Kaksi arvaamatonta jättiläistä – Suomella on hyvät suhteet sekä itään että länteen, mutta nyt molemmissa suunnissa myrskyää

Suurvaltasuhteissaan Suomi luovii haasteiden keskellä. Yle listasi keskeiset käänteet viime vuosilta.

Trumpin ja Putinin huippukokous
Grafiikka
Johanna Aulén / Yle

Helsingin huippukokoukseen saapuu kaksi suurvaltaa, joiden keskinäiset välit ovat kireämmät kuin aikoihin.

Kansainvälisen politiikan kuohunta on näkynyt myös Suomen suurvaltasuhteissa.

Ukrainan kriisi ja Krimin valtaaminen löivät lommon Suomen Venäjä-suhteisiin. Nyt myrskyn merkkejä näkyy myös Atlantin takana, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump herättää pelkoja kauppasodasta.

Yle listasi, miten Suomen suhteet kahteen suurvaltaan ovat kehittyneet viime vuosien aikana, ja mitkä ovat suurimmat kipupisteet maiden välisissä suhteissa.

Venäjä ja Suomi – toiveikkuudesta kriisiin

Tarja Halonen ja Vladimir Putin
Tarja Halonen ja Vladimir Putin tapasivat Kultarannassa 2. syyskuuta 2001.Anatoly Maltsev / AOP

Vuosituhannen vaihteessa elettiin Venäjä-optimismin aikaa.

Venäjän talous alkoi elpyä Neuvostoliiton romahdusta seuranneesta talouskurimuksesta. Samalla myös Suomen ja Venäjän kauppasuhteet palautuivat 90-luvun lamasta.

– Venäjä palasi silloin meidän tärkeimpien kauppakumppaneidemme joukkoon, Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro sanoo.

Suomi vie Venäjälle teollisuuskoneita ja Venäjältä tuodaan raakaöljyä Suomessa jalostettavaksi. Sittemmin talousyhteistyötä on kolhinut sekä öljyn hinnan romahdus että Krimin valtauksen jälkeiset talouspakotteet.

Nyt Venäjän talous on jälleen piristymässä. Tullin viime vuoden tilastojen (siirryt toiseen palveluun) mukaan Venäjä on Suomen toiseksi tärkein kauppakumppani tuonnin arvolla mitattuna. Edelle menee vain Saksa.

Kokonaiskauppavaihdolla mitattuna Venäjä on Suomen kolmanneksi tärkein kauppakumppani.

Grafiikka
Yle / Uutisgrafiikka

Taloussuhteiden lisäksi 2000-luvun alussa elpyivät myös toiveet siitä, että Venäjä kehittyisi läntisen demokratian suuntaan.

Lännen ja Venäjän yhteistyöstä noina aikoina jotain kertoo se, että myös Putin käytti puheenvuoroja, joissa hän viittasi mahdollisuuteen, että Venäjästä voisi joskus tulla Naton jäsen.

Lännen ja Venäjän välien kiristyminen

Toiveikkaan 2000-luvun alun jälkeen Venäjän ja lännen välit kiristyivät.

Venäjä katsoi tulleensa nöyryytetyksi kansainvälisillä areenoilla, kun länsimaat toimivat vastoin Venäjän toiveita sekä Kosovossa 90-luvun loppupuolella että Yhdysvaltain tekaistuilla perusteilla aloittamassa Irakin sodassa vuonna 2003. Myös Naton laajeneminen hiersi Putinia.

– Venäjän näkökulmasta heitä ei otettu vakavasti otettavana keskustelukumppanina pöytiin, joissa turvallisuusasioista päätettiin. Venäläiset totesivat, että sitten ruvetaan käyttämään toisenlaista kieltä, Aleksanteri-instituutin Kangaspuro sanoo.

Toisenlaista kieltä Putin alkoi käyttää toden teolla Münchenin turvallisuuskokouksessa vuonna 2007, jolloin Putin haastoi kuuluisaksi tulleessa puheessaan Yhdysvaltain valta-aseman.

Kangaspuron mukaan puhe oli selvä merkkipaalu, mutta suhteiden rapautuminen lähti liikkeelle jo paljon aikaisemmin.

– Heidän näkökulmastaan länsi höynäytti Venäjää ja rikkoi sopimukset. Irakin sota osoitti venäläisille, että Yhdysvallat on valmis ohittamaan myös YK:n turvallisuusneuvoston, jos tarve tulee. Venäjä pitää nimenomaan Yhdysvaltoja referenssimaanaan ja vetoaa siihen, että jos Yhdysvallat voi toimia näin, niin meidänkään ei tarvitse välittää säännöistä, Kangaspuro sanoo.

Sanat muuttuivat teoksi vuonna 2008, kun Venäjä osoitti Georgian sodan aikana, että se on valmis käyttämään merkittävää sotilaallista voimaa niin halutessaan.

Kipuilua Ukrainan kriisin jälkeen

Suurin kipukohta Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa liittyy Ukrainan kriisiin.

