Tenon kalastussäännön vastustamisesta lähtenyt kapina laajentui Saamenmaan laajuiseksi kansanliikkeeksi – nyt itsemääräämisoikeutta puolustetaan jo useiden paikallisyhteisöjen voimin

Paikallisten itsemääräämisoikeutta puolustamaan on perustettu moratoriotoimisto, joka auttaa ihmisiä löytämään ratkaisuja esimerkiksi kilpailevia maankäyttömuotoja vastaan.

autonomia
Jenni Laiti
Jenni Laiti puolustaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta aktiivisen taiteen eli artivismin keinoin.Carl-Johan Utsi

Se alkoi Utsjoen Tiirasaaresta.

Ryhmä paikallisia kalastajia ja muita aktiiveja julisti viime kesänä Tiirasaarta ympäröivät Tenon kalavedet alueeksi, jolla valtion kalastussääntö ei päde, vaan voimassa ovat saamelaisten tapaoikeuteen perustuvat säännökset.

Seurasi kahden kuukauden päivystäminen moratorioalueeksi julistetussa saaressa, tukikonsertti, toinen moratorio ylemmäs jokivarteen, kirjeitä ministereille.

Tänä kesänä toimintaa on laajennettu perustamalla Internettiin moratoriotoimisto, joka neuvoo ja auttaa ihmisiä, jotka haluavat lisätä omien alueidensa itsemääräämistä moratorion avulla.

Moratorio tarkoittaa yleisesti lain täytäntöönpanon hidastusta tai määräaikaista lykkäystä.

Inarin metsäpalkiset eivät itse tienneet olevansa moratoriokartalla

Moratoriotoimistolla on omat nettisivunsa, (siirryt toiseen palveluun) jotka tarjoavat neuvoja paikallisen itsemääräämisoikeuden vahvistamiseen ja moratorioiden perustamiseen.

Moratoriotoimiston nettisivuilla olevassa kartassa on tällä hetkellä merkittynä Tenojoen kaksi moratoriota, Tiirasaari ja Korkeasaari sekä Ruotsin ja Norjan rajalla sijaitseva Nása-tunturi.

Myös kolme paliskuntaa ja yksi tokkakunta Suomen puolen saamelaisalueelta näkyy pisteinä moratoriokartassa. Kyseessä ovat Muddusjärven, Hammastunturin ja Paatsjoen paliskunnat sekä Nellimin tokkakunta Ivalon paliskunnasta.

Moratoriokárta
Moratoriokartassa näkyvät Korkeasaaren ja Tiirasaaren moratoriot, Nása-tunturin moratorio sekä Hammastunturin, Muddusjärven ja Paatsjoen paliskunnat ja Nellimin tokkakunta.Screenshot: http://moratoriadoaimmahat.org/moratoriat/

Näistä paliskunnista ainakaan Muddusjärven ja Paatsjoen paliskuntien poroisännät Osmo Seurujärvi ja Petri Hänninen eivät vielä viime viikolla itse edes tienneet, että heidän paliskuntansa ovat mukana moratoriokartassa. He eivät ole virallisesti julistaneet moratoriota paliskuntiinsa.

Muddusjärven paliskunnan poroisäntä Osmo Seurujärvi kertoo, että Muddusjärven paliskunta on antanut lausunnon yhdessä muutaman muun Inarin alueen paliskunnan kanssa, jossa se kieltää kaikki Metsähallituksen hakkuut paliskuntiensa alueella siihen saakka, että hakkuiden vaikutuksista poronhoitoon on tehty kokonaisvaltainen arvio.

– Me olemme sanoneet, että paliskunnassamme ei saa hakata metsää, ja Metsähallitushan ei ole siellä moneen vuoteen hakannut. Onhan se vähän kuin moratorio, mutta ei sitä ole erikseen päätetty, että se on, Seurujärvi kertoo.

Osmo Seurujärvi
Muddusjärven paliskunnan poroisäntä Osmo Seurujärvi. Poroisäntä johtaa paliskunnan eli tietyllä alueella toimivan poronhoitoyksikön toimintaa.Maria Saijets / Yle

Inarin alueen vanhoissa metsissä poroja hoitavilla paliskunnilla on ollut pitkään erinäisiä kiistoja Metsähallituksen kanssa hakkuista paliskuntien alueella. Paliskunnat kokevat, että hakkuut kaventavat porojen laidunta kohtuuttomasti, kun taas Metsähallitus kokee hakkuiden olevan alueella vähäisiä.

Osmo Seurujärvi arvelee, että jos tarve tulee, hänen mielestään paliskunta voisi perustaa moratorion alueelleen. Se olisi kuitenkin koko paliskunnan yhteisesti päätettävä.

