Suomesta löytyi ärhäkkä puiden sienitauti –"Johtaa usein koko puun kuivumiseen ja kuolemaan"

Pihtapuista löydetty sienitauti voi pahimmillaan levitä istutuskuusikoihin mustakoron tapaan.

kasvitaudit
Petrimaljoja
Joonas Nieminen / Yle

Uusi puita tuhoava sienitauti on jälleen löydetty Suomesta. Nyt Luonnonvarakeskus Luken tutkijat ovat tunnistaneet koristepuina viheralueilla suosituista pihtapuista kasvituhoojan, (Neonectria neomacrospora) joka on sukua kuusikkoja tuhoavalle mustakoro-sienelle (Neonectria fuckeliana).

Uusi kasvituhooja saa aikaan pihkavuotoisia halkeamia ja se aiheuttaa epänormaalia kasvua, jolloin puuhun syntyy taudille tyypillisiä tummia koroja.

– Taudin eteneminen johtaa usein koko puun kuivumiseen ja kuolemaan, sanoo metsäpatologi Anne Uimari Luken Suonenjoen tutkimusyksiköstä.

Suomessa löytö tehtiin kesäkuussa Kaakkois-Suomen sairaista harmaapihdoista.

Pihtapuita rokottava sienitauti on tunnettu kauan jo Pohjois-Amerikassa ja Keski-Euroopassa. Norjassa (2008) ja Tanskassa (2011). Se tunnistettiin pihtojen latva- ja puukuolemien aiheuttajaksi viheralueilla, joulukuusiviljelmillä ja metsissä, metsäpatologi Uimari sanoo.

Englannissa tauti on yleistynyt maailmalla huomattavasti vuodesta 2015 lähtien ja samana vuonna se löydettiin myös Ruotsista. Belgiasta raportoitiin taudista 2017 ja äskettäin se löytyi myös Ranskasta.

Sieni onkin nyt liitetty erityistä huomiota vaativien tuhoojien listalle Euroopan ja Välimeren maiden kasvinsuojelujärjestössä EPPO:ssa.

Uusi tuholainen sukua kuusikoihin iskeneelle mustakorolle

Metsäpatologit Marja Pateri ja Anne Uimari Suonenjoen luonnonvarakeskuksen laboratoriossa.
Metsäpatologit Marja Poteri ja Anne Uimari Suonenjoen luonnonvarakeskuksen laboratoriossa.Joonas Nieminen / Yle

Pihtapuista nyt Suomessakin löydetty kasvituhooja on sukua kuusikoja runtelevalle mustakoro-sienelle. Se on tuhonnut puustoa kautta Suomen, erityisesti nuoria istutuskuusikoita Pohjois-Savossa.

– Täällä on paljon rehevää maapohjaa, johon on istutettu kuusta. Toisaalta Savossa on laajoja boorin puutteesta kärsiviä alueita, ja vielä on selvittämättä, kytkeytyykö tämä ravinne-epätasapaino mustakoron runsaaseen esiintymiseen, sanoo Luonnonvarakeskus Luken Suonenjoen yksikön metsäpatologi Marja Poteri.

Mustakoro iski voimalla savolaisiin istutuskuusikoihin etenkin vuosina 2013–2015. Samaan aikaan tuhoalueilta löytyi ruskokiiltokääriäinen-niminen perhonen.

Mustakorosienen ja ruskokiiltokääriäisen yhdessä esiintymisen syytä ei tiedetä, ei myöskään sitä, leviääkö nyt löydetty uusi sienitauti kuusikoihin.

– Kasvihuonekokeissa täällä Suonenjoella olemme pystyneet jo näyttämään, että se voi aiheuttaa metsäkuusessa samanlaista korotautia kuin kuusen mustakorosieni, mutta luonnonolosuhteet ovat erilaiset. Norjassa tiedetään jo yksi tapaus, missä sairastunut pihta on lähellä kasvaneen kuusen pystynyt sairastuttamaan, Uimari sanoo.

– Kun ilmasto muuttuu, kaikki on mahdollista, hän lisää.

– Ilmastonmuutos tuo uusia haasteita koko metsänviljelyyn. Uusia tauteja on tulossa, jotka pystyvät sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin. Vastaavasti vanhat metsäpuutaudit saattavat muuttua ja aktivoitua hyvinkin ärhäköiksi sen mukaan, miten ilmasto muuttuu, sanoo metsäpatologi Anne Uimari.

Korjaus 9.7.2018 kello 5:18: Metsäpatologi Marja Poterin sukunimen kirjoitusasua korjattu