Lännen ja Venäjän suhteet painuivat pakkasen puolelle vuonna 2014 Ukrainan kriisin puhjettua ja Venäjän vallattuaKrimin niemimaan vastoin kansainvälistä oikeutta. Suomi on liittynyt pakoterintamaan ja tuominnut Venäjän toimet.

Tämähän oli jotain täysin uutta Suomelle ja meidän identiteetillemme, että asetuimme niin selkeästi suurvaltoja koskevassa vastakkainasettelussa Venäjää vastaan.

Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro

Aleksanteri-instituutin Kangaspuron mukaan tämä on johtanut Suomen ja Venäjän suhteissa uudenlaiseen tilanteeseen, kun EU-jäsenenä Suomi ei enää asetukaan vanhaan asemaansa suurvaltoja koskevien kiistojen ulkopuolisena tarkkailijana.

– Tämähän oli jotain täysin uutta Suomelle ja meidän identiteetillemme, että asetuimme niin selkeästi suurvaltoja koskevassa vastakkainasettelussa Venäjää vastaan. Se on kipukohta, jonka eteen on jouduttu molemmin puolin tekemään töitä.

Kangaspuron mukaan pitkä perinne suhteiden hoitamisessa on osaltaan suojellut maiden kahdenvälisiä suhteita pahemmilta kolhuilta.

Itämerellä myrskyää

Suomessa huolta on herättänyt jännityksen lisääntyminen lähialueilla, kun Nato on tuonut lisää joukkoja Baltian maihin ja Venäjä on vastaavasti lisännyt joukkojaan rajan toisella puolella.

Kangaspuron mielestä Suomi on kuitenkin onnistunut valvomaan ulko- ja turvallisuuspoliittisia etujaan ja kyennyt hoitamaan Venäjän suhteitaan ”erittäin vaikeassa toimintaympäristössä”.

Vladimir Putin ja Sauli Niinistö.
Presidentit tapasivat Savonlinnassa kesällä 2017.Matti Porre / Lehtikuva

Täysin entisellään suhteet eivät ole. Julkisuuteen jännitteet kuplivat kesällä 2015, kun Suomi ei myöntänyt EU:n pakotelistalla oleville venäläispoliitikoille poikkeuslupaa maahantuloon Etyj-juhlakokousta varten. Venäjä raivostui päätöksestä ja Suomen Moskovan suurlähettiläs kutsuttiin puhutteluun.

Myös pitkään valmisteltu viisumivapaus maiden välillä meni jäihin Ukrainan kriisin seurauksena.

Erikoinen episodi nähtiin myös syksyllä 2015 ja talvella 2016, kun Suomen Venäjän vastainen raja alkoi vuotaa ja itärajalle ilmestyi aiempaa enemmän turvapaikanhakijoita.

Kangaspuro arvioi, että ilmiössä oli kyse venäläisten näpäytyksestä Suomelle, joka EU:n päätöksiin vedoten vähensi kanssakäymistä venäläisten kanssa.

– Venäjä osoitti siinä, että näin ei meidän suhteita hoideta. Ylimmällä virkamiestasolla, ministeritasolla ja viimeistään presidenttitasolla asia hoidettiin pois päiväjärjestyksestä.

Yhdysvallat ja Suomi – lisääntyvää yhteistyötä ja kauppasodan uhkaa

Pohjoismaisia päämiehiä valkoisessa talossa.
Presidentti Barack Obama kutsui vuonna 2016 kaikki Pohjoismaiden päämiehet Valkoiseen taloon.Kevin Dietsch / EPA

Yhdysvaltojen kanssa suhteet ovat jatkuvasti lähentyneet, mutta nyt kauppakiistat uhkaavat luoda rakoa myös Suomen ja Yhdysvaltojen välille.

Erityisen paljon maiden välinen yhteistyö on tiivistynyt kymmenen viime vuoden aikana, arvioi Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuskeskuksen johtaja Juhana Aunesluoma.

– Barack Obaman presidenttikaudella Yhdysvaltojen ja Suomen sekä muiden Pohjoismaiden suhteet tiivistyivät. Etenkin vuoden 2014 Ukrainan konfliktin jälkeisessä tilanteessa Yhdysvallat kiinnostui huomattavasti aiempaa enemmän pohjoisesta Euroopasta ja lisäsi myös sotilaallista läsnäoloaan alueella, Aunesluoma sanoo.

Samaan aikaan myös kauppavaihto on lisääntynyt. Tullin viime vuoden tilastojen (siirryt toiseen palveluun) mukaan Yhdysvallat on Suomen seitsemänneksi tärkein kauppakumppani.

Grafiikka
Yle / Uutisgrafiikka

Muista kauppakumppaneista Yhdysvallat poikkeaa siinä, että vienti on selvästi ylijäämäistä. Tavaroiden viennin arvo on siis suurempaa kuin tavaroiden tuonnin arvo.

Kiinnostuksen lisääntymiseen Obaman presidenttikaudella vaikuttivat myös sisäpoliittiset syyt.

Terveydenhuoltouudistusta tärkeimpänä tavoitteenaan pitänyt Obama oli Aunesluoman mukaan kiinnostunut pohjoismaisissa yhteiskunnissa toteutetusta markkinatalouden ja hyvinvointivaltion yhdistelmästä, johon kuuluu myös kattava terveydenhuoltojärjestelmä.

