Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja: Yliopistoihin kaikki ovet auki

Korkeakoulutukseen pitäisi olla vapaa pääsy kaikille – perusopetukseen tarvittaisiin vanhaa kunnon koulumaisuutta takaisin.

koulutus
Koulutusjärjestelmä täysremonttiin?
Koulutusjärjestelmä täysremonttiin?

Ylen aamu-tv:ssä vieraillut Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi laittaisi koko Suomen koulutusjärjestelmän remonttiin.

Romakkaniemi tekisi yliopistotason koulutuksesta vapaata kaikille lukiosta tai toisen asteen koulusta valmistuneille.

Esimerkiksi lääkärin koulutukseen voisi periaatteessa vain kävellä sisään. Aloilla, joissa halukkaita on karsittava, opiskeluoikeus riippuisi jatkon opintomenestyksestä.

– Tämä on hyvin yleistä muualla maailmassa ja Euroopassa. On paljon mielekkäämpää näyttää kykynsä opintojen aikana, kun samalla voi oppia jo jotain hyödyllistä, Romakkaniemi sanoo.

Hän laskee, että nykyinen systeemi viivästyttää puolitoista vuotta opintopolun alkua. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja painottaa, että Suomen ainoa todellinen voimavara on osaaminen. Kilpailukyvyn turvaamisessa korkeakoulutus on avainasemassa.

– Korkeakoulussa huippuosaaminen syntyy. On omituista, että sinne on vaikea päästä sisään, Romakkaniemi ihmettelee.

Opiskeluajat lyhenisivät

Vapaan pääsyn systeemissä ei tulisi välivuosia opiskeluun, Romakkaniemi sanoo. Jos samaan aikaan lisättäisiin vielä alemman korkeakoulututkinnon eli kandidaattitutkinnon arvoa, niin työelämään voitaisiin siirtyä myös opintojen loppupäästä aiemmin.

Kaikkiaan matkaa opinnoista töihin voitaisiin lyhentää kolme, jopa neljä vuotta, Romakkaniemi uskoo.

– Nyt meillä siirrytään koulutuksesta työelämään huomattavan myöhään, Romakkaniemi sanoo.

Hän uskoo, että avoimien ovien uudistus ei vaatisi opiskelupaikkojen lisäämistä.

– Paikkoja on avoinna nykyäänkin, mutta paikat ja halukkaat opiskelijat eivät kohtaa.

Myös ammatillinen koulutus remonttiin

Ammatillinen koulutus hyötyisi puolestaan Keski-Euroopassa suositusta oppisopimuskoulutuksesta. Romakkaniemi löytää sen parhaat mallit Saksasta, Itävallasta ja Sveitsistä. Näissä maissa on käytössä laaja oppisopimuskoulutus.

Suomessa keskieurooppalainen oppisopimusmalli herättää myös epäilyjä. Siihen liittyy kysymys, millaista palkkaa opiskelija saa yrityksestä, jolle työskentelee.

Romakkaniemi uskoo, että ongelma on ratkaistavissa.

– Oppisopimus estyy meillä, koska työntekijälle ei saa maksaa alhaisempaa palkkaa, kuin työehtosopimus määrittelee. Uskon kaikkien silti ymmärtävän, että oppija on alussa pikemmin kuluerä yritykselle kuin tulonlähde.

Koulumaisuus takaisin perusopetukseen

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja remontoisi myös peruskoulua.

– En kaipaa mitään turbokilpailua kouluun, mutta palauttaisin vanhaa kunnon koulumaisuutta. Palattaisiin vahvemmin taas numeroarvosteluun ja lisättäisiin matemaattisten aineiden, äidinkielen ja vieraiden kielten systemaattista opiskelua, Romakkaniemi toivoo.

Nykymeno voi Romakkaniemen mukaan olla syynä siihen, että Suomi on jäänyt terävimmästä kärjestä oppimista mittaavissa Pisa-tutkimuksissa.

Muutoin Romakkaniemi on tyytyväinen suomalaiseen perusopetukseen.

– Meillä on maailman tasa-arovoisin peruskoulu ja parhaat opettajat, hän sanoo.