Maapallon ainoa kulkuyhteys kansainväliselle avaruusasemalle löytyy Kazakstanin arolta – Yle todisti raketin lähtöä Baikonurissa

Kansainvälinen avaruuskilpailu on jälleen kiihtymässä. Venäjä on tällä hetkellä ainoa maa, joka lentää kansainväliselle avaruusasemalle.

avaruusasemat
Miehistö vilkuttaa Baikonurissa.
Sojuzin miehistö vilkuttaa hetkeä ennen avaruuslentoa.Yle / Marjo Näkki

Parhaat päivänsä nähnyt bussi kaartaa suuren hallin viereen, kun aurinko on alkanut nousta horisontin yläpuolelle. Uneliaat kulkukoirat löntystävät laiskasti pois sen tieltä.

Olemme Baikonurissa, keskellä kazakstanilaista aroa. Yöllä oli kylmä, mutta pian aurinko nostaa lämpöasteet liki 40:ään.

Hallin päädyssä ovat metalliset ovet, sään osin ruostuttamat. Niiden alitse kulkee junarata. Radan varteen asettautuu miehiä sinertävissä maastopuvuissa, aseet kainaloiden alla.

Sojuz raketti siirtyy
Sojuz siirretään laukaisupaikalle kaksi päivää ennen lähtöä.Yle / Marjo Näkki

Seitsemän aikaan ovet avautuvat hitaasti, ja rataa pitkin alkaa työntyä veturi. Se vetää esiin punakennoisen, valkoisen raketin. Sen kyljessä komeilee Venäjän jalkapallon maailmanmestaruuskisojen mainos ja raketin nimi - Sojuz MS.

Raketin on pian määrä viedä kolme ihmistä maata kiertävälle kansainväliselle avaruusasemalle ISS:lle. Raketin kärjessä olevan avaruusaluksen koko yllättää. Miehistön täytyy sopia tilaan, joka ei ole juuri kerrostaloasunnon vessaa suurempi.

Baikonur on ainoa paikka maapallolla, josta lennätetään ihmisiä kansainväliselle avaruusasemalle. Venäjä sai miehitettyjen rakettilentojen herruuden sen jälkeen kun Yhdysvallat lopetti sukkulaohjelmansa kustannussyistä vuonna 2011.

Yhdellä Sojuzin lennolla vaihdetaan kerralla puolet avaruusaseman kuuden hengen miehistöstä.

Venäjän avaruusvirastolle Roskosmokselle Sojuzin lennot ovat tärkeä tulonlähde. Yhdysvaltain Nasa maksaa yhdestä paikasta lennolle yli 80 miljoonaa euroa. Euroopan avaruusvirastolla Esalla on Roskosmoksen kanssa samankaltainen järjestely.

Raketti liikkuu arolla
Baikonur sijaitsee keskellä kazakstanilaista aroa.Yle / Marjo Näkki

ISS:llä miehistö tutkii muun muassa sitä, miten ihmiskeho sopeutuu pitkäaikaiseen oleskeluun avaruudessa. Satojen kokeiden tulokset auttavat ymmärtämään, voisiko ihminen jossain vaiheessa jopa elää avaruudessa.

– Aion kertoa sosiaalisessa mediassa tekemistämme kokeista, jotta ihmiset saisivat entistä paremman käsityksen tekemästämme tieteestä, Nasan astronautti Serena Auñón-Chancellor sanoo miehistön tiedotustilaisuudessa.

Lääkärin ja insinöörin koulutuksen saaneen Auñón-Chancellorin valintaan liittyi dramatiikkaa, sillä hänen sijastaan ISS:lle piti lähteä ensimmäinen tummaihoinen astronautti Jeanette Epps.

Nasa ilmoitti miehistönvaihdoksesta yllättäen alkuvuodesta mutta ei kertonut sen syytä. Eppsin veli kirjoitti pian poistetun postauksen sosiaalisen mediaan, missä hän syytti Nasaa rasismista.

Euroopan avaruusjärjestön Esan astronautti on puolestaan Alexander Gerst, joka lähtee ISS:lle jo toista kertaa. Hänestä tulee samalla ensimmäinen saksalainen avaruusaseman komentajana.

– ISS täyttää pian 20 vuotta, ja ilman sitä kansainvälinen yhteistyö olisi paljon vaikeampaa, hän sanoo sujuvalla venäjän kielellä.

