Suomalaiset suhtautuvat Putiniin epäluuloisesti, mutta miehet uskovat hänen voimapolitiikkaansa enemmän kuin naiset

Suomalaiset eivät usko, että Putin olisi tehnyt maailmasta turvallisemman. Mutta vain alle puolet arvioi hänen horjuttaneen EU-maiden yhtenäisyyttä, kertoo Ylen kysely.

Vladimir Putin
Putin tutkimus
Eetu Pietarinen / Yle

Suomalaiset ovat varsin yksimielisiä ainakin yhdestä asiasta. He eivät usko Venäjän presidentin Vladimir Putinin politiikkaan. Tämä käy ilmi Ylen Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

Vain kaksi prosenttia vastaajista koki, että Putin olisi tehnyt maailmasta turvallisemman paikan. Suomalaisten selvä enemmistö arvioi myös, että Putin on lisännyt vastakkainasettelua ja kärjistänyt kansainvälistä keskustelua.

Putin saapuu pian Suomeen tapaamaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpia. Yle julkaisi Trumpista vastaavan kyselyn aiemmin tällä viikolla.

– Putinia ei nähdä minään rauhanlähettiläänä. Mielikuva Putinista jännitteitä lisäävänä ja kansainvälistä järjestystä ennen kaikkea länsimaisesta näkökulmasta häiritsevänä tekijänä on suuri, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila pohtii.

putin-k1.png

Putin on ollut Venäjän presidenttinä tai pääministerinä joulukuusta 1999 lähtien. Monien suomalaisten mielikuvissa Venäjän johto on yhtä kuin Putin.

Vaikka Putinin valtakausi on ollut pitkä, vuonna 2014 alkanut Ukrainan sota ja Krimin miehitys ovat Lassilan mukaan todennäköisesti keskeisin asia, joka on vaikuttanut suomalaisten mielikuviin.

Suomalaisten keskuudessa on Venäjää kohtaan myös historiallisista syistä ennakkoluuloja.

– Putin nivoutuu paremmin osaksi muuta Venäjä-kuvaa, joka nyt ei muutenkaan ole järin positiivinen, Lassila sanoo.

– Krimin kriisin myötä nuorten näkemykset ovat ehkä tulleet lähemmäksi vanhempaa sukupolvea.

putin-k4.png

Perussuomalaisilla muita myönteisempi kuva Putinista

Kun Putinin roolia kansainvälisen turvallisuuden edistäjänä kysyttiin, suomalaisten näkemys oli erittäin kriittinen riippumatta asuinpaikasta, tuloista ja koulutuksesta.

Myös eri puolueiden kannattajat olivat hyvin yksimielisiä. Kaikkein kriittisimpiä olivat kuitenkin kokoomuksen äänestäjät, joista nolla prosenttia koki Putinin tehneen maailmasta turvallisemman.

Erottuvin ryhmä olivat perussuomalaiset, joiden äänestäjistä kymmenen prosenttia uskoi Putinin lisänneen turvallisuutta. Lassila arvelee, että perussuomalaiset saattavat arvostavat Putinin tapaa puolustaa vahvasti kansallista etua.

– Tätä on nähtävissä muuallakin oikeistopopulistien piireissä, joissa Putin nähdään tietynlaisena esimerkkinä. Ei kuitenkaan pidä vetää liiallisia johtopäätöksiä. Jossain määrin Putinin ihailu on oman valtaeliitin härnäämistä, Lassila sanoo.

Perussuomalaistenkin joukossa selvä enemmistö oli sitä mieltä, että Putin ei ole lisännyt turvallisuutta.

putin-k3.png

Muiden suurten ja keskisuurten eduskuntapuolueiden kannattajien keskuudessa osuus oli 1–2 prosentin paikkeilla. Sinisen tulevaisuuden ja RKP:n kannattajista viisi prosenttia koki Putinin tehneen maailmasta aiempaa turvallisemman.

Puolueiden samanmielisyys on Lassilan mukaan hyvin linjassa sen ulko- ja turvallisuuspoliittisen yksimielisyyden kanssa, joka Suomen Venäjä-suhteista näyttää vallitsevan. Vaikka esimerkiksi Nato-jäsenyydestä väitellään, suurissa linjoissa ei ole dramaattisia eroja.

