Yhä useampi työtön keikkailee ja tekee osa-aikatöitä – sitä ei selitä työttömyysturvan suojaosa, vaan soviteltu päiväraha

Vuonna 2014 lanseerattu työttömyysturvan suojaosa paransi VATTin raportin mukaan kannustimia, jotka olivat jo ennestään kohdillaan.

työttömyys
Kaupan myyjä kassalla.
Henrietta Hassinen / Yle

Työttömyysturvaa saavien työssäkäynti on yleistynyt jatkuvasti tällä vuosikymmenellä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) mukaan syynä ei kuitenkaan ole työttömille tarjottu 300 euron suojaosa, vaan jo aiemmin käytössä ollut soviteltu päiväraha.

– Työttömien pätkä- ja osa-aikatöiden tekeminen on lisääntynyt koko 2010-luvun. Suojaosat ovat voineet kiihdyttää kasvua hieman, mutta eivät mitenkään erityisen paljon, sanoo VATTin tutkimusprofessori Tomi Kyyrä.

VATT julkaisi tänään ensimmäisen laajoihin aineistoihin perustuvan raportin siitä, miten työttömien satunnaisten työkeikkojen yleisyys ja osa-aikainen työskentely ovat kehittyneet viime vuosina.

Raportissa on perehdytty myös työnteon kannustimiin, jotka Kyyrän mukaan ovat melko hyvät – ja olivat sitä jo ennen suojaosia. Raportissa soviteltua päivärahaa kutsutaankin "anteliaaksi".

– Ansiotulot leikkaavat Suomessa työttömyysetuuden määrää melko maltillisesti verrattuna muihin maihin, Kyyrä sanoo.

Vuonna 2014 käyttöönotettu suojaosa antaa työttömälle mahdollisuuden tienata 300 euroa kuukaudessa ilman, että se vaikuttaa työttömyyspäivärahan suuruuteen.

Työttömyyden aikainen työskentely yleisempää naisvaltaisilla aloilla

VATTin raportin mukaan työttömän siis lähtökohtaisesti kannattaa ottaa vastaan satunnaista tai osa-aikatyötä.

Samaan aikaan on kuitenkin havaittu, että kannustimet voivat olla heikot perusturvan saajille, joiden kotitaloudet saavat myös tarveharkintaisia etuuksia eli esimerkiksi toimeentulotukea.

Raportin aineistosta käy myös ilmi, että työttömyyden aikainen työskentely on yleisintä peruspäivärahan saajilla, mutta työmarkkinatuen saajien joukossa harvinaisempaa. Heistä töissä käyvät lähinnä nuoret.

– Työttömien osa-aika- ja pätkätyöt ovat myös yleisempiä naisvaltaisilla aloilla, kuten hoiva-aloilla, palvelualoilla ja opettajien keskuudessa, kertoo Tomi Kyyrä.

Työttömyysjakson aikana työskentelevillä näyttäisi olevan korkeampi todennäköisyys työllistyä kokoaikaisesti kuin yhtä kauan kokonaan työttömänä olleilla. Tämä selittyy tosin osin valikoitumisella: työttömyysaikana työskentelevien mahdollisuudet työllistyä kokoaikaisesti lienevät tavallista paremmat joka tapauksessa, raportissa todetaan.