Kosmonautti heiluttaa yleisölle
Sojuzin kapteeni on kosmonautti Sergei Prokopjev.Yle / Marjo Näkki

Venäjän taito tuleekin tarpeeseen, sillä se on Sojuzin komentokieli. Siksi avaruusaluksen kapteenina pitää aina olla venäläinen kosmonautti. Hän on entinen hävittäjälentäjä Sergei Prokopjev, jonka kaksi muutakin veljeä ovat lentäjiä.

Tartuntavaaran takia miehistö on karanteenissa kosmonauttien hotellissa, ja tapaa mediaa vain lasiseinän läpi.

Baikonurista käsin Neuvostoliitto kirjoitti avaruuden valloituksen historiaa.

Suurvaltojen välinen kylmän sodan kilpajuoksu ulottui myös avaruuteen, ja Neuvostoliitto pääsi yllättämään muun maailman kerta toisensa jälkeen.

Täältä lähtivät tekokuu Sputnik, Laika-koira sekä Juri Gagarin, josta tuli ensimmäinen ihminen avaruudessa vuonna 1961.

Kosmodromin alueella on museo ja sen pihalla yhä pieni talo, jonka Gagarin jakoi tovereidensa kanssa. Mikään koko kosmodromin alueella ei muutenkaan haiskahda high-techille. Tuntuu kuin Gagarin voisi hetkenä minä hyvänsä ilmaantua paikalle vetävin askelin tuttu leveä hymy kasvoillaan.

.Gagarinin talo Baikonurissa.
Juri Gagarin jakoi toveriensa kanssa talon, joka on yhä Baikonurissa.Yle / Grigori Vorobjov

Gagarinin sijaan vastaan kävelee kuitenkin avaruusturisteja. He ovat eri puolilta maailmaa tulleita tavallisia ihmisiä, joiden intohimo avaruus on. Monille se juontaa lapsuudesta.

– Seurasimme Apollo 11:n kuulentoa, kertovat viisikymppiset hollantilaismiehet Albert Bik ja Rod den Boer.

Ohitsemme kirmaa pieni venäläispoika kosmonautin puvussa.

– Näetkö, tuo olin minä samassa iässä, den Boer naurahtaa.

Baikonur on kovassa nosteessa avaruusintoilijoiden joukossa, sillä missään muualla ei pääse näin lähelle rakettia. Se on käytännössä kosketusetäisyydellä – aseistetuista vartijoista huolimatta.

Venäjä on jatkanut Baikonurin vuokrasopimusta Kazakstanin kanssa vuoteen 2050. Tällä välin sen pitäisi saada valmiiksi maansa rajojen sisäpuolelle Kaukoitään uusi Vostotšin kosmodromi, mutta sen rakentaminen on viivästynyt.

Venäjän syyttäjälaitoksen mukaan rakennushankkeesta on kavallettu suuria summia rahaa. Kosmodromin rakentajien palkatkin viivästyivät, ja he maalasivat työmaaparakkeihin suurilla kirjaimilla avunpyyntöjä suoraan presidentti Vladimir Putinille. Lisäksi lännen pakotteet ovat nostaneet rakennuskustannuksia.

Tietokirjailija Vadim Lukaševitš
Vadim Lukaševitšin mukaan Kiina kehittää vauhdilla omaa avaruusohjelmaansa.Yle / Grigori Vorobjov

– Emme ole saaneet kosmodromia siihen pisteeseen, että voisimme jatkaa miehitettyjä lentoja sieltä. Luojan kiitos Baikonur toimii, huokaa avaruuteen perehtynyt tietokirjailija Vadim Lukaševitš.

Vaikka avaruus tuo mieleen sankarilliset valloitusretket, nykytoiminta keskittyy tuottamaan tieteellistä tutkimusta ja palveluja.

Avaruuteen singotaan satelliitteja, jotka kertovat meteorologeille säästä ja maantieteilijöille maan pinnan muutoksista. Niiden avulla parannetaan netin toimivuutta ja televisiokanavien näkyvyyttä. Viime vuonna avaruuteen lähtivät myös ensimmäiset suomalaissatelliitit.

Miehitettyjen avaruuslentojen lisäksi Venäjä on ollut satelliittien laukaisussa eturintamassa.

Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Nasan ja Roskosmoksen välinen sopimus Sojuzin paikoista ISS:lle on katkolla ensi vuonna.

