäisenä Saksassa dieselautot kahdelta kadunpätkältä, lukuun ottamatta uusimman Euro 6 -päästöluokituksen autoja.

Hampurin ratkaisu tosin näyttää viherpesulta, sillä kadunpätkät sattuvat olemaan samat, joilla kaupunki mittaa liikenteen päästöjä. Uusia rajoituksia on oikeusjuttujen seurauksena tulossa myös Stuttgartiin, Müncheniin ja Düsseldorfiin.

Suomessa kaasuputkivalitus

Italialainen Taddei on lukenut oikeustiedettä Italiassa ja Britanniassa. Oikeusjutuissa Client Earth käyttää yleensä apuna paikallisia juristeja. Saksassa se on ajanut juttuja yhdessä ympäristöjärjestö Deutsche Umwelthilfen kanssa.

Mutta oikeusistuimia voi käyttää ympäristönsuojelun välineenä muissakin kuin ilmanlaatujutuissa. Kansainvälinen Århusin sopimus takaa periaatteessa, että kansalaiset ja ympäristöjärjestöt voivat haastaa viranomaiset oikeuteen ympäristönormien rikkomisesta.

– Meillä on usein varsin hyvät ympäristövaatimukset. Mutta viranomaiset unohtavat ne heti sen jälkeen, kun ne on hyväksytty. Kukaan ei pakota viranomaisia tai yrityksiä noudattamaan ympäristösääntöjä, Taddei sanoo.

Client Earth on hyödyntänyt Århusin sopimuksen suomaa oikeutta eri maissa. Esimerkiksi Suomessa se on jättänyt Vaasan hallinto-oikeuteen valituksen kaasuputki Nord Stream 2:n vesilain mukaisesta rakennusluvasta.

Järjestön mielestä putken rakennustyöt uhkaavat Itämeren ekosysteemiä. Sodanaikaisten räjähteiden raivaustyöt voivat vahingoittaa kaloja, hylkeitä ja vesilintuja.

Puolassa järjestö on myötävaikuttanut Bialowieczan ikimetsän hakkuukieltoon ja Debienskon koksitehtaan sulkemiseen.

Rahat yksityisiltä

Client Earth saa rahoituksensa enimmäkseen yksityisiltä lahjoittajilta. Suurin rahoittaja oli vuonna 2016 brittiläisen miljardöörin Christopher Hohnin ja hänen ex-vaimonsa Jamie Cooperin CIFF-säätiö, joka keskittyy lasten tilanteen parantamiseen.

Säätiö on valinnut yhdeksi keinoksi tähän ilmastonmuutoksen torjumisen, ja se suuntaa rahoitustaan Client Earthin ilmastoon liittyviin oikeusjuttuihin. Esimerkiksi Espanjassa ja Bulgariassa järjestö on vienyt oikeuteen hiilivoimaloita, jotka ovat rikkoneet EU:n päästönormeja.

Ilmasto-oikeusjuttuja tosin ajavat muutkin kuin Client Earth. Joukko perheitä Euroopasta ja sen ulkopuolelta haastoi toukokuussa EU:n parlamentin ja neuvoston EU:n yleiseen tuomioistuimeen riittämättömien päästövähennystavoitteiden takia.

Kanteessa on mukana saamelaisnuorten Sáminuorra-järjestö ja kymmenen perhettä, joiden elinkeinoja ilmaston lämpeneminen uhkaa. Tuomioistuin ei ole vielä ilmoittanut, ottaako se jutun käsittelyyn.

Lakimies Taddein mukaan tuomioistuimeen pääsy on hankalaa, vaikka myös EU on ratifioinut Århusin sopimuksen. EU-tuomioistuimet eivät tunnusta ympäristöjärjestöjä oikeusjuttujen kantajina.

– Yksilöiden tai yritysten sallitaan nostaa juttuja vain silloin, kun EU:n päätökset vaikuttavat niihin suoraan, Taddei sanoo.

Jos EU esimerkiksi kieltää jonkin kemikaalin, sen valmistaja voi ryhtyä oikeustoimiin. Mutta jos hyväksytty kemikaali aiheuttaa terveyshaittoja, järjestöt eivät voi haastaa unionia oikeuteen, koska haitta ei käytännössä koskaan kohdistu järjestöön.

Mittarit pielessä

Karin De Schepperin ja neljän muun Brysselin asukkaan juttu on kuitenkin päätynyt EU-tuomioistuimeen, jolta belgialainen tuomioistuin on pyytänyt ennakkoratkaisua. Kyse on siitä, miten ilmanlaatua mitataan.

Brysselin kaupunki ei ilmoita EU:lle mittaustuloksia kaikkein saasteisimmilta kaduilta, kuten Rue de la Loilta. Kadulla on kyllä mittausasema, mutta sen tuloksia ei raportoida eteenpäin. Viranomaisten asentama mittauspiste on viranomaisten itsensä mukaan asennettu liian lähelle risteystä, jotta sen tuloksiin voitaisiin luottaa.

Brysselin saasteista kärsivä Rue de la Loi vie EU-kortteleista kohti keskustaa.
Brysselin saasteista kärsivä Rue de la Loi vie EU-kortteleista kohti keskustaa.Olivier Hoslet / EPA

Sen sijaan Bryssel ilmoittaa EU:lle tulokset sellaisilta kaduilta, joilla on vähemmän liikennettä ja vähemmän päästöjä. Hiljaisemman Avenue de la Couronnen aseman mittari näyttää 50 mikrogrammaa typpidioksidia, joka on vain vähän yli sallitun rajan.

Nyt EU-tuomioistuimen pitäisi ottaa kantaa siihen, miten päästöjä mitataan ja miten tulokset raportoidaan.

Mutta entä jos De Schepper ja kumppanit häviävät juttunsa?

– Emme edes ajattele sitä, koska meidän mielestämme tapauksessa on kyse niin selvästä ilmanlaatulainsäädännön rikkomisesta, De Schepper sanoo.

Hänen mielestään on kuitenkin surullista, että kansalaiset joutuvat kantamaan oikeusprosessin taloudellisen riskin, jos haluavat saada viranomaisensa noudattamaan lakia.

– Olisin vilpittömästi mielummin toiminut jotain toista ja positiivisempaa kautta. Mutta jos muu ei auta, sitten on toimittava näin, De Schepper sanoo.

Lisää aiheesta:

Analyysi: Hampuri rajoitti dieselpäästöjä kahdella kadulla – Saksan ensimmäinen dieselautokielto on symbolista viherpesua EU:n tyynnyttämiseksi

Euroopan unioni haastaa Saksan ja viisi muuta jäsenmaata oikeuteen ilmansaasteista

Saksa sallii dieselautojen ajokiellot – Oikeus: ilmansuojelu on tärkeämpää kuin ihmisten oikeus liikkua autollaan