Suhteiden tiivistymisestä Aunesluoma nostaa esimerkin Obaman virkakauden lopulta, kun kaikki Pohjoismaiden valtiojohtajat kutsuttiin yhteisvierailulle Valkoiseen taloon.

"Turvallisuusyhteistyö on varmasti syvempää, kuin suurin osa kansalaisista osaa edes kuvitella"

Yhteistyö Suomen ja Yhdysvaltojen välillä on tiivistynyt monella eri saralla, mutta eniten julkisuuteen on näkynyt maiden välillä lisääntynyt puolustusyhteistyö sopimuksineen.

– Turvallisuuspoliittinen yhteistyö on varmasti syvempää, kuin suurin osa kansalaisista osaa edes kuvitella, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak.

Salonius-Pasternakin mukaan lisääntynyt yhteistyö näkyy konkreettisesti siinä, että lähes jokaisesta turvallisuuden kanssa tekemisissä olevasta amerikkalaisesta organisaatiosta on vierailtu Suomessa viime vuosien aikana.

– Amerikkalaisista organisaatioista tulevia vierailijoita ei aina julkisteta, mutta parin viime vuoden aikana vieraita on ollut jos ei nyt joka viikko, niin ainakin joka kuukausi.

Presidenttitason tapaamiset Yhdysvaltojen ja Suomen välillä sen sijaan ovat harvinaisia.

Tätä selittää Salonius-Pasternakin mukaan se, että suhteet ovat hyvissä kantimissa eikä pienen ja suuren maan välillä ole sellaisia kysymyksiä, jotka vaatisivat presidenttien keskinäistä yhteydenpitoa. Käytännön yhteistyötä tehdään virkamiestasolla.

Suomen ja Yhdysvaltojen suhteet ovat olleet kitkattomia. Kipupisteet ovat löytyneet lähinnä kauppapolitiikasta.

– Suomalaisten yritysten toimintamahdollisuuksia Yhdysvalloissa on rajoitettu aloilla, joilla Yhdysvallat pyrkii suojelemaan omia markkinoitaan. Yritykset ovat joutuneet joskus kamppailemaan paikallisten viranomaisten kanssa, Eurooppa-tutkimuskeskuksen johtaja Juhana Aunesluoma sanoo.

Donald Trump ja Sauli Niinistö.
Presidentti Niinistö tapasi presidentti Trumpin Valkoisessa talossa elokuussa 2017.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Trump herätti pelot kauppasodasta

Trumpin kaudella aiemmin pienet huolet kauppapolitiikasta ovat kasvaneet aivan uusiin mittoihin. Kesäkuussa astuivat voimaan Yhdysvaltojen EU:lle asettamat teräs- ja alumiinitullit, mikä lisäsi huolta kauppasodasta.

Juhana Aunesluoman mukaan EU:n ja Yhdysvaltojen välisten suhteiden jännittyminen kauppapolitiikassa on merkittävä uhka Suomelle.

– Trumpin sytyttämät kauppasodat voivat vahingoittaa hyvinkin paljon maiden suhteiden välistä hyvää tilaa. Jos Trump pidättäytyy tällä tiukalla linjalla, se selvästi vahingoittaa EU:n jäsenvaltioiden ja Yhdysvaltojen välisiä suhteita.

Heinäkuussa Yhdysvallat asetti lisätulleja kiinalaisille tuotteille. Trump on myös väläyttänyt tullikorotuksia eurooppalaisille autoille.

Ulkopoliittisen instituun Charly Salonius-Pasternak sanoo, että kauppasodan kärjistyminen ja globaalin kaupparakenteen murentuminen olisi Suomelle erittäin vahingollista. Suomen keinot vastustaa kehitystä pienenä maana ovat kuitenkin rajalliset.

– Suomi ei voi tässä omalla toiminnallaan juurikaan vaikuttaa, paitsi tietenkin osana EU:n laajempaa vastausta.

Valkoisessa Talossa vieraillut Niinistö on Salonius-Pasternakin arvion mukaan onnistunut luomaan luottamukselliset suhteet Trumpiin.

Niinistö tapaa ennakkotietojen mukaan Trumpin kahden kesken tämän Suomen vierailun aikana. Tämä olisi Salonius-Pasternakin mukaan tilaisuus viedä viesti koko EU:lta ja painottaa sitä, miksi on hyödyllistä, että eurooppalaiset valtiot tekevät yhteistyötä.

– Itse pitäisin tärkeänä, että Niinistö muistuttaa siitä, että Suomi toimii Yhdysvaltojen kanssa, mutta mainitsee myös sen, että kauppasota ja EU:n ja Naton kyseenalaistaminen ei ole Yhdysvaltojenkaan edun mukaista. Pieni muistutus Trumpille siitä, että myös ystävistä kannattaa huolehtia.

Lue myös:

Näistä Trump ja Putin keskustelevat: Pelkkä tapaaminen on molemmille johtajille voitto, kouriintuntuvaa tulosta voidaan hakea asevarustelusta tai Pohjois-Koreasta