Samaan aikaan kilpailijat ovat alkaneet tuoda markkinoille omia ratkaisujaan.

Avaruustoimittaja Elizabeth Howell.
Avaruustoimittaja Elizabeth Howellin mukaan kilpailijat kirivät Venäjää kiinni.Yle / Grigori Vorobjov

Yksi tunnetuimmista on yhdysvaltalaisliikemies Elon Muskin SpaceX-yhtiö, joka teki onnistuneen koelennon alkuvuodesta.

– Jos SpaceX lunastaa lupauksensa ja tuo markkinoille luotettavan ja edullisemman raketin, Venäjän täytyy pohtia strategiansa uudelleen, summaa Baikonurissa kanadalainen avaruustoimittaja Elizabeth Howell.

Myös Boeing on ilmoittanut aikeistaan koelentää Starliner-avaruusaluksellaan. Suuri kysymysmerkki on Kiina, joka kehittää omaa avaruusohjelmaansa suurilta osin muulta maailmalta salassa.

– Kiinan suunnitelmataloudessa pidetään päätöksistä kiinni, Lukaševitš toteaa.

ISS:n taru päättyy muutaman vuoden sisällä, ja parhaillaan pohditaan uuden miehitetyn avaruusaseman perustamista. Se ei jäisi enää maata kiertävälle radalle, vaan jatkaisi kuuhun saakka. Tavoitteena olisi lopulta Marsin valloitus.

– Yhdysvalloissa on meneillään suuri budjettikeskustelu, joten seuraavien kuukausien aikana tiedetään, mihin suuntaan virta vie, Howell kuvaa.

Ortodoksipappi ristin kanssa
Roskosmoksen pappi Isä Sergei siunaa raketit ennen niiden lähtöä.Yle / Marjo Näkki

Päivää ennen Sojuzin lähtöä laukaisualustan luo järjestäytyy pitkä rivi raketin rakentajia, insinöörejä ja mekaanikkoja.

He seuraavat juhlallisen hiljaisuuden vallitessa, miten heidän entinen kollegansa, avaruusinsinööri Sergei Bytškov siunaa Sojuz-raketin vihmomalla sen päälle pyhää vettä.

Bytškov tunnetaan nykyään Isä Sergeinä, sillä hän uudelleenkouluttautui papiksi Neuvostoliiton muututtua Venäjäksi. Työnantaja pysyi kuitenkin samana, ja nykyisin hän toimii avaruusvirasto Roskosmoksen pappina.

– Hyvät veljet ja sisaret, rukoilkaamme kosmonauttien puolesta ja pyytäkäämme Herraa suojelemaan raketin lentoa Herran haltuun, hän sanoo ja pirskottaa vettä myös toimittajien päälle.

Roskosmos on siunauttanut rakettejaan vuodesta 1998 lähtien. Tämänkertainen Sojuz on 353. raketti, joka sai pyhää vettä päälleen.

Baikonurin paahteessa yhdistyy kaksi isoa osaa venäläistä kansanmaisemaa. Ortodoksikirkon tavoin avaruus on iso osa venäjän kansallista identiteettiä.

– Avaruus on kansallinen brändimme. Sama kuin pyramidit egyptiläisille tai Mannerheim teille suomalaisille, tietokirjailija Lukaševitš sanoo.

Hän kuvaa Gagarinin avaruuslentoa Venäjän sadan viime vuoden tärkeimmäksi tapahtumaksi. Sen rinnalle nousee vain voitto fasismista eli toisen maailmansodan päättyminen ja Neuvostoliiton kirjoittaminen vapauttajien joukkoon.

Laukaisupäiväksi Baikonuriin on saapunut fanien lisäksi miehistön sukulaisia, jotka eivät ole nähneet läheisiään vähään aikaan.

Talven miehistö on viettänyt Moskovassa Tähtikaupungissa viimeistelemässä koulutuksensa ja siirtynyt sitten Baikonuriin. Seuraavan kerran kolmikko näkee rakkaansa puolen vuoden kuluttua palatessaan maan pinnalle.

Sukulaisetkin pidetään etäällä omistaan tartuntavaaran takia. Avaruusasemalle ei saa päästää ylimääräisiä viruksia tai bakteereja, koska ihmisruumis on siellä muutenkin koetuksella ja hoitomahdollisuudet ovat rajalliset.

