Sisäilmaongelmat haittaavat jo poliisin arkityötä ympäri Suomea – viimeksi Vantaalla 50 poliisia pakeni väistötiloihin

Poliisitalojen sisäilmaongelmat vaikeuttavat perustyön tekemistä. Vantaalla myös poliisipäällikkö on evakossa.

sisäilmaongelmat
Opaste Vantaa käräjäoikeustalolle.
Vantaan pääpoliisiasemalla havaittiin keväällä sisäilmaongelma.Markku Rantala / Yle

Poliisit kamppailevat kelvottomien työtilojen kanssa ympäri Suomea.

Viimeisin tapaus tulee Vantaan Tikkurilasta. Yli 50 ihmistä joutui toukokuussa siirtymään Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen pääpoliisiasemalta väistötiloihin sisäilmaoireilun vuoksi.

– Tiloista on löydetty erilaisia sädesieniä ja ilman epäpuhtauksia, jotka on todettu sellaiseksi että niistä on haittaa ja vaaraa terveydelle, Rantala kertoo väistötiloissa parinsadan metrin päässä poliisitalosta.

Tilanne alkoi Rantalan mukaan yllättäen keväällä. Henkilökunta sai muun muassa hengitystie- ja silmäoireita.

Löydöksiä on tehty vain muutamasta huoneesta, mutta väistöön siirrettiin huoneiden ympäriltä koko noin 40 hengen talousrikosyksikkö, osa hallintohenkilökuntaa ja laitoksen johto, mukaan lukien poliisipäällikkö Kari Rantala.

Talousrikosyksikkö saatiin mahtumaan Helsinkiin Malmin poliisitaloon. Hallinnon väistötilat ovat vanhassa virastotalossa, jonka toisessa päässä on myös todettu sisäilmaongelmia ja joka on määrä purkaa syksyllä.

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksessa on suljettu ovia sisäilmaongelmien vuoksi.
Ongelmat alkoivat näistä tiloista, jotka on nyt suljettu. Taustalla poliisipäällikkö Kari Rantala (oik.) ja SPJL:n puheenjohtaja Jonne Rinne.Markku Rantala / Yle

Ongelmia useilla asemilla

Sisäilmaongelmia on ainakin viidellä isolla ja yhdellä pienemmällä poliisiasemalla. Yle kertoi aiemmin tällä viikolla Oulun poliisin toissasyksynä rajusti kärjistyneestä oireilusta.

Vantaan poliisijohto kävi Oulussa kysymässä neuvoa toimintatavoista, kun oireita keväällä tuli.

– Kyllä kokonaiskuva kiinteistöistä näyttää aika synkältä. Koko ajan tehdään korjaavia toimenpiteitä, eikä käsiä voi nostaa pystyyn koska kyse on henkilöiden terveydestä, sanoo Poliisihallituksen materiaalihallintopäällikkö Jouni Jantunen.

Tilannetta kuvaa hyvin myös se, että uudet poliisiasemat on otettu tänä ja viime vuonna käyttöön peräti neljässä kaupungissa: Lahdessa, Lappeenrannassa, Joensuussa ja Kotkassa. Kaikissa oli taustalla pitkittyneitä sisäilmaongelmia.

grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Alan ammattijärjestö Suomen Poliisijärjestöjen Liitto (SPJL) sanoo suoraan, että tilanne vaikeuttaa jo päivittäisten töiden hoitamista. Erityisesti tämä näkyy tutkintapuolella, jossa työ tehdään valtaosin sisätiloissa.

– Kyllä ongelmat näkyvät päivittäisessä henkilöstötilanteessa. Poliisimiesten määrä paperilla ei ole tärkeää, vaan se moniko on rivissä. Tilojen täytyy olla terveet ja turvalliset, jotta pystytään tekemään tulosta, SPJL:n puheenjohtaja Jonne Rinne sanoo.

Rinteen mukaan tilanne tulisi saada äkkiä kuriin.

– Tätä työtä tehdään veronmaksajien rahoilla. Ja jokaisella meillä on vain yksi terveys.

Vakavin tilanne Tampereella ja Jyväskylässä

Poliisin toimitilat ovat valmistuneet pääosin 1960–1980-luvuilla. Tilat ovat monessa paikassa käyttöikänsä päässä, ja rakennuskannassa on runsaasti korjausvelkaa.

Isoimmista ongelmista on kärsitty Oulun lisäksi Tampereella ja Jyväskylässä. Jyväskylän poliisitalo on ollut erikoinen murheenkryyni.

Oireilu alkoi vuonna 1998 käyttöön otetussa talossa lähes samantien, ja jo vuonna 2007 alkoi mittava peruskorjaus. Ongelmat eivät ole kuitenkaan hellittäneet. Kuluvan vuoden aikana jopa kolmannes 270 työntekijästä on ilmoittanut oireista. Oulun tavoin oireilu oli vakavinta poliisivankilassa, joka suljettiin tammikuussa. Kiinniotettuja on kuskattu pisimmillään Tampereelle asti. Sen jälkeen poliisitalon sisäpihalle on valmistunut väliaikainen konttiputka.

