Rehusadosta tuli yllättävän hyvä Lapissa

Alkukesän kuivuus ennätti jo pelästyttää maatalousyrittäjät, mutta nurmipelloilta saadaan sittenkin kelvollinen sato.

säilörehu
Nurmipelto
Riikka Rautiainen/ Yle

Lapissa säilörehusadosta on tulossa ennakoitua parempi. Luonnonvarakeskuksen mukaan ensimmäinen nurmisato on saatu monin paikoin korjattua ja se on laadultaan hyvä.

– Viikko ennen juhannusta näytti todella pahalta varsinkin maatalouden ydinalueella Meri-Lapissa, mutta sään lämpeneminen juhannuksen jälkeen lisäsi satoa jo muutamassa päivässä, sanoo tutkija Antti Hannukkala Luonnonvarakeskuksesta.

Esimerkiksi Tervolassa olevalta ammattiopisto Lappian koulutilalta kerrotaan, että ensimmäisestä sadosta näyttäisi tulevan yllättävän hyvä huolimatta alkukesän kuivuudesta.

– Uskon, että tälle kesälle asetetut tavoitteet saadaan täyteen eikä rehua tarvitse ostaa muualta, kuvailee toimipaikkapäällikkö Jarmo Saariniemi ammattiopisto Lappian Maaseutuyrittäjyyden osaamiskeskuksesta.

Pari edellistä kesää ovat olleet maaseutuyrittäjille hankalia, sillä vesisateet ovat heikentäneet nurmisadon laatua. Ammattiopisto Lappian koulutilalla tämä on tarkoittanut sitä, että säilörehua ei ole ollut riittävästi omiin tarpeisiin vaan sitä on jouduttu ostamaan keväisin muualta.

– Nyt kannattaa ottaa kaikki talteen nurmipelloilta ja kartuttaa varmuusvarastoa. Voi olla myös niin, että rehua tullaan kyselemään hyvinkin kaukaa, jos Etelä-Suomessa on jo menetetty osa viljasadosta ja nurmisato uhkaa jäädä pieneksi, sanoo Saariniemi.

Nurmet kaipaavat lämpöä ja kosteutta

Entisen maaseutuoppilaitoksen koulutilan navetassa on sata lehmää ja nuorta karjaa. Toimipaikkapäällikkö Jarmo Saariniemen mukaan tälle määrälle säilörehua tarvitaan 1,5 miljoonaa kiloa vuosittain.

– Tänä kesänä sadosta otettujen näytteiden perusteella arvot vaikuttavat ihan hyviltä. Ainoastaan valkuaisainepitoisuus on hieman alhaalla, joten se vaikuttaa meidän ruokintasuunnitelmiin navetalla, sanoo Saariniemi.

Korjuun jälkeen nurmipelloille tarvittaisiin vettä ja lämpöä sopivassa suhteessa eikä viime päivien kaltaisia helteitä.

– Nurmet tykkäävät eniten 20-22 asteen lämpötilasta, mutta helteessä kasvit alkavat jopa viilentää itseään ja se merkitsee hurjaa nousua niiden vedenkulutuksessa, sanoo tutkija Antti Hannukkala.

Hänen mukaansa Etelä- ja Lounais-Lapissa päästään niittämään parhaimmilla paikoilla 2,5 kertaa, mutta kolmeen satoon ei ylletä.

Luonnonvarakeskuksen lähivuosien tavoitteena on selvittää yhdessä koulutilan kanssa, miten niittorytmitystä tarkentamalla Etelä- ja Lounais-Lapissa voitaisin korjata kolme säilörehusatoa kesässä.