Varsinkin nuoret ja riskiryhmään kuuluvat välttelevät seulontoja – pelkona on, että kohdunkaulan syöpä lisääntyy

Kutsukäytännöt vaikuttavat eniten siihen, osallistuvatko naiset seulontoihin, kerrotaan Suomen syöpärekisteristä.

kohdunkaulan syöpä
Gunekologisia tutkimuksia.
AOP

Erityisesti nuoret naiset ja riskiryhmään kuuluvat jättävät kohdunkaulan syövän joukkoseulonnat väliin.

Naistentautien ja synnytysten sekä gynekologisen sädehoidon erikoislääkäri Marjo Tuppurainen on huolissaan etenkin riskiryhmään kuuluvista naisista, joita on erityisen vaikea saada osallistumaan joukkoseulontoihin.

Riskiryhmään lukeutuvat hänen mukaansa tupakoivat naiset, joilla on runsaasti seksikumppaneita.

– Voi olla, että kohdunkaulansyövän väheneminen on luonut sellaisen harhakuvitelman, että se on pyyhkäisty pois kartalta. Saattaa olla, että lääkärikunta itsekin syyllistyy tähän vähättelevään asenteeseen, että joukkoseulonnat eivät ole niin tärkeitä, Tuppurainen pohtii.

Suomen syöpärekisterin mukaan nuorimmat ikäryhmät osallistuvat edelleen seulontoihin huonosti, vaikka osallistumisprosentti muutoin onkin viime vuodet pysynyt ennallaan. Joukkoseulonnat alkavat 30 vuoden iässä. Joissakin kunnissa seulontaan kutsutaan jo 25-vuotiaat.

Duodecimin terveyskirjaston (siirryt toiseen palveluun) mukaan 15 viime vuoden aikana kohdunkaulan syöpä on lisääntynyt alle 40-vuotiailla, vaikka uusien tapausten kokonaismäärä on edelleen pienentynyt.

Osa käy yksityisellä

Syöpäseulontoihin osallistuminen vaihtelee eri puolilla Suomea. Suomen Syöpärekisterin mukaan kohdunkaulan syövän joukkoseulontojen osallistumisprosentti on viime vuosina ollut 61–79 prosentin välillä.

Matalimmasta päästä osallistumisprosentti on ollut jo kuuden vuoden ajan Pohjois-Savossa. Suomen Syöpärekisterin seulontatilastojen mukaan runsaat 60 prosenttia kutsutuista osallistui seulontoihin vuonna 2016 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella.

Kuopion yliopistollisen sairaalan naistentautien- ja synnytysklinikan osastonylilääkäri Marjo Tuppuraisen mukaan osa naisista käy yksityispuolella papaseulonnassa ja jättää kenties siksi julkisen puolen joukkoseulonnan väliin.

– Kenties Kuopiossa on enemmän vaihtoehtoja käydä yksityisellä, Tuppurainen arvelee.

Toinen syy joukkoseulonnasta pois jäämiseen saattaa olla ajanvaraamisen vaikeus. Esimerkiksi Kuopiossa (siirryt toiseen palveluun) seulonta-ajan voi varata puhelimella tai sähköisen asioinnin kautta.

– Muutamilta potilailta olen kuullut, että aikaa on vaikea varata. Ajanvarauksessa puhelinaika on yksi tunti keskellä päivää ja sitten, kun sinne soittaa, numero on varattu. Kaikilla ei ole nettiä käytettävissä ajanvaraukseen, Tuppurainen sanoo.

Papa-seulonnassa käytettäviä välineitä gynekologin vastaanotolla.
Yle

Kutsukäytännöt kuntoon

Suomen syöpärekisterin seulontajohtajan Tytti Sarkealan mukaan joukkoseulontojen kutsukäytännöt vaikuttavat eniten osallistumisaktiivisuuteen.

– On tehty väitöskirja siitä, mitkä asiat vaikuttavat osallistumisprosentiin, ja kutsukäytännöillä on pystytty lisäämään reilusti yli 10 prosentilla osallistumisaktiivisuutta.

Sarkealan mukaan kutsukäytäntöjä olisi yhtenäistettävä koko maassa. Naisille lähetyssä henkilökohtaisessa kutsussa olisi oltava valmiina seulonnan aika ja paikka. Ajan pitää myös Sarkealan mukaan olla helposti vaihdettavissa. Ensimmäisen kutsun huomiotta jättäneille pitäisi lähettää ainakin yksi uusintakutsu.

– Tähän pitäisi ehdottomasti kiinnittää huomiota. Keinot ovat yksinkertaisia, helppoja ja ne todellakin vaikuttavat.

Seulonnat vähensivät syöpiä

Kohdunkaulan syövän esiintyvyys on Suomessa maailman matalimpia, mikä johtuu Syöpärekisterin mukaan pitkälti seulontaohjelmasta. Seulontajohtaja Tytti Sarkealan mukaan kohdunkaulansyövän osalta kuolleisuus ja ilmaantuvuus on vähentynyt 80 prosenttia 1960-luvun alusta, jolloin seulonnat aloitettiin.

Kohdunkaulan syöpä (siirryt toiseen palveluun) on alkuvaiheessa usein oireeton. Tämän vuoksi säännölliset papakokeet ovat tärkeitä, jotta mahdolliset solumuutokset voidaan havaita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

– Nyt siellä on havaittavissa erityisesti alle 40-vuotiaiden naisten keskuudessa pientä nousua esiastemäärissä ja ehkä syövissäkin hyvin, hyvin hienoista nousua, joka ei ole vielä tilastollisesti todennettavissa, Sarkeala kertoo.

Voi olla, että syövän väheneminen on luonut harhakuvitelman, että se on pyyhkäisty pois kartalta.

Marjo Tuppurainen

Hänen mukaansa pelkona on, että syövän esiasteiden ja syöpien määrä lähtee uudelleen nousuun, jos niitä ei havaita ajoissa seulontojen avulla.

– Seulonnat ovat erittäin kustannustehokas tapa vähentää sekä kohdunkaulan syöpää että sen aiheuttamia kuolemia.

Seulontojen laajentamista harkitaan

Kohdunkaulansyövän seulontaohjelmaan kutsutaan 30–60-vuotiaat naiset viiden vuoden välein. Esimerkiksi Kuopiossa seulonnat aloitetaan jo 25-vuotiaana, ja Tuppuraisen mukaan on suunniteltu, että niihin alettaisiin jatkossa kutsua myös 65-vuotiaita.

Seulontanäytteenä käytetään irtosolu eli papanäytettä tai HPV-näytettä. HPV-seulonta löytää Syöpärekisterin mukaan paremmin syövän esiasteita, jotka hoitamalla voidaan kokonaan estää syövän kehittyminen.

Papilloomavirus eli HPV-virus on merkittävä tekijä kohdunkaulan syövän kehittymisessä. Kohdunkaulan syöpää ehkäistään HPV-rokotteella, joka on kuulunut kansalliseen rokotusohjelmaan vuodesta 2013 lähtien (siirryt toiseen palveluun).

Kohdunkaulan syöpä on Suomessa kolmanneksi yleisin gynekologinen syöpä. Uusia tapauksia todetaan vuosittain 150–175.