Yksi kokeilukerta amfetamiinia, 15 vuotta huumekoukussa – Huumeetonta elämää voi harjoitella käyttäjille tarkoitetussa kohtauspaikassa

Oulussa on alettu tarjota matalan kynnyksen vertaistukea huumeiden käyttäjille, sekä heidän omaisilleen.

huumeriippuvuus
Nainen istuu sohvalla
"Maria" käytti huumeita 15 vuotta. Nyt hän on korvaushoidossa ja viettää arkipäivänsä vertaistukipaikassa, jotta saisi elämäänsä säännöllisen rytmin ja syyn poistua kotoa.Marko Väänänen / Yle

Maria (nimi muutettu) kertoo, että yksi käyttökerta amfetamiinia riitti sysäämään hänet huumekoukkuun viideksitoista vuodeksi. Hän esiintyy jutussa nimettömänä, sillä ei halua joutua leimatuksi huumemenneisyytensä vuoksi.

Maria oli kaksikymppinen muuttaessaan pieneltä pohjoisen paikkakunnalta Ouluun. Naista masensi, hän kärsi paniikkihäiriöistä ja ahdistuksesta, vaikkei vielä tuolloin ymmärtänyt mistä oli kyse.

Kun kaveri tarjosi amfetamiinia, Maria otti sen vastaan.

– Se oli rakkautta kerta laakista. Rakastuin siihen, koska se auttoi jaksamaan. Se oli niin mahtavaa.

Maria kertoo, että alussa hän pystyi pitämään käyttökertojen välissä puolen vuoden mittaisen tauon, mutta ajatus amfetamiinin aiheuttamasta mahtavasta tunteesta oli jäänyt kytemään.

– Siitä se sitten lähti. Kymmenen vuotta meni yhdessä silmänräpäyksessä, Maria muistelee huumeiden käytön alkutaivaltaan.

Amfetamiini vaihtui opiaatteihin eli voimakkaisiin kipulääkkeisiin, joita lääkäri määräsi hänelle nivelrikon ja fibromyalgian eli kroonisen kipuoireyhtymän hoitoon. Opiaatteihin Maria jäi koukkuun viideksi vuodeksi.

Jälkikäteen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ovat todenneet Marian jäävän koukkuun aineisiin hyvin nopeasti. Hän kertoo suvussaan olevan alkoholisteja, ja arvelee riippuvuutta aiheuttavien geenien tulleen verenperintönä.

Asunnottomaksi jääminen sai lopettamaan

Maria on ollut opiaattikorvaushoidossa noin vuoden. Hän saa vieroitusoireet poissa pitävää lääkettä, joka ei kuitenkaan sekoita päätä.Huumeista hän sanoo saaneensa tarpeekseen. Mitta tuli täyteen, kun Maria joutui kodittomaksi pari vuotta sitten.

– Elin kädestä suuhun koko ajan, en nähnyt yhtään itselleni tulevaisuutta, enkä pystynyt edes haaveilemaan enää mistään.

Uuden elämän alkua hän opettelee nyt 35-vuotiaana. Maria muutti Oulusta Kempeleeseen, pääsi nopeasti korvaushoidon piiriin ja löysi asunnon. Monissa isoissa kaupungeissa korvaushoitoon pääsyä joutuu odottamaan jopa vuosia.

Alussa tapahtuneiden retkahduksien jälkeen Maria huomasi, että vanha ystäväpiiri on suljettava kokonaan pois elämästä. Sosiaalisen median tilit ja puhelinnumero menivät uusiksi.

Tekstiä liitutaululla
Huumeiden käyttäjille ja heidän omaisilleen tarkoitetussa vertaistukipaikka Vertossa kävijät valmistavat itselleen aamiaista ja lounasta.Marko Väänänen / Yle

Alussa kuivilla pysymistä auttoi myös työkokeilu, joka toi päiviin sisältöä. Nykyisin Maria käy arkipäivisin Ouluun keväällä avatussa huumeiden käyttäjille ja heidän omaisilleen tarkoitetussa vertaistukipaikassa Vertossa

– Yhtäkkiä huomaa, että onkin paljon aikaa. Aiemmin koko päivä meni siihen, että sai hankittua päivän annoksen. Nyt täytyy keksiä muuta tilalle.

