Oikeusasiamieheltä hylsy lukiolaisille: Ei muutosta Kelan linjaukseen, opintolaina nostettava ennen toimeentulotukea – "Olo on kuin Suomen jalkapallojoukkueella 90-luvun lopulla"

Kela voi velvoittaa lukiolaiset ottamaan opintolainaa ennen toimeentulotuen saamista.

toimeentulotuki
Kuopion Lyseon opiskelijoita luokassa.
Matti Myller / Yle

Kelan ei tarvitse muuttaa käytäntöään, joka koskee lukiolaisten toimeentulotukea ja opintolainaa.

Apulaisoikeusasiamies toteaa ratkaisussaan, että Kela voi velvoittaa täysikäiset lukiolaiset nostamaan opintolainaa ennen toimeentulotuen saamista. Alle 18-vuotiailta opiskelijoilta tätä ei ole edellytetty.

Lukiolaisten liitto oli tehnyt kantelun Kelan linjauksesta. Järjestön mukaan Kelan ei pitäisi edellyttää lukiolaisilta opintolainan nostamista.

Kantelun ratkaisseen apulaisoikeusasiamiehen sijaisen Mikko Sarjan mukaan Kela ei ole menetellyt lainvastaisesti linjauksellaan tai jättänyt täyttämättä velvollisuuksiaan.

Puheenjohtaja Alvar Euro huokaa puhelimessa, kun kuulee päätöksestä Yleltä.

– Olo on kuin Suomen jalkapallojoukkueella 1990-luvun lopulla. Pettymys on aika suuri, Euro toteaa.

Euro viittaa vuoteen 1997, jolloin Suomi hävisi Unkarille MM-jatkokarsintaottelun Olympiastadionilla omalla maalilla.

Opiskelijajärjestöt ovat harmitelleet ylipäätään sitä, että opiskelijat ovat ainoa ihmisryhmä, joka pakotetaan velkaantumaan perustoimeentulonsa eteen.

Lainataakka jo ennen jatko-opintoja

Lukiolaisten liitto katsoo kantelussaan, että lukio on yleissivistävä ja jatko-opintoihin, ei ammattiin valmistava koulutus. Liitto pelkää, että lainannostopakko johtaa juuri täysi-ikäisyyden saavuttaneen nuoren velkaantumiseen. Laina on maksettava jossain vaiheessa aina pois.

– Ennen kun pääset jatko-opintoihin, sinulle voi olla kertynyt lainaa, ja sitä voi tulla vielä lisää jatko-opintojen aikana. Tämä on hyvin epätasa-arvoista, Euro sanoo.

Lukiolaisten kantelussa vaaditaan myös, että Kela huomioi sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistuksen opintolainan ottamisesta. STM:n vuodelta 2013 olevassa soveltamisoppaassa todetaan, että opiskelijan ensisijainen taloudellinen tuki ovat opintotuki ja opintolaina. Tämä perustuu korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuun vuodelta 1999.

Tietyissä tilanteissa myöntämisessä voidaan kuitenkin käyttää tapauskohtaista harkintaa, jos lopputulos on opiskelijan kannalta kohtuuton.

Erityisiä syitä on esimerkiksi vakava sairaus, jonka takia opiskelija ei kykene elättämään itseään, tai jos nuori kuuluu lastensuojelun jälkihuoltoon. Oppaassa todetaan myös, että sellaisilta nuorilta, jotka opiskelevat koulutuksessa, joka antaa valmiuksia jatko-opintoihin, mutta ei paranna opiskelijan työmarkkinavalmiuksia tai valmista ammattiin, ei tulisi edellyttää opintolainan ottamista.

Tällaisella koulutuksella tarkoitetaan esimerkiksi lukiokoulutusta tai maahanmuuttajanuorille suunnattua kielitaitoa ja opiskeluvalmiuksia parantavaa koulutusta.

– Lain henki on ollut mielestäni selkeästi toinen, kuten ministeriön ohjeistuksesta näkyy. On valitettavaa, että Kela käyttää valtaansa tällä tavoin, Euro sanoo.

Kelan käytäntö ja ministeriön ohjeet ristiriitaiset

Apulaisoikeusasiamiehen sijainen toteaa ratkaisussa, että Kelan käytäntö ja STM:n oppaan soveltamisohjeet ovat ristiriidassa keskenään.

Mikko Sarja huomauttaa, että soveltamisohjeet eivät sido Kelaa, vaan se tekee linjaratkaisut itsenäisesti kuten kunnat tekivät aiemmin. Osa kunnista ei ottanut lainaosuutta huomioon, kun ne myönsivät toimeentulotukea, osa taas vaati lainan nostamista. Tämä asetti opiskelijat epätasa-arvoiseen asemaan.

Ministeriö aikoo päivittää opasta, koska toimeentulotuen käsittely siirtyi viime vuoden alussa kunnilta Kelan hoidettavaksi. Sarjan mukaan uudistustyössä pitäisi ottaa huomioon ohjeiden ristiriita, ja miettiä myös edellyttääkö asia muita toimenpiteitä ministeriöltä.

Euron mukaan tapauksesta voi päätellä sen, että vastuu opiskelijoiden toimeentulosta ei ole selkeästi yhdessä paikassa.

– Toisaalla ministeriön soveltamisohjeet sanovat näin ja toisaalla Kela tekee toisenlaisia linjauksia, sellaista kokonaiskuvaa ei näytä olevan kenelläkään, hän harmittelee.

Päätöksessä todetaan myös, ettei oikeusasiamies voi muuttaa tai kumota Kelan tai oikeuden aiempia ratkaisuja vaan tuomioistuinten tehtävä on viime kädessä arvioida, millä edellytyksillä täysi-ikäisen lukiossa opiskelevan toimeentulo määräytyy eli pitääkö hänen ottaa opintolainaa elämiseensä.

Tämä tarkoittaa, että Kelan kielteisen toimeentulotukipäätöksen saaneen opiskelijan pitäisi valittaa oikeuteen saadakseen käytäntöön muutos. Edessä olisi vuosien prosessi ja muutos olisi epävarmaa.

Alvar Euro ei vielä tiedä mihin jatkotoimenpiteisiin liitto aikoo ryhtyä.

Lue myös: Kelan tyly kesäntoivotus opiskelijoille: Nosta opintolaina ennen toimeentulotuen myöntöä – "Opiskelijat ainoa ihmisryhmä, joka pakotettu velkaantumaan perustoimeentulon eteen"

Korjattu 19.35 poistamalla viittaukset kesään. Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu koskee yleisesti opintolainan nostamista ja toimeentulotuen myöntämistä lukiolaisille. Kantelu on tehty viime vuonna. Kela on tehnyt uuden kesää koskevan samanlaisen linjauksen keväällä.