Suomen Poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne.
SPJL:n puheenjohtaja Jonne Rinne.Markku Rantala / Yle

Tampereella pääpoliisiaseman vanha osa eli niin sanottu A-talo on surkeassa kunnossa. Osa väestä on väistötiloissa, mutta päätöstä mahdollisesta uudesta poliisitalosta ei ole vielä tehty. Myös uudemmassa B-talossa on tehty rakennetiivistyksiä.

– Sokkelit olisivat uudessa talossa jo korkealla, jos olisi alusta asti toimittu ripeästi. Taloon on laitettu paljon rahaa. Nyt ongelmaan on paneuduttu, ja tällä hetkellä näen tilanteen hieman valoisampana, Sisä-Suomen poliisilaitoksen työsuojeluvaltuutettu Veijo Niemi kertoo Tampereen tilanteesta.

Niemi on ollut työsuojeluvaltuutettuna useita kausia ja todistanut leväperäisyyksiä.

– A-taloon tehtiin vuonna 1993 remontti, jossa talo purettiin luurangoksi asti. Oli sateinen kesä, mutta työt tehtiin ilman huputusta. Muistan yhä, miten karmealta lupapalveluaula näytti. Rakennusmiehet olivat tehneet vanhoista ovista pitkospuut, joita pitkin he kulkivat kun lattia lainehti vedestä, Niemi sanoo.

– B-talon kiinniottotiloissa taas asiakkaiden kuset levisivät käytävälle vuosikausia. Se oli rakenneongelma. Kun päihtyneet asiakkaat virtsasivat ohi pytyistä, kuset valuivat käytävälle jossa niitä kuivailtiin. Tämä sai jatkua pitkään, ennen kuin rakennevirhe korjattiin.

Senaatti myöntää vakavuuden

Valtion kiinteistöliikelaitos Senaatti-kiinteistöt hallinnoi isoa osaa poliisitaloista.

– Totta kai tilanne on vakava, kun on tällaisia ongelmia. Varmaan yksittäisenä syynä on se, ettei ole oikea-aikaisesti lähdetty kaikkiin tarpeellisiin korjauksiin, Senaatin toimialajohtaja Riitta Juutilainen sanoo.

Ongelmat kietoutuvat rahaan. Senaatti ja Poliisihallitus eivät ole löytäneet yhteistä linjaa tilojen saamiseksi ajoissa kuntoon. Peruskorjaukset ja toiminnalliset muutokset ovat mittavia, kun 1960–80-luvun rakennuksia päivitetään 2020-luvun tarpeisiin.

Tilannetta hankaloittaa se, että poliisi joutuu maksamaan sitä korkeampia vuokria, mitä enemmän tiloihin ja tilamuutoksiin on investoitu rahaa. Senaatti ei osaa arvioida poliisitalojen kokonaiskorjausvelkaa.

– Toiminnallisia muutostarpeita on paljon, ja kohteiden vaativuuden vuoksi korjausten suunnittelu vie aikaa, Juutilainen sanoo.

Senaatti on kartoittanut poliisitalojen tilannetta. Tarkempi kartoitus valmistuu sen mukaan vasta syksyllä, eikä Yle saanut korjaustarpeista kohdekohtaisia tietoja.

Toisaalta kaikki SPJL:n puheenjohtaja Rinnettä myöten vakuuttavat, että asennemuutos näkyy. Ongelmiin on herätty, eikä Oulun poliisilaitoksen kaltaisia umpisolmuja pitäisi enää syntyä. Senaatti on tehostanut muun muassa kiinteistöjen ennaltaehkäisevää seurantaa.

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen poliisipäällikkö Kari Rantala.
Poliisipäällikkö Kari Rantala.Markku Rantala / Yle

Remontit venyvät, oireet pahenevat

Poliisien terveyden kannalta pahinta on, että sisäilmaongelmien korjaaminen venyy helposti vuosien mittaiseksi.

Samalla oireilu usein laajenee, eli tilojen käyttäjät maksavat odottelusta terveytensä heikkenemisellä. Oireilu on yksilöllistä, joten missään kohteessa kaikki eivät saa oireita.

– Ajan kuluminen ja asioiden pitkittyminen on ihmiselle rankka juttu, poliisien ammattijärjestö SPJL:n puheenjohtaja Jonne Rinne sanoo.

– Usein tutkitaan paljon, mutta mitään ratkaisevaa ei löydy. Olen mukana useissa selvityksissä ja työryhmissä, mutta mistään ei edelleenkään löydy yhtä luotettavaa mittaria, joka kertoisi milloin altistusta on liikaa.

Vantaalla taloon on päätetty tehdä peruskorjaus. Työntekijöille eli kaikille poliiseille, tuomioistuinväelle ja syyttäjänvirastolle etsitään nyt yhteistä väistötilaa.

Evakosta on tulossa pitkä: ajatus on, että poliisit voisivat muuttaa korjattuihin ja laajennettuihin tiloihin vuonna 2022.

– Peruskorjaus on ollut tulossa joka tapauksessa. Mutta sisäilmaongelmat ajoivat meidät väistöön jo nyt, sanoo poliisipäällikkö Kari Rantala.

Oireilusta on luvassa pian lisätietoa. Turun yliopisto selvittää parhaillaan poliisien oireilun laajuutta koko maassa.