Yhä useampi suomalainen nukkuu tulevaisuudessa kehnosti – Uniprofessorin vinkit hyvään yöuneen

Jos yöunet jäävät vajaiksi, voi unenpuutosta korvata päivätorkuilla. Kunhan ei nuku liian pitkään.

terveys
Grafiikka
Johanna Aulén / Yle

Tulevaisuudessa yhä useamman suomalaisen yöuni jää riittämättömäksi. Ei työn tai muiden kiiireiden takia, vaan siksi, että suomalaisten keski-ikä nousee koko ajan.

Ikäihmisillä uni muuttuu katkonaiseksi, ja aamua kohden heräämisherkkyys lisääntyy. Aamupuolella voi käydä niin, ettei uni tule enää silmään. Tämä selittää sitä, että monet ikäihmiset valittavat heräävänsä kovin aikaisin, vaikka uni vielä maittaisi.

– Iän myötä yöuni kevenee, vahvistaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen.

Partosen mukaan terveillä ihmisellä iltayön uni on syvempää ja sisältää kaikki univaiheet. Puolivälissä tapahtuu muutos, eikä unessa ole enää syviä vaiheita. Juuri tuo on sitä aikaa, jolloin ihminen herkistyy häiriöille: valolle, melulle ja lämpötilan muutoksille.

Näin tapahtuu erityisesti vanhemmiten.

Ihmisen sisäinen kello, käytännössä hermosolujoukko, sijaitsee aivojen hypotalamuksessa. Sinne tulee tietoa silmäsoluista: onko kesä vai talvi, päivä vai yö. Iän myötä siinä tapahtuu jonkun verran muutoksia.

Esimerkiksi nopeat aikataulumuutokset, vuorotyö, aikaerolennot ja muutos kesäaikaan tai takaisin tulevat hankalammiksi.

Unen tarve säilyy samana koko aikuisiän

Partosen mukaan kaikki heräilevät öisin, mutta iän myötä unesta ei enää tahdo saada uudelleen kiinni.

Ihmisillä tapaa olla illoin ja aamuin aikaikkunat, jolloin nukahtaminen ja herääminen ovat muita aikoja helpompia. Jos tällaisen aikaikkunan sivuuttaa, voi nukahtaminen muodostua hankalaksi. Unen laatu ja pituus voivat kärsiä esimerkiksi siitä, että televisio-ohjemia tulee katsottua myöhään.

Unentarve ei tutkimusten mukaan juuri muutu aikuisiällä. Ne, joilla yöunet jäävät vähäisiksi, voivat paikata asiaa päiväunilla. Partosen mukaan unentarpeen täyttämisen kannalta ei ole suurta eroa, nukkuuko ihminen yöllä vai päivällä.

Päivätorkkuihin liittyy kuitenkin pari sääntöä. Ihannepäikkärit kestävät 10–20 minuuttia ja oikein aika niille on ennen iltapäiväkolmea.

Jos päiväunet venähtävät pitkiksi, voivat seuraavan yön unet kärsiä.

Nuoret valvovat, vanhemmat menevät aikaisin sänkyyn

Eräässä tuoreessa tutkimuksessa esitetään, että nuorten taipumuksella valvoa myöhään ja nukkua pitkään on evoluutioon liittyvä tausta. Muinaisen metsästäjä-keräilijäkulttuurin aikaan nuoret olisivat olleet vastuussa leirin vartioimisesta yömyöhään.

Partonen ei ota kantaa tutkimukseen mutta tietää, että sisäinen kello alkaa jätättää murrosiässä. Tästä huolimatta unentarve ei

muutu. Nuorenkin on nukuttava omanpituinen unensa – tuolloin herääminen siirtyy myöhemmäksi.

Murrosiän jälkeen ihminen siirtyy taas aamuvirkumpaan suuntaan, vaikka osalla meistä iltavirkkuus säilyykin aikuisikään asti.

Unentarpeen puolesta ihmiset ovat aika lailla samankaltaisia. 95 prosentilla vuorokautinen unentarve on 6–9 tuntia. Tätä enemmän tai vähemmän unta kaipaavat ovat pieni vähemmistö.

Tähän joukkoon sanoo kuuluvansa esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, joka omien sanojensa mukaan pärjää 3–4 tunnin unella.

Partonen ei pidä sitä täysin mahdottomana. Neljään tuntiin sopii unitutkimuksen mukaan 2–3 univaihesykliä.

– Se on ihan minimi, hän sanoo.