Toimittajalta: Kun kyse on miljardiluokan rakennushankkeesta, on turha kertoa elohopeapäästöistä alueen asukkaille

Avoimella tiedolla ja näennäisesti avoimella tiedolla on merkittävä ero, kirjoittaa Ylen toimittaja Anu Rummukainen.

raskasmetallit
Kuopion Neulalahden järvimaisemaa.
Matti Myller / Yle

Ympäristönsuojelu on asia, jota kaikki pitävät tärkeänä. Näin kuvittelin.

Kirjoitin muutama päivä sitten Kuopion Neulalahden syvänteiden saastumisesta. Sedimenteistä on löydetty muun muassa isoja määriä lyijyä ja elohopeaa. Alueelle suunnitellaan miljardiluokan rakennushanketta, jonka visioissa on työ- ja koulutuspaikkoja sekä koteja tuhansille ihmisille.

Kaupungin asenne uutiseen selvisi nopeasti. Kuopion kaupunginjohtaja tiivisti tiedon: uutinen ei ole uutinen, kuopiolaiset ovat tienneet asiasta sata vuotta.

Suhtautumisen voi kiteyttää: epämääräisyys. Tietoa annetaan kaupunkilaisille ja päättäjille vain mitä nähdään tarpeelliseksi. Repaleisella tiedolla kaupunki saa asian näyttämään salailulta ja vaikenemiselta.

Kaupungin mukaan tieto on ollut avointa, mutta media ei ole aiemmin tarttunut aiheeseen. Lisäksi asiasta kerrotaan miljardiluokan rakennusprojektin nettisivuilla, kaupunginjohtajisto puhui lähes yhdellä suulla.

Kyllä, rakennusprojektin nettisivuilla (siirryt toiseen palveluun) kerrotaan alueen historiasta ja siitä, että vesistössä tehdään räjähderaivausta. Millään sivulla ei kerrota syvänteissä olevan runsaasti raskasmetalleja.

Savilahden rannalla olevan Itä-Suomen yliopiston kuopiolaisille tutkijoille tieto oli yllätys. Tieto tuli yllätyksenä myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Mökkiläisetkään eivät olleet tienneet syvänteiden raskasmetallipitoisuuksista.

Kuopiolaiset ovat tienneet Neulalahden pohjalla olevista räjähteistä, mutta käsi ylös: kuka on tiennyt lahden pohjassa makaavista elohopeakerrostumista?

Tietoa kaupungilla on Neulalahden ja Neulaniemen ympäristöstä. Se ei kuitenkaan ole kaupunkilaisten löydettävissä, ellei osaa kysyä oikealta ihmiseltä juuri oikeaa dokumenttia. Viestinnän sanotaan olevan avointa, mutta avoimella tiedolla ja näennäisesti avoimella tiedolla on merkittävä ero: ovatko tiedot kaikkien nähtävillä ja onko tieto tarjoiltu ymmärrettävästi?

Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhosen mukaan päättäjät ovat tienneet. Kuitenkaan esimerkiksi kaupunginhallituksen jäsen Harri Auvinen (vihr.) ei muista saaneensa tietoa pitoisuuksista. Toinen kaupunginhallituksen jäsen Minna Reijonen (ps.) sanoi olleensa niistä täysin tietämätön.

Alueelle suunnitellaan Savon koulutuskuntayhtymän kampusta, eikä johtaja Heikki Helve myöskään tiennyt syvänteiden raskasmetalleista.

Haastattelussa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Antti Kivelä (kesk.) sanoi, että hänen mielestään päättäjien ei ole tarvinnut tietää asiasta, koska Savilahti-projektin päätöksenteko ei ole koskenut Neulalahden pohjaa.

Kaupungilla ei ollut tarkoitus seurata pitoisuuksia ja raskasmetallien liikkumista, koska siihen ei nähty mitään syytä. Riskiä ei kaupungin mukaan ole, koska asia on tiedossa.

Asiantuntijoiden mukaan raskasmetallit voivat liikkua pois syvänteistä, jos pohjan dynamiikka muuttuu. Alueelle aiotaan esimerkiksi rakentaa silta ja rannoille kiinteistöjä. Syvänteisiin halutaan vetää sairaalan ja yrityskompleksi Technopoliksen jäähdytysputket.

Jäähdytysjärjestelmän vesistötarkkailussa näytteistä ei aiota seurata lyijy- ja elohopeapitoisuuksia. Mihin paperiin on piilotettu tieto siitä, että mitkään toimet eivät nosta elohopeaa pintaan?

Kaupungin reaktio antaa ymmärtää, että ympäristöasian esiin nostaminen on turhaa. Taputellaan asia hiljaiseksi ja turhaudutaan kysyttäessä. Myös virkamiesten suhtautuminen ympäristötutkijoihin kertoo suhtautumisesta ympäristöön ylipäänsä. Tutkijat ovat kuin innostuneita pikkulapsia, kun löytävät jotain, totesi virkamies minulle.

Minun annettiin ymmärtää, että akateemisia tutkijoita ajaa eteenpäin apurahojen tavoittelu. Varmasti motiivi tämäkin, mutta milloin tutkijoiden puolueettomista havainnoista tuli kaupungille riesa? Vai pelkääkö kaupunki, että sen imago elinvoimaisena kaupunkina romuttuu? Savilahti-projekti on kaupungin kärkihanke.

Kerroin uutisessa, että suuret pitoisuudet ovat syvänteissä eivätkä raskasmetallit aiheuta riskiä ihmisille, mikäli ne eivät pääse liikkumaan pois syvänteistä.

Virkamiehet vannovat, ettei raskasmetalleista ole mitään haittaa nyt tai tulevaisuudessa. Asiantuntijoiden mukaan näin ei voida vannoa, mikäli asiaa ei seurata.

Vaikka kirjoittamani uutinen tyrmättiin kaupungilla vanhojen asioiden kaiveluna, yllättäen kaupunki päätti yhdessä ely-keskuksen kanssa seurata sedimenttejä ja kalojen raskasmetallipitoisuuksia.

Tiedotusvälineet ovat täynnä uutisia Talvivaarasta, Mäntyharjun myrkkyjunasta ja valtamerien hukkumisesta muoviroskaan. Heinäkuussa 2018 Kuopiossa puhutaan vielä siitä, tarvitseeko Kuopion helmen, Kallaveden raskasmetallipitoisuuksia seurata.