Toimittajalta: Kello tikittää Thaimaan jalkapallopojille – Vaikka kukaan ei halua luopua toivosta, jossain vaiheessa on pakko miettiä myös synkkiä vaihtoehtoja

Thaimaan luolalla yhteishenki on ilmeinen, mutta luontoa ei kukaan voi taivutella, kirjoittaa paikan päällä oleva Ylen Aasian-kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen.

Thaimaan pelastusoperaatio
Pelastajia Tham Luangin luolaston lähellä
Tham Luangin luolan liepeille on syntynyt oma pieni yhteiskuntansa. Pelastajia luolan lähellä 4. heinäkuuta.Rungroj Yongrit / EPA-EFE

MAE SAI Kun ajaa Chiang Rain lentokentältä kohti Tham Luangin luolastoa, matalarakenteinen taajama jatkuu koko matkan kuin thaimaalainen Espoo.

Noin 60 kilometrin matkalla ehtii paistaa, sataa ja kirkastua jälleen. Sää on juuri niin arvaamaton kuin ukkosen rajalla häilyvä kesäpäivä voi olla.

Vihreät vuoret kasvavat ympärillä jättimäisinä sammalmättäinä. Klaustrofobinen tunne hulahtaa vatsan läpi, kun ajattelee, että yhden niistä alla on loukossa 12 poikaa ja yksi nuorimies.

He halusivat ihastella luontoa, mutta se tukki heiltä ulospääsyn.

Sade yllätti jalkapallojoukkueen kesken iloiseksi tarkoitetun seikkailuretken juhannuspäivänä, kun he menivät tutkimaan luolaverkostoa harjoitusten jälkeen. Paluureitti täyttyi vedellä. Pojat ja heidän valmentajansa jäivät vangiksi luolaan, jonne taitavampienkin sukeltajien on nyt vaikea päästä.

Vankeus on jatkunut 13 päivää. Joukko löydettiin 3. heinäkuuta, jolloin he olivat olleet ilman ruokaa yli kymmenen päivää. 12-16-vuotiaiden lasten kerrotaan pysyneet reippaina, mutta torstaina levisi tieto, että vankeus on vaatinut veronsa.

Osa pojista ja valmentaja ovat liian uupuneita ravinnonpuutteesta, jotta he voisivat yrittää pelastautumista, uutiskanava CNN kertoi.

Aika käy heitä vastaan.

Monet muut yrittävät tehdä kaikkensa joukkueen puolestaan. Tham Luangin luolan liepeille on syntynyt oma pieni yhteiskuntansa, jossa pyörii tuhansia pelastajia, vapaaehtoisia ja toimittajia. Jokaisella on oma tehtävänsä. Sukeltajien työ on yksi vaativimmista mutta muutkin tekevät parhaansa auttaakseen.

Paikallisten ruokapadat porisevat kilpaa. Toiset jakavat ruokaa pienissä annospusseissa, toisilla on vedeksi sulaneet jääaltaat täynnä vesipulloja.

– Mitä sinä etsit, ohikulkijalta kysytään.

Yksi koju tarjoaa pesutarvikkeita. Mudassa kastunut pelastaja käy hakemassa sieltä puhtaat kalsarit. Kukaan ei halua vastineeksi rahaa.

Toimittajia on paikalla pieni kansainvälinen armeija. Tuskin menee paljon pieleen, jos väittää, että joka hetki jossain päin maailmaa katsotaan suoraa lähetystä Tham Luangista. Kun jotain tapahtuu, auto tulee tai joukko vapaaehtoisia menee, kuvaajat juoksevat kilpaa paikalle. Minne tahansa katseensa kääntää, vastassa on rivi kameroita.

Mutta usein vain odotetaan. Ladataan akkuja ja vedetään kaapelia. Välillä pitää muistuttaa itseään siitä, mitä metsän takana, maan alla tapahtuu.

Pelastustöiden etenemisestä tihkuu tietoa tipoittain. Luolan suulle pääsee enää valikoitu joukko.

Kaikilla on lopulta sama toive, siksi ketään ei jätetä pulaan. Joku tarjoaa aina kyydin. Eilen kaksi sotilasta ajoi viisi kilometriä väärään suuntaan, jotta minun ei olisi tarvinnut kävellä keskellä yötä majapaikkaani. Eitä ei kuunneltu.

Kaikki ovat täällä auttamassa. Jokainen kädenojennus, kenelle tahansa, tuntuu tärkeältä.

Viikon lopussa lähestyy hetki, jolloin pelastajien päätettävä yritetäänkö pojat saada ulos ennen uusia sateita. Luolasta on saatu pumpattu vettä pois, mutta täysin kuivaksi reittiä ei vielä perjantaiaamuna ollut saatu.

Lauantaiksi on luvattu kaatosadetta. Se muistuttaa, kuinka vahva vastus tuhatpäisellä auttajajoukolla on. Jos taivas alkaa kaataa viikkotolkulla vettä, sitä ei saa pumpattua täältä pois. ­­­

Kukaan ei halua luopua toivosta, mutta jossain vaiheessa on pakko alkaa miettiä myös synkempää vaihtoehtoa. Kaikki pojat eivät välttämättä pääse ulos. Se kääntää vatsanpohjan uudelleen ympäri.

Toivottomissa tilanteissa on nähty myös onnellisia loppuja. Perjantaina sää näyttää vielä olevan pelastajien puolella.

Kun katsoo ympärilleen Tham Luangin luolalla, ei ole syytä epäillä, etteikö siitä yritettäisi ottaa kaikki irti. Edessä on vaikeita päätöksiä. Niitä tekevien työ on ehdottomasti leirin raskain.

Pelastushenkilöstöä luolan suulla.
Katso Yle Uutisten erikoislähetys Thaimaan pelastusoperaatiosta

Lue lisää:

Suomalainen Mikko Paasi on sukeltamassa luolastoon, johon thaimaalaispojat ovat jääneet loukkuun – "Pitkä matka"

Loukussa olevat thaimaalaispojat ovat tottuneita toimimaan ryhmässä – Kokenut psykologi: "Selviytymistä auttaa, että he tuntevat toisensa"

Neljä vaihtoehtoa: näin Thaimaassa luolaan jääneet pojat voitaisiin pelastaa