– Putin nähdään autoritaarisena, jollain tasolla arvaamattomana johtajana. Suomessa on kuitenkin tietty luottamus siihen, että Suomen ja Venäjän kahdenväliset suhteet ovat hyvät, Lassila pohtii.

Naiset uskoivat vähemmän Venäjän vahvuuteen

Miehistä suurempi osa kuin naisista ajatteli Putinin onnistuneen vahvistamaan Venäjän asemaa maailmassa. Miehistä 47 prosenttia ja naisista 31 prosenttia ajatteli Venäjän aseman voimistuneen Putinin ansiosta.

Lassilan mukaan miehillä saattaa olla taipumusta nähdä sotilaallinen voimankäyttö keskeisempänä. Ja juuri sotilaallisesti Venäjä on profiloitunut viime vuosina niin Ukrainassa kuin Syyrian sodassa.

Lassila muistuttaa, että pitkällä tähtäimellä valtion vahvuuteen vaikuttaa keskeisesti moni muukin tekijä. Yksi niistä on talous, jossa muhii Venäjän kohdalla lukuisia ongelmia. Lassila pitääkin naisten käsitystä miehiä realistisempana.

– Naisten näkemys vastaa ehkä paremmin kokonaiskuvaa, jos otetaan huomioon Venäjän sisäiset ja pitkän tähtäimen edellytykset ylläpitää suurvalta-asemaa.

Myös tässä kysymyksessä perussuomalaiset näyttivät uskovan enemmän Venäjän viime vuosien voimapolitiikan onnistumiseen. 52 prosenttia perussuomalaisten kannattajista uskoi Putinin vahvistaneen Venäjän asemaa. Vasemmistoliittolaisista näin ajatteli 47 prosenttia.

Toisella laidalla olivat kokoomus ja Sininen tulevaisuus.

putin-k2.png

Onko Putin horjuttanut EU:n rivejä?

Venäjän katsotaan usein pyrkivän horjuttamaan EU-maiden yhtenäisyyttä. Sille on edullisempaa neuvotella erilaisista kysymyksistä kahdenvälisesti koko EU-rintaman sijaan. Venäjän on syytetty myös sekaantuneen esimerkiksi Ranskan vaaleihin ja tukeneen Euroopan unioniin kriittisesti suhtautuvia populistiliikkeitä.

Ylen kyselyssä suomalaisten enemmistö katsoi, ettei Putin ole onnistunut lyömään kiilaa EU-maiden väliin. 45 prosenttia suomalaisista koki, että Putin olisi horjuttanut EU-maiden yhtenäisyyttä.

Myös tässä kysymyksessä miehet uskoivat Putinin onnistuneen paremmin. Miehistä 53 prosenttia uskoi Venäjän horjuttaneen EU:n yhtenäisyyttä, naisista 37 prosenttia.

Lassila pitää suomalaisten enemmistön näkemystä realistisena. EU:n yhtenäisyyttä on koeteltu keskeisesti Venäjälle määrättyjen pakotteiden kohdalla – ja EU:n pakoterintama on pitänyt.

– Venäjän näkökulmasta yksi vaikeimpia paloja on ollut nimenomaan EU:n yhtenäisyys pakotekysymyksessä, Lassila sanoo.

Yksi ammattiryhmä kyselyssä erottuu, nimittäin maanviljelijät. Heihin pakotekierre EU:n ja Venäjän välillä on vaikuttanut eniten.

– Tavallisten työntekijöiden keskuudessa Putinin vaikutusta EU:n yhtenäisyydelle ei nähty kovin merkittävänä. Se kertoo ehkä siitä, että tavallisen työntekijän näkökulmasta koko EU-kysymys ei ole niin olennainen. Viljelijöillä se liittyy taas suoraan pakotteisiin, ja sitä kautta riskiin omalle elinkeinolle.

Taloustutkimus teki kyselyn internetpaneelissa 3.–4. heinäkuuta. Kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttia. Kyselyyn vastasi 1093 ihmistä.

Lue lisää:

Donald Trumpin presidenttikausi ei ole vakuuttanut suomalaisia – vain ani harva uskoo Trumpin tehneen maailmasta turvallisemman