Kannattaako kirja ahmia silmillä vai korvilla? Äänikirjat vähentävät stressiä ja ovat näppäriä, mutta toisinaan kannattaa myös pysähtyä lukemaan

Monet lukemisen hyödyt saavuttaa myös kirjoja kuuntelemalla. Aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan tärkeintä on, että pitää pitkän kertomuksen mukana arjessa tavalla tai toisella.

äänikirjat
Äänikirjojen suosio on kasvanut nopeasti.
Äänikirjasovellukset ovat tulleet osaksi monen arkea helppokäyttöisyytensä ansiosta.Nella Nuora / Yle

Nappikuulokkeissa rauhallinen ääni lukee uusinta bestelleriä. Samalla voi näppärästi vaikkapa pestä ikkunat tai käydä kävelylenkillä.

Puhelimeen ladattavat äänikirjasovellukset houkuttelevat kirjallisuuden pariin (siirryt toiseen palveluun) ihmisiä, jotka eivät muuten lue kirjoja ja toisaalta tuovat vaihtelua niille, jotka muutenkin lukevat paljon.

Äänikirja myös mukautuu hektiseen arkeen usein hyvin, sillä kuuntelemalla kirjallisuuteen voi uppoutua myös tilanteissa, joissa perinteinen lukeminen ei ole mahdollista.

Lukemista on tutkittu valtavasti, ja sen on todettu muun muassa parantavan sanavarastoa ja muistia, vähentävän stressiä sekä hillitsevän ikääntymisen haittoja aivoissa. Kysyimme aivotutkijoilta, onko äänikirjan kuuntelu yhtä hyödyllistä kuin perinteinen lukeminen.

Stressin saa kuriin myös kirjaa kuuntelemalla

Äänikirjan kuuntelulla on samankaltaisia stressiä lievittäviä ominaisuuksia kuin lukemisella.

– Lukemisen stressiä vähentävä osuus on juuri se rauhallisuus ja pitkään tarinaan uppoutuminen. Äänikirjassa on tämä sama elementti, aivotutkija ja professori Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta toteaa.

Toisaalta kirjaa kuunnellessa tulee usein puuhastelleeksi sivussa jotain muuta, joten stressin vähentämisen kannalta oleellista on se, pysyykö tarkkaavaisuus äänikirjassa vai lähteekö ajatus harhailemaan.

– Lukemisen "etuna" on se, että siinä ei voi juurikaan tehdä muuta yhtä aikaa, joten se voi irrottaa ajatukset arjesta äänikirjaa paremmin. Sanoisin kuitenkin, että tässä yksilölliset erot ovat suuria, sanoo aivotutkija Soila Kuuluvainen Helsingin yliopistosta.

ÄÄnikirjan kuuntelua raitiovaunussa.
Niille, joille autossa tai bussissa lukeminen aiheuttaa huonon olon, on äänikirja toimiva ajanviete.Onni Ojala / Lehtikuva

Jos lukeminen tuntuu työläältä esimerkiksi lukivaikeuden vuoksi, on äänikirja usein perinteistä kirjaa rentouttavampi vaihtoehto.

Lisäksi äänikirjan kuunteluun voi yhdistää jonkin toisen stressiä lieventävän aktiviteetin, kuten luonnossa liikkumisen, jolloin stressi kaikkoaa tehokkaasti.

Äänikirjan ja liikunnan yhdistelmä torjuu ikääntymisen haittoja

Ihmisen aivotoiminta hidastuu ikääntymisen myötä, mutta lukeminen tutkitusti pitää yllä virkeää aivotoiminta (siirryt toiseen palveluun)a iän karttuessa.

Äänikirjat ovat melko uusi ilmiö, joten niiden vaikutuksia ikääntymiseen ei ole vielä ehditty juurikaan tutkia. Huotilainen kuitenkin uskoo, että kirjan kuuntelemisesta on ikääntyessä monenlaista hyötyä.

– Äänikirjalla on samoja etuja ikääntymisen haittojen ehkäisyn kannalta kuin lukemisella esimerkiksi muistijärjestelmän ja kognitiivisten kykyjen säilymisen kannalta.

Kirjan kuuntelu voi olla ikääntymisen kannalta jopa parempi vaihtoehto kuin paikallaan lukeminen, jos kuuntelemiseen yhdistää liikettä.

– Äänikirja voi olla jopa vaativampi vireystilan ylläpitämisen kannalta kuin lukeminen. Etenkin, jos kirjan kuunteluun lisää liikkumista, vaikka kevyttä kotityötä tai kävelyä, on se parempi yhdistelmä kuin että istuisi tuntikaupalla paikallaan lukemassa kirjaa, Huotilainen pohtii.

Toisinaan kannattaa pysähtyä myös lukemaan

Sekä Kuuluvainen että Huotilainen ovat yhtä mieltä siitä, että kirjan kuunteleminen kartuttaa sanavarastoa yhtä tehokkaasti kuin lukeminen.

– Kielellistä muistia äänikirja voi kuormittaa jopa lukemista enemmän, koska lukiessa on mahdollista palata pitkän lauseen tai kappaleen alkuun, jos sen ehtii unohtaa. Äänikirjan kelaaminen on taas usein hieman vaivalloisempaa, Kuuluvainen pohtii.

Kielioppisäännöt taas tarttuvat mieleen lukemalla paremmin, sillä kirjaa kuunnellessa esimerkiksi pilkutusta ei näe.

Huotilainen korostaa, että myös lukemista kannattaa toisinaan harrastaa.

– Lukemisen sujuvuus ja nopeus on erittäin keskeistä, sillä lähes jokaiselle tulee esimerkiksi työelämässä vastaan tilanteita, joissa täytyy hallita suuria tekstimassoja ja osata erottaa niistä oleellinen tieto. Näitä taitoja oppii vain lukemalla.

mies  kuuntelee kuulokkeilla musiikkia
Mostphotos

Pitkä kertomus on äärimmäisen tärkeää muistille ja keskittymiskyvylle

Äänikirjojen yleistyminen tuo ihmisille lisää mahdollisuuksia sovittaa pitkiä kertomuksia arkeen.

–Ihmisen muisti on rakentunut pitkän kertomusten varaan. Tyhmennämme itseämme, jos tyydymme pelkkään Twitter-virran kaltaisiin lyhyisiin tarinoihin, jotka pomppivat asiasta toiseen ja vaihtuvat. Silloin kognitiivinen kapasiteettimme taantuu.

Ihmisen kognitiivinen eli tiedollinen järjestelmä hyötyy siitä, että lukee tai kuuntelee pitkiä kertomuksia. Kirjaa lukemalla tai kuuntelemalla tekeekin usein havaintoja maailmasta ja sen säännönmukaisuuksista.

– Näin opimme ymmärtämään paremmin suurempia kokonaisuuksia ja syy-seuraussuhteita. Se on äärimmäisen tärkeää, Huotilainen kiteyttää.

Lue myös:

Puhelimen kirjasovelluksista kirjojen Spotify? Äänikirjojen suosio kasvanut jopa 200 prosenttia

Tökkiikö lukeminen? Eikö hyväkään kirja imaise mukaansa? Kärsit ehkä ADT:stä

Kirjoja lukenut teini osaa jopa 70 000 sanaa – Nuori, joka ei lue, 15 000 sanaa

Mitä lukutaidolle tapahtuu koulussa? Suuri osa lapsista lukee jo 6-vuotiaina, mutta monet 10 vuotta vanhemmat eivät ymmärrä yksinkertaistakaan tekstiä