Ulkomaalaisten työlupapäätökset venyvät lainvastaisesti – TEM on tiennyt pitkään jatkuneista ongelmista: “Työntekijän ja työnantajan kannalta kaukana ideaalista”

Työluvan saaminen voi kestää nykyisin jopa vuoden. Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) haluaa tilanteeseen huomattavan parannuksen syksyn aikana.

työluvat
Sonja Hämäläinen
TEM:n maahanmuuttojohtajan Sonja Hämäläisen mielestä TE-toimistoihin pitää saada lisää tekijöitä käsittelemään työlupahakemuksia.Victoria Wirén / Yle

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on tiennyt jo pitkään jatkuneista ongelmista ulkomaalaisten työlupahakemusten käsittelyssä.

Yle uutisoi eilen, että EU:n ja Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevien työperusteisten oleskelulupahakemusten käsittely voi kestää jopa vuoden ajan, vaikka laki edellyttää päätöksen antamista enintään neljässä kuukaudessa.

Hakijoilla on jo työpaikka valmiina, eli he eivät tule etsimään töitä, vaan odottavat että pääsisivät aloittamaan työt.

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) vaati eilen Ylen A-studiossa pikaista parannusta tilanteeseen. Hän haluaa, että hakemukset pystytään ratkaisemaan lain mukaisesti neljässä kuukaudessa syksystä lähtien. Ensi vuonna pitäisi päästä jo kahteen kuukauteen.

– Tarvitaan myös resursointia. Esimerkiksi Uudenmaan TE-toimiston tilanne on kohtuuton, Mykkänen sanoi A-studiossa.

Kai Mykkänen
Kai MykkänenMikko Koski / Yle

Hakemusprosessi on kaksiosainen. TE-toimisto arvioi ensin muun muassa hakijan riittävää palkkausta ja työehtoja. TE-toimistosta paperit menevät vielä maahanmuuttovirasto Migriin. Migri on tehnyt lopullisen päätöksen hakemuksiin tänä vuonna keskimäärin hieman alle kahdessa kuukaudessa. Lisäksi työluvan postittaminen voi kestää pari viikkoa.

Pahimman hakemusruuhkan on annettu syntyä Uudenmaan TE-toimistossa, jossa käydään läpi viime vuoden marraskuussa saapuneita hakemuksia. Toimistossa odotti kesäkuussa käsittelyä yli kahden tuhannen ulkomaalaisen työntekijän hakemus. Koko maassa hakemuksia oli jonossa lähes kolme tuhatta.

TE-toimistot kuuluvat Työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen.

Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen TEM:stä, onko ministeriö ollut tietoinen, että hakemusjonot ovat ruuhkautuneet näin pahasti?

– Olemme olleet tietoisia.

Miksi asialle ei ole tehty mitään aiemmin?

– Olemme halunneet ottaa asiaan selkeän näkemyksen. Laitoimme vireille pikaselvityksen, jossa käydään läpi kaikki prosessit. Maahanmuuton ministerityöryhmä on asettanut selvityksen. Tähän kokonaisuuteen liittyy paljon erilaisia työlupia ja viranomaisia. Odotamme elokuun lopussa tuloksia siitä, miten voimme nopeuttaa prosesseja. Olen varma, että löydämme pullonkauloja ja resursseja pitää lisätä. Tämä tulee varmasti nopeasti pöydälle.

Oikeusasiamies vaati jo vuosia sitten TEM:ltä selvitystä työlupahakemusten ruuhkautumisesta. Miksi ollaan jälleen tässä tilanteessa?

– Siinä on kaksi seikkaa. Uudenmaan TE-toimistossa vanhojen konkarien aikaa on mennyt paljon uusien kouluttamiseen. Henkilöstön vaihtuvuuden vuoksi on tullut paljon uusia käsittelijöitä. Lisäksi talouden nousun ansiosta työmarkkinat alkoivat vetää aika nopeasti. Se näkyy nyt niin, että resursointi ei ole ollut riittävällä tasolla.

Miten on mahdollista, että Uudellamaalla yli 2 000 jonossa olevaa hakemusta käsittelee vain 13 työntekijää?

– Se on varmasti selvittämisen paikka, onko resursointi siltä osin ollut kohdallaan. Varmasti täytyy resursoida lisää. Uskon, että tulemme tätä perkaamaan viimeistään lisätalousarvion yhteydessä. On ilman muuta työntekijän ja työnantajan kannalta kaukana ideaalista, että työlupapäätöstä joutuu odottamaan liian kauan.

Tuleeko TE-toimistoille lisää työntekijöitä käsittelemään hakemuksia?

– Lisätalousarvio ei ole minun käsissäni, mutta sen voin sanoa, että TEM selvittää parhaillaan mahdollisuuksia lisätä nopeasti TE-toimistojen resursseja.

Lisävoimien palkkaaminen hakemusten käsittelyyn tulisi varmaankin halvemmaksi verrattuna siihen, kuinka paljon verotuloja menetetään, kun hakijat eivät pääse aloittamaan töitä?

– Juuri näin. Prosessien on oltava sujuvia ja työvoiman tarpeita palvelevia.

Esimerkiksi erityisosaajat ja startup-yrittäjät saavat oleskeluluvan Suomeen muita työntekijöitä nopeammin. Kiinnostaako Suomea vain korkeasti koulutetut hakijat?

– En usko, että tässä on tällaista arvovalintaa. Molemmat kiinnostavat todella paljon. Jos yritykset tarvitsevat työvoimaa, meidän pitää valtion puolelta hoitaa lupamenettelyt ja petrata tässä, oli kyseessä sitten erityisasiantuntija, työntekijä tai kausityöntekijä.

Nyt samassa pinossa on ensimmäisiä työlupahakemuksia, jatkolupahakemuksia, turvapaikanhakijoiden hakemuksia ja hakijoita, joihin sovelletaan tai ei sovelleta saatavuusharkintaa. Pitäisikö eri hakijaryhmille luoda omat jononsa?

– Otan tähän kantaa mieluummin sitten, kun näen selvityksemme tulokset.

Ensimmäinen työperusteinen oleskelulupa myönnetään vain korkeintaan vuodeksi. Byrokratia vähentyisi, jos lupa annettaisiin pidemmäksi aikaa. Pitäisikö näin tehdä?

– Siinä voisi olla ideaa, kuten monessa muussakin asiassa. Mutta en halua nyt niitata mitään kantaa. Tähän liittyy niin monia viranomaisia.

Sisäministeri Mykkäsen mielestä hakemusten käsittelyssä pitää päästä tämän vuoden aikana lain edellyttämään neljään kuukauteen ja vielä puolittaa se ensi vuonna. Onko tämä realistinen tavoite?

– Se riippuu siitä, millaisia resurssiallokaatioita hallitus haluaa tähän asiaan tehdä. Mun mielestä tämä on ihan selvä tavoitetila.

Yle yritti saada juttua varten haastattelun myös työministeri Jari Lindströmiltä (sin.). Ministerin sihteeri ilmoitti tämän olevan lomalla.