Kierrättäminen on pääkaupunkiseudulla valtavan helppoa, pohjoisessa jätteet täytyy ajaa autolla markettien pihaan – "On myös niitä, jotka eivät lajittele, vaikka palvelut olisivat lähellä"

Kierrättämismahdollisuudet saattavat erota myös kaupunkien tai jopa naapurustojen sisällä. Taloyhtiöiden aktiivisuus näkyy roskapönttöjen määrässä.

kierrätys
Lapsi lajittelee roskia.
Helsinkiläisen Marianne Hulbekkmon 2-vuotias poika on äitinsä tapaan ahkera lajittelemaan kierrättämään perheen jätteitä.Kari Ahotupa / Yle

Etenkin pääkaupunkiseudun kerrostaloasukkailla on ensiluokkaiset mahdollisuudet kierrättää jätteensä: kunhan kävelevät roskakatoksiinsa ja lajittelevat tonnikalapurkit, sanomalehdet ja valmisruokapakkaukset vierekkäisiin jäteastioihin.

Näin on esimerkiksi Helsingin Herttoniemessä asuvalla Marianne Hulbekkmolla. Hulbekkmon taloyhtiössä erillisiin astioihin saa muovit, biojätteet, metallit, lasit, sekajätteet, paperit ja kartongit.

– Mielestäni taloyhtiössämme suhtaudutaan kierrättämiseen aika hyvin. Kaikki jäteastiat täyttyvät hyvään tahtiin, Hulbekkmo sanoo.

Harvaan asutuilla alueilla ympäristöystävällisyys vaatii vaivaa

Harvemmin asutuilla seuduilla ei ole talouden tai ympäristön kannalta yhtä kannattavaa tuoda lajittelumahdollisuuksia yhtä lähelle asukasta kuin taajamissa tuodaan.

Koska kierrätysvelvoitteet tiukentuvat vähitellen, jätehuollosta vastaavien täytyy järjestää sekä jätteiden keräys- että käsittelypalveluja. Siitä huolimatta jätehuoltomääräykset ja -palvelut voivat vaihdella eri puolilla maata paljonkin.

Tämän on pannut merkille myös Pohjois-Suomesta Espooseen muuttanut Aino Kämäräinen.

– Espoossa ja Helsingissä on kauhean helppo lajitella. Rovaniemellä joudut tulemaan isomman marketin pihaan tuomaan omat jätteet, mutta ei lajittelu täällä mahdotonta ole. Se on vaan himpun verran työläämpää, Kämäräinen sanoo Rovaniemen Prisman Rinki-kierrätyspisteellä.

Lapin maakunnassa jätteitä joudutaan kärräämään kierrätyspisteisiin markettien pihaan, mutta rovaniemeläisille kierrättäminen on vielä huomattavasti helpompaa kuin koko muussa suuressa maakunnassa.

Jäteastioita Töölössä.
Helsingissä mahdollisuus lajitella biojätteet ja kartongit on kaikissa vähintään 10 asuinhuoneiston kiinteistöissä. Jos asuinhuoneistoja on vähintään 20, pitää taloyhtiön järjestää myös lasin- ja metallinkeräys.Kari Ahotupa / Yle

Omakotiasuja huolehtii itse kierrättämisestä

Kierrättämismahdollisuudet eroavat myös kaupunkien, kaupunginosien ja naapurustojen sisällä. Jäteastioiden määrä riippuu siitä, kuinka monta asuinhuoneistoa taloyhtiössä on.

Helsingissä mahdollisuus lajitella biojätteet ja kartongit on kaikissa vähintään 10 asuinhuoneiston kiinteistöissä. Jos asuinhuoneistoja on vähintään 20, pitää taloyhtiön järjestää myös lasin- ja metallinkeräys.

Myös taloyhtiön aktiivisuus vaikuttaa jäteastioiden määrään – naapuritalosi katoksessa voi olla muovinkeräys, mutta oman talosi pihassa ei.

Tämä johtuu yksinkertaisesti taloyhtiöiden aktiivisuudesta. Jätehuoltomääräyksissä olevien velvoitteiden lisäksi voi nimittäin olla vapaaehtoisia keräyksiä.

Jäteastioiden variaatio kasvaa yleensä, kun jätehuoltomääräysten velvoitteet kiristyvät.

– Muovipakkausten keräys on vielä vapaaehtoista, mutta on herättänyt paljon kiinnostusta. Keräykseen on liittynyt jo noin 5 000 kiinteistöä pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella, sanoo HSY:n ympäristöasiantuntija Minna Partti.

Suomen Kiertovoima ry:n viestinnän asiantuntijan Kaisa Halmeen mukaan erot kierrätyksessä kulkevat kaupunkien kokojen mukaan. Taajaan asutuilla alueilla on helpommin mahdollisuus kierrättää enemmän.

– Yleinen ympäristötietoisuuden herääminen saa yksittäisissä asukkaissa aikaan lajitteluinnon. On myös niitä, jotka eivät lajittele, vaikka palvelut olisivat lähellä, sanoo Halme.

Edes pääkaupunkiseudulla sijaitsevissa omakotitaloissa ei välttämättä ole laajoja lajittelumahdollisuuksia kotipihassa, saati sitten harvaan asutuilla alueilla.

– Silloin jokaisen asukkaan pitäisi nähdä hieman vaivaa sen eteen, että löytäisi asianmukaisen vastaanottopaikan jätteelleen. Jos kotipihaan ei saa biojäteastiaa, voi hankkia naapureiden kanssa yhteisen biojäteastian ja sille tyhjennyksen tai kompostoida omassa pihassa, sanoo Halme.

"Maailmaa ei pelasteta lajittelemalla"

Kiertovoiman Halmeen mukaan maailmaa ei pelasteta pelkästään lajittelemalla jätteitä. Lajittelu on vasta yksi askel.

Hulbekkmo ja Kämäräinen ovat molemmat vähentäneet tuottamiensa jätteiden määrää, Kämäräinen rajulla kädellä.

– Pyrin siihen, että minun jäljiltäni ei jäisi mitään jäljelle, minimaaliseen hiilijalanjälkeen pyrkivä Kämäräinen sanoo.

Marianne Hulbekkmo.
Marianne Hulbekkmo.Kari Ahotupa / Yle

Hulbekkmon taloyhtiössä tavallista on, että naapuri lahjoittaa toiselle pyöränsä toisen pyöränsä korjaamista vastaan tai että naapureiden kesken lainataan lapsen kantoreppua.

– Meillä yritetään käyttää lasten kanssa kestovaippoja, tehdään ruoka itse, ostetaan mahdollisimman vähän muovia, käytetään tavara loppuun ja korjataan se, mikä pystytään, Hulbekkmo sanoo.

Kiertovoiman Halmeen mukaan etusijalla on jätteen syntymisen ehkäisy, ja se, että kuluttaisimme mahdollisimman vähän.

Kaiken tavaran ja materiaalin äärellä pitäisi miettiä, kuinka pitkään sitä voi käyttää.

– On esimerkiksi estettävä ruokahävikkiä, hankittava kestävää ja oltava valmis korjaamaan hajonnutta. Vasta tämän jälkeen on mietittävä sitä, että mitä materiaalille tehdään jätteenä, Halme sanoo.

Lue myös:

Omakotitaloissa kierrätetään entistä enemmän – jätettä päätyy poltettavaksi vähemmän

Kuuluuko jogurttipurkki muovinkeräykseen? Muovien lajittelu yleistyy, mutta kaikille ei ole selvää, mikä kelpaa keräykseen