"Iltaseuroista ei tarvitse mennä terassille salaa" – Tampereelle kokoontuneet körtit edustavat kirkon liberaalia siipeä

Herättäjäjuhlat alkoi perjantaina Tampereella, ja tapahtumaan odotetaan jopa kymmeniätuhansia kävijöitä. Selvitimme, millainen liike herännäisyys on.

herännäisyys
Kirkon tiedotuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki on körttijuhlilla.
Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki sanoo, että herännäisyys on muuttunut kirkon herätysliikkeistä eniten.Jussi Mansikka / Yle

Körtit? Mikä herännäisyys? Herännäisyys on yksi kirkon viidestä herätysliikkeestä, josta moni suomalainen on tietämätön.

Körtti tarkoittaa korkeaa laskosta mustassa puvussa, johon seuraväki aluksi pukeutui. Körtti oli ensin liikkeen kannattajan pilkkanimi, nyt heränneet kutsuvat itseään itsekin sillä nimityksellä.

Selvitimme ohjelmatoimikunnan puheenjohtajan Outi Lehtipuun, Tampereen tuomiorovastin Olli Hallikaisen ja Kirkon tutkimuskeskuksen johtajan Hanna Salomäen avulla, mitä herännäisyys on.

"Ilmapiiri salliva ja kyselevä"

Lehtipuu ja Hallikainen sanovat, että körtit eivät ole yleensä tiukkapipoisia ja vanhoillisia. Enemmänkin he ovat luterilaisen kirkon valtavirtaa tai liberaalia siipeä.

– Herännäisyys on kirkollinen liike. Kirkko pienoiskoossa. Ilmapiiri on salliva ja kyselevä. Herättäjäjuhlilla käy paljon seksuaalivähemmistöjen ihmisiä tästä syystä, Outi Lehtipuu kuvaa.

Olli Hallikainen ja Outi Lehtipuu kertovat körttiläisyydestä.
Tuomiorovasti Olli Hallikainen ja ohjelmatoimikunnan puheenjohtaja Outi Lehtipuu sanovat, että körtit eivät ole enää vanhoillisia, kuten joskus Suomen historiassa.Marjut Suomi / Yle

Lehtipuu ja Hallikainen kannattavat tasa-arvoista avioliittoa. He uskovat, että ennen pitkää kirkossa vihitään myös homopareja.

– Jos kaksi aikuista ihmistä haluaa rakastaa ja sitoutua toisiinsa, en näe, miksi kirkko ei voi antaa siunausta, Hallikainen sanoo.

Outi Lehtipuu sanoo, että herännäisyyden sisällä on varmasti toisiakin mielipiteitä. Keskeistä liikkeessä on kuitenkin, ettei se ota tiukkaa kantaa moraalisiin asioihin.

– Herättäjäjuhlilla ei ole oluttelttaa, ne ovat raittiit juhlat. Mutta jos iltaseurojen jälkeen haluaa mennä terassille, a. se ei ole yllätys ja b. siitä ei tule ripitystä. Terassille ei tarvitse mennä salaa, Outi Lehtipuu kertoo.

– Olemme tolkun väkeä, Olli Hallikainen lisää.

Uskolla ei kerskailla

Herännäisyys korostaa ihmisen pienuutta suuren Jumalan edessä. Herättäjäjuhlilla ei kysellä, kuka on uskossa, kuka ei.

– Jumalasta tiedetään kovin vähän. Voidaan vain turvata, että elämässä yritetään selvitä. Omassa elämässä on riittävästi tekemistä. Ei kenenkään tarvitse kaivella, kuka on enemmän tai vähemmän syntinen, Outi Lehtipuu kertoo.

Emme rukoile vuolaasti ääneen. Rukous on enemmänkin huokailua, jos viitsisit jeesata.

Outi Lehtipuu

Outi Lehtipuu kertoo, että liike sopii hyvin tamperelaiseen "Ei tehrä tästä ny numeroo" -ajatteluun. Suosituinta liike on Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa.

– Herännäisyys on elämän ihmettelyä ja elämän moninaisuuden pohdintaa. Ihmisellä on ihmisen osa. Ihminen on aika pieni tässä maailmankaikkeudessa. Jumala on iso, eikä sitä voi kaikin osin ymmärtää, Olli Hallikainen lisää.

Tämän vuoden juhlien teema on Lähellesi ikävöin. Tämä kuvaa liikettä.

– Emme rukoile vuolaasti ääneen. Rukous on enemmänkin huokailua, jos viitsisit jeesata, Lehtipuu kuvaa.

Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki arvioi, että herännäisyys on muuttunut kirkon herätysliikkeistä eniten. Muita herätysliikkeitä ovat lestadiolaisuus, evankelisuus, rukoilevaisuus ja viidesläisyys.

– Ennen körteillä oli tiukat pukeutumiskoodit ja pukeuduttiin tummaan körttipukuun. Voitiin katsoa paheksuvasti, jos oli punaista päällä. Mitään sentyyppistä täältä on vaikea löytää. Tällä hetkellä osallistujajoukko on kirjava, Salomäki sanoo.

Nykyään heränneet ovat varsin liberaali liike. Monilla suomalaisilla on vanhentunut ja väärä käsitys liikkeestä.

– Herännäisyys on ollut se liike, joka on ollut vastaanottamassa naispappeja ja asenne homoseksuaaleja kohtaan on ollut erilainen kuin muissa liikkeissä.

Harvalla on jäsenkorttia

Herännäisyyden keskusjärjestö on Herättäjä-Yhdistys, mutta harva juhlilla kävijä kuuluu siihen.

– Olin itsekin pitkään hang around -körtti ennen kuin liityin yhdistykseen. Menin uteliaisuuttani Mäntsälässä juhlille 30 vuotta sitten ja jäin koukkuun. Täytyy varoittaa, että tähän voi jäädä koukkuun, Lehtipuu kertoo.

Herännäisyydessä eli körttiläisyydessä tärkeä hahmo 1800-luvulla oli nilsiäläinen talonpoika Paavo Ruotsalainen. Ruotsalaisen asuinpaikkana tunnetulla Aholansaarella järjestetään suosittuja rippileirejä, joilla käy vuosittain arviolta parisataa nuorta. Näistä nuorista osa jää liikkeeseen.

Herännäisyyden tunnetuimpia nimiä on muusikko Jaakko Löytty, jonka musiikki on tuttua suomalaisille esimerkiksi rippikoulusta. Löytty on mukana keskeisessä roolissa Tampereen Herättäjäjuhlilla.

Herättäjäjuhlilla on monenlaista toimintaa kumppania hakevien pikadeiteistä alkaen. Tärkeintä liikkeessä ovat seurat, jossa on lyhyitä puheita ja lauletaan Siionin virsiä ilman säestystä.

– Minulle paras anti on, kun tuhannet ihmiset veisaavat säestyksettä Siionin virsiä, Lehtipuu kertoo.