Joka kolmas suomalainen tekisi mielellään töitä robotin kanssa – kelpuuttaisitko sinä robotin työkaveriksesi?

Kyselytutkimus paljastaa, että alle kolmekymppiset työntekijät pelkäävät eniten työnsä puolesta. Se ei kuitenkaan ole yksin huono asia.

työelämä
Mies tietokoneen ääressä ja etualalla kuvaa robottikäsi
BSIP SA / AOP / Yle

Halukkuus tehdä töitä robotin kanssa jakaa suomalaiset, selviää Työ- ja elinkeinoministeriön Työelämä 2020 -hankkeen kyselystä (siirryt toiseen palveluun).

Kyselyssä 29 prosenttia vastaajista kertoi, että tekisi mielellään yhteistyötä robotin kanssa. Vastaajista 36 prosenttia piti hyvänä asiana, että tekoäly hoitaisi jatkossa osan heidän työtehtävistään. Mieluiten robotin kanssa työskentelisivät 30–44-vuotiaat.

Työelämä 2020 -hankejohtaja Margita Klemetti arvioi Ylelle, että suhtautuminen robotteihin kytkeytyy siihen, miten ihminen asennoituu muutoksiin ja uusiin mahdollisuuksiin.

– Se on hyvin yksilökohtainen asia, kuten luottamus kaiken kaikkiaan. Se on hyvin henkilökohtainen kokemus, Klemetti toteaa.

Haluttiin tai ei, robotit ja automatisaatio tulevat mullistamaan työelämän. Työ- ja elinkeinoministeriön Tekoäly -työryhmän puheenjohtaja Osmo Soininvaara arvioi kesäkuussa, että jopa 15 prosenttia työtehtävistä voi kadota. TEM:in Tekoälyajan työ -raportin mukaan puolet työtehtävistä saattaa muuttua siten, että työ tehdään eri tavalla. Noin miljoonan suomalaisen ennustetaan tarvitsevan uudelleenkoulutusta.

Työelämä 2020 -hankkeen kyselyssä kolme neljäsosaa vastaajista suhtautui luottavaisesti siihen, että omalla alalla riittää töitä myös jatkossa. Skeptisimpiä olivat nuoret aikuiset, joilla työuraa on vielä paljon edessä. Alle 30-vuotiaat olivat epävarmimpia siitä, että työ omalla alalla säilyy.

Skeptisyys on hyväkin asia, sanoo Klemetti.

– On realistista, että asiat eivät pysy samana ja työelämä voi muuttua hyvinkin nopeasti. Pelko on ihan positiivinenkin asia, koska ihmiset suuntautuvat enemmän jatkuvaan oppimiseen ja uusien mahdollisuuksien näkemiseen.

– Opiskelu on hyvin tärkeä menestystekijä tulevaisuudessa, sanoo Klemetti.

Kaksi miestä keskustelee humanoidorobotin kanssa.
Robotteja käytetään jo muun muassa opetustyössä. Kajaanilaiset Loknath Timsign ja Hamza Triki keskustelivat humanoidirobotti Nonon kanssa työhaastatteluun liittyvistä asioista.Niko Mannonen / Yle

Robotin kanssa työskentelystä on jo kokemuksia. Esimerkiksi Kajaanissa Edukai Oy:ssä Nano- ja Nono -humanoidirobotit (siirryt toiseen palveluun) opettavat maahanmuuttajille suomea. Helsingissä robottiruohonleikkurit auttavat puutarhureita (siirryt toiseen palveluun). Tekoälyä käytetään myös esimerkiksi terveydenhuollossa, sukellustöissä ja asiakaspalvelussa.

Työelämä 2020 -hankkeen Suomalaisen työelämän luottamuskyselyn (siirryt toiseen palveluun) toteutti TNS Kantar keväällä 2018. Kyselytutkimukseen vastasi 1024 työikäistä henkilöä. Tutkimuksessa automatisaatiota ja robotisaatiota ei eroteltu toisistaan. Klemetin mukaan ne ovat toisiinsa liukuvia käsitteitä.

– Automaatio on enemmänkin kehitystä, mitä meillä on jo pitkään tapahtunut. Prosesseja automatisoidaan ja olemassa olevia tehtäviä siirretään. Tätä on tehty esimerkiksi taloushallinnossa ja logistiikassa jo pitkään. Robotiikka on uudempi ilmiö.

Keskustele: Toivotatko sinä robotit tervetulleiksi työhösi?