Kokonaisen kunnan kaukolämpökodit lämpiävät pian kauralla – "Ekologisempaa polttoainetta on vaikea kuvitella"

Utajärvi saa ensimmäisenä Suomessa koko kaukolämpötarpeensa kauran kuoresta, kun paikallisen myllyn lämpölaitos käynnistyy ensi vuonna.

kaukolämpö
Kauraa
Kaura on monipuolista. Sitä voi käyttää elintarvikkeissa, rehuteollisuudessa, sekä polttoaineena.Terri Niemi / Yle

UtajärviPieni kunta pohjoisessa selviää tulevien talvien kylmyydestä kauran voimin, mutta kyse ei ole ihmedieetistä tai lifestyle-ohjeesta.

Lämmön takaa nimittäin maailman pohjoisin vehnämylly, Kinnusen Mylly. Pohjois-Pohjanmaan Utajärvellä sijaitseva yritys rakentaa uutta kauramyllyä, jonka yhteyteen rakennetaan lämpölaitos. Sillä on määrä tuottaa kaukolämpö koko kuntaan.

Mylly ja lämpölaitos toimivat symbioosissa: laitos saa energiansa kauran kuoresta, jota kertyy vuosittain noin 4,5 miljoonaa kiloa. Mylly ja sen yhteydessä oleva rehutehdas käyttävät laitoksesta saatavan höyryenergian toimintansa ylläpitämiseen.

Kauran kuorta käytetään jo monella paikkakunnalla lämmityksessä yhtenä polttoaineena, mutta Utajärvi on Suomen ensimmäinen kunta, jossa kaukolämpö tuotetaan kokonaan kauran kuorella.

Lämpöä kauran kuorista

Tulevan lämmöntuotantolaitoksen polttoaineena toimii kauran kuori. Laitos on Vapo Oy:n, Utajärven kunnan ja Kinnusen Myllyn yhteinen projekti.

Toimialapäällikkö Tage Fredriksson vastaa Bioenergia ry:ssä puuenergaista ja biopolttoaineista. Hän sanoo, että viljojen kuorien käyttö myllyissä ja rehutehtaissa ei ole täysin uusi asia, mutta hyötykäyttöä voitaisiin lisätä siihen pisteeseen asti kun kuorta vain riittää.

– Viljojen kuori on uudistuvaa bioenergiaa. Tässä tapauksessa paljon ekologisempaa polttoainetta on vaikea kuvitella.

Pienen kokoluokan bioenergiasta Bioenergia ry:ssä vastaava Hannes Tuohiniitty kertoo puolestaan, että kauran kuoren huonoja puolia polttoaineena on se, että siitä tulee enemmän hiukkaspäästöjä kuin puusta. Siitä tulee myös paljon tuhkaa joka paakkuuntuu arinassa.

Kuorta ei ole myöskään järkevää kuljettaa pitkiä matkoja poltettavaksi, joten myllyn paikka määrittää polttolaitoksen rakentamista.

Utajärven lämmöntuotantolaitos aiotaan saada toimintaan hieman ennen myllyä, joka aloittaa toimintansa maaliskuun lopussa vuonna 2019.
Uusi kauramylly on Kinnusen Myllyn historian suurin investointi. Uuden myllyn rakentaminen maksaa 9,5 miljoonaa euroa, lämpölaitoksen hinta on 3,5 miljoonaa euroa.Timo Nykyri / Yle

Viljan kuoren poltosta ei ole Tuohiniityn mukaan tulossa kasvavaa trendiä lämpölaitoksissa, sillä muut polttoaineet ovat sitä tehokkaampia suuressa mittakaavassa.

– Polttoainetta on välillä liiaksi asti sahojen pihoissa ja metsien reunoilla lojumassa.

Tuohiniitty lisää, että elintarviketeollisuudessa kuoren poltto on kuitenkin järkevää, jos polttoaineen saa polttolaitokseen samasta pihapiiristä.

Viljan kuoren poltolla syntyvän höyryenergian avulla myllyt ja rehutehtaat pystyvät pienentämään omien fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja toimimaan entistä ekologisemmin. Viljan poltossa voidaan myös hyödyntää heikkolaatuista viljaa, joka ei elintarviketeollisuudelle kelpaa.

Utajärven lämmöntuotantolaitos aiotaan saada toimintaan hieman ennen myllyä, joka aloittaa toimintansa maaliskuun lopussa vuonna 2019.

Lue lisää:

Kaura on nyt niin halpaa, että sitä kannattaa polttaa uunissa – voimalaitokset ovat vielä varovaisia