Tapaamisen jälkeen miehistö kuljetetaan busseilla laboratoriorakennukseen, jossa heidät puetaan valkoisiin avaruuspukuihin. Miehistön ympärillä hyörii hengityssuojaimiin ja lääkintäasuihin sonnustautunutta kosmodromin henkilökuntaa. He ovat hilkkoineen kuin suoraan neuvostoajalta. Jälleen lasiseinä erottaa meidät miehistön jäsenistä.

Turistit kuvaavat astronoautteja
Baikonuriin on kokoontunut kymmeniä avaruusturisteja.Yle / Marjo Näkki

Ulkona ihmiset kokoontuvat pihamaalle. Aurinko polttaa täydellä terällä ja saa ilman väreilemään. Viimein ovet aukeavat ja varusteiden takia etukumaraan painuneet miehistön jäsenet saapuvat hymyillen ihmisten eteen. Heille hurrataan.

Roskosmoksen tuore johtaja Dmitri Rogozin toivottaa miehistölle hyvää matkaa.

– Udatši! - Menestystä!

Raketin laukaisuakin pääsee Baikonurissa seuraamaan lähempää kuin missään muualla maailmassa, tietävät avaruusturistit kertoa. Välimatkaa varta vasten rakennettujen yleisölehterien ja Sojuzin välille jää vain kilometrin verran.

Raketin valmisteluja laukaisupaikalla voi seurata suurelta televisioruudulta, joka on nostettu arolle lehterin eteen. Sen alapuolella digitaalinen kello laskee aikaa alaspäin kohti lähtöhetkeä.

Miehistö seisoo Sojuzin viereen nostetuilla portailla ja heiluttaa hymyillen jäähyväiset. Sen jälkeen heidät sidotaan kapselin sisälle paikoilleen, vatsa ylöspäin. Tässä asennossa ihmiskeho pystyy ottamaan paineen parhaiten vastaan, kun se kohdistuu suoraan rintakehään eikä esimerkiksi päähän.

Kapselin seinälle on ripustettu pehmolelu, avaruushiiri. Kyse on käytännöllisestä perinteestä. Pehmolelun alkaessa leijailla miehistö tietää päässeensä maapallon vetovoiman ulottumattomiin.

Kosmonautti Tereškova istuu
Toimittaja tapasi Baikonurissa maailman ensimmäisen naiskosmonautin Valentina Tereškovan.Yle / Grigori Vorobjov

Paikalla on myös maailman ensimmäinen naisastronautti Valentina Tereškova, 81, jonka avaruuslennosta tuli tänä kesänä kuluneeksi 55 vuotta.

– Olette Suomesta? Isäni kaatui pohjoisessa sodassa Pitkärannassa, hän sanoo viitaten Talvisotaan ja katsoo sitten terävästi silmiin.

Esitän osanottoni. Tereškovan ympärille alkaa kokoontuu väkeä. Hän on yhä monille neuvostoajan naissankarin esikuva.

Viimein lähtöön on enää vain hetkiä. Kaiuttimista kuuluu lennonjohdon ääni. Se laskee numeroita venäjäksi alaspäin.

– Padjom! Lähtö! miesääni sanoo vielä ja viimeinen raketinkannatin irtoaa.

Aluksi jyly kuuluu vain arolle asetetuista kaiuttimista. Sojuzin alapuolelle syntyy savua ja tulimeri. Raketti irtoaa ja alkaa kivuta kohtisuoraan ylöspäin. Sitten raketin oikea jyly tavoittaa lehterit ja heti sen perään maa alkaa täristä. Tärinä lyö paikallaolijoiden kehojen läpi samalla kun Sojuz kipuaa taivaalla yhä korkeammalle.

Raketin menossa on jotain järjetöntä. On vaikea kuvitella sellaista voimaa, joka sinkoaa kolme ihmistä 400 kilometrin korkeuteen. Kaikki voi mennä pieleen.

Raketti laukaistaan taivaalle
Sojuz laukaistiin kansainväliselle avaruusasemalle 6. kesäkuuta.Yle / Grigori Vorobjov

Mutta raketti on jo kaukaisuudessa ja viimein se on enää vain pieni piste taivaankannessa kunnes se katoaa kokonaan.

Kaiuttimista kuuluu raketin venäläiskapteenin Prokopjevin rauhallinen ääni.

– Kaikki on kunnossa.