Marian haaveena on päästä syksyllä opiskelemaan ja sitä kautta työelämään. Hän näkisi soveltuvansa asiakaspalvelutyöhön, kuten kaupan kassalle.

Ouluun on perustettu paikka huumeista eroon haluaville

Verto on sosiaali- ja terveysalan erityispalveluja tuottavan Nuorten Ystävien ja Oulun kriisikeskuksen yhteinen kehittämishanke, joka tuottaa matalan kynnyksen yhteisöllistä toimintaa huumeiden käyttäjille ja heidän läheisilleen. Verton tilat sijaitsevat Oulun Limingantullissa. Toimintaa tuetaan Veikkauksen tuotoilla.

Toiminta on Oulun alueella uutta, kertoo Nuorten Ystävien projektipäällikkö Heidi Airaksinen. Hän laskee, että maaliskuun jälkeen tiloissa on käynyt noin viisikymmentä eri kävijää.

– He saavat olla tiloissa anonyymeinä, eikä heitä rekisteröidä mihinkään, Airaksinen sanoo.

Heidi Airaksinen
Heidi Airaksinen sanoo, että Verton tiloista on haluttu luoda turvallinen paikka huumeiden käyttäjille.Marko Väänänen / Yle

Kävijöiden joukossa on sekä aktiivikäyttäjiä, korvaushoidossa olevia sekä jo täysin raittiita ihmisiä. Tiloihin tullessaan täytyy kuitenkin olla asiointikunnossa, Airaksinen muistuttaa.

Pelisäännöt on laadittu yhdessä kävijöiden kanssa. He ovat toivoneet paikkaa, jossa voi elää niin sanotusti normaalia elämää huumemaailman ulkopuolella.

– Täällä ei käytetä, välitetä tai peritä velkoja tai edes keskustella huumeista kovin paljoa, Airaksinen toteaa.

Tilojen lisäksi kävijät saavat toisistaan vertaistukea. Airaksisen mukaan huumeista eroon haluavat joutuvat luopumaan myös vanhasta tuttavapiiristään, eikä heillä välttämättä ole enää ystäviä.

Vertossa saa tehdä arkisia askareita, kuten laittaa ruokaa, pestä pyykkiä ja käydä ryhmän mukana harrastamassa. Normaalisti talo on auki arkipäivisin.

Vertolaiset viettivät myös juhannusta.

– Juhannuksen viettäminen halon hakkuineen ja saunomisineen selvin päin oli monelle uusi kokemus, Airaksinen sanoo.

Ohjaaja Hanna Eskola Nuorten Ystävistä toteaa, että vaikka Vertossa ei ole kyse hoidosta tai kuntoutuksesta, toiminta on kuitenkin erittäin kuntouttavaa kävijöille.

– Täällä me kaikki olemme ihmisiä, eikä ketään leimata, Eskola sanoo.

Huumeiden käyttö voi sysätä myös läheisen pulaan

Vertossa järjestetään vertaistukiryhmiä myös huumeiden käyttäjien omaisille. Ohjaaja Katja Rauhala Kriisikeskuksesta sanoo, että läheisen huumeiden käyttö sysää myös monen omaisen ongelmiin. Esimerkiksi huumevelkojen perintä voi kohdistua myös käyttäjän läheisiin.

– Läheisille voi tulla talousongelmia ja heitä saatetaan uhkailla.

Katja Rauhala
Katja Rauhala työskentelee huumeiden käyttäjien omaisten parissa.Marko Väänänen / Yle

Rauhalan mukaan myös huumeiden käyttäjän läheisen oma arki voi alkaa pyöriä käytön ympärillä, vaikka itse ei huumeisiin koskisi. Omaiset ovat monesti valmiita tekemään käyttäjän vuoksi kaikkensa ja heidän oma jaksamisensa voi olla koetuksella.

Vanhemmat saattavat myös rahoittaa lapsensa huumeiden käyttöä suojellakseen näitä, Rauhala sanoo.

– Oma lapsi on aina oma lapsi, vaikka hän käyttäisikin huumeita.

Rauhalan mukaan moni myös häpeää läheisensä huumeiden käyttöä niin paljon, että haluaa pitää sen salassa.

– Silloin sosiaalinen elämä voi kutistua hyvin pieneksi.