– Kyllä se on sellainen asia, kuten kaikki. Ei voi olla sellaisia asioita, että (paliskunnan) hallitus tai koko paliskunta ei tiedä. Keneltä vain menet kysymään, hänen pitää tietää, että mihin paliskunta kuuluu ja mihin ei, Seurujärvi sanoo.

"Inarin paliskuntien konsepti on kuin moratorio"

Moratoriotoimiston yksi perustaja, artivisti Jenni Laiti kertoo, että pyrkimyksenä moratoriokartassa on ollut nostaa esille myös muiden toimijoiden moratorioita.

– Olemme tietysti halunneet koota karttaan niitä nostaaksemme esille kyseisiä asioita. Inarin metsäpaliskuntien moratoriot ovat myös sellaisia, että eivät ihmiset ehkä tiedä niistä niin paljon. Siksi haluamme myös tukea niitä, Laiti sanoo.

Moratoriota ei siis tarvitse erikseen julistaa, vaan moratorio voi toimia eri tavoin, Laiti selittää. Laiti ei ole puhunut paliskuntien poroisäntien kanssa moratorioasioista, mutta on jutellut joidenkin Inarin paliskuntien ihmisten kanssa tilanteesta.

– Se, miten minä olen ymmärtänyt Inarin metsäpaliskuntien päätöksiä, niin olen ymmärtänyt että se konsepti on kuin moratorio, Laiti sanoo.

"Yhteisötaiteellinen itsemääräämishanke"

Ellos Deatnu! -ryhmässä aktiivisesti viime kesästä lähtien toimineet Jenni Laiti, Niillas Holmberg ja Outi Pieski ovat perustaneet yhdessä moratoriotoimiston, eli “yhteisötaiteellisen itsemääräämishankkeen”, kuten he itse toimistoa kuvailevat.

ellos deatnu moratorio teno tenon sopimus
Ensimmäinen moratorio perustettiin Utsjoen Tiirasaareen.Ellos Deatnu

Moratorio-ajatus levisi kevätkesällä Tenojokilaaksosta tunturialueelle kaivoksen ja vastustamiseen, kun Ruotsin ja Norjan valtioiden rajalla Násan tunturissa kolme Ruotsin puolen paliskuntaa ja yksi Norjan puolen paliskunta julistivat moratorion alueelle, johon on suunnitteilla kaivostoimintaa.

Nása-tunturin moratorio syntyikin moratoriotoimiston avustuksella. Paikalliset ottivat yhteyttä moratoriotoimistoon ja pyysivät neuvoja. Násan moratorio on Jenni Laitin mukaan tärkeä muun muassa siksi, että se on sekä Norjan että Ruotsin valtioissa julistettu.

– Se on kuitenkin Saamenmaan suurin moratorio ja se on hyvin merkittävä, sillä se on kahden valtion alueella ja myös siksi, että siinä on niin paljon ihmisiä mukana, Laiti sanoo.

"Kun asioita miettii yksin, tuntuu ettei asioille voi mitään"

Moratoriotoimistolla on monenlaisia suunnitelmia tälle kesälle. He ovat tähän mennessä tehneet Rájácumma-nimisen taideinstallaation, jolla hahmoteltiin rajoja Tenon vesistön itsemääräämisalueelle. Artivistikolmikko on käynyt keskusteluja paikallisten ihmisten kanssa eri puolilla Saamenmaata itsemääräämisoikeudesta ja joillain alueilla mahdollisista moratorioista.

rájácummá
Jenni Laiti ja Outi Pieski rakentamassa Rájácummá-taideinstallaatiota, jolla tutkailtiin itsemääräämisoikeuden ominaisuuksia Tenon vesistössä.Xia Torikka / Yle

Ihmisten kanssa yhteistyössä tehdyt prosessit vievät kuitenkin aikansa, eikä tulevaisuudesta voi vielä tarkasti sanoa mitään.

– On paljon taiteellisia ajatuksia siitä, miten asiaa voisi myöhemmin käsitellä. Mutta sen näkee sitten, tämä prosessi on aivan alussa ja moratoriotoimisto on ollut todella vasta kuukauden auki, että senhän sitten näkee miten prosessi etenee, Jenni Laiti kertoo.

Moratoriotoimiston tavoite ei ole perustaa niin paljon moratorioita kuin mahdollista, vaan keksiä yhdessä ratkaisuja alueiden itsemääräämiseen liittyviin kysymyksiin.

– Kun ihmiset yksin miettivät näitä asioita kotona ja tuntuu että niin, ei tällekään asialle voi mitään, että on vähän luovutettu. Niin jo se, että ollaan yhdessä ja jutellaan niistä asioista, se itsessään on jo tietyllä lailla hyvä tulos, Laiti sanoo.