Rajavartiolaitoksen uusi päällikkö Ilkka Laitinen: Pitäisikö turvapaikanhakijoille asettaa enemmän velvollisuuksia?

Laitisen mielestä EU:n isoin ongelma ei ole rajavalvonta, vaan kaikki se, mitä rajanylityksen jälkeen tapahtuu.

rajavalvonta
Ilkka Laitinen
Ilkka LaitinenSusa Junnola / Rajavartiolaitos

Rajavartiolaitoksen päällikkönä syyskuussa aloittava kenraalimajuri Ilkka Laitinen arvioi Ylen Ykkösaamun haastattelussa, että rajavalvonnassa haetaan liian usein helppoja ratkaisuja ulkorajojen vahvistamisesta. Laitisen mukaan olennaisempaa olisi miettiä, miten ihmisten liikehdintä Euroopan unionin sisällä saataisiin pysähtymään.

– Esimerkiksi, millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia turvapaikanhakijoille asetetaan. Onko läsnäolo- tai paikallaolopakkoa, kun turvapaikkaprosessi käynnistetään? Vai tehdäänkö kuten nyt, että kun hakemus on jätetty, sen jälkeen turvapaikanhakijaa ei näy missään tai hän ilmestyy jossakin toisessa EU:n jäsenvaltiossa, Laitinen sanoo.

Laitinen kritisoi sitä, että Dublin-sopimuksen käytännön toimeenpano on jäänyt vaiheeseen.

Sopimuksen nojalla turvapaikanhakijan hakemus pitäisi käsitellä siinä EU-maassa, mihin hän ensin ilmoittautuu turvapaikanhakijaksi ja rekisteröi sormenjälkensä. Jos hakija jatkaa matkaansa toiseen maahan, jossa hän tekee turvapaikkahakemuksen, hänet pitäisi palauttaa valtioon, jonne hän jätti ensimmäisen hakemuksen. Kaikki palautukset eivät kuitenkaan toteudu.

Lue lisää Dublin-sopimuksesta: 10 faktaa Dublin-järjestelmästä – Suomi poistaa turvapaikanhakijoita maasta tehokkaimmin Euroopassa

EU:n sisäisen liikehdinnän hallinnan jälkeen Laitisen mielestä olennaista on kauttakulkumaiden kanssa tehtävää yhteistyö. Tähän mennessä Laitisen mielestä toivonpilkahduksia maahantulon hallitsemiseen ovat tuoneet Turkin, Libyan, Senegalin ja Mauritanian kanssa tehdyt yhteistyösopimukset.

– Tuloa Libyasta Italian suuntaan on saatu siten paremmin hallintaan.

Sopimusten perusteella esimerkiksi Turkista Kreikkaan tulleet, joiden turvapaikkahakemus hylätään tai jotka eivät turvapaikkaa hae, palautetaan Turkkiin EU:n kustannuksella.

– Yhteistyön kautta päästään vaikuttamaan juurisyihin, kuten siihen, että ihmisillä olisi perspektiiviä hyvään elämään myös kotimaassa.

EU:n vastatoimenpiteet "kompromissien sarja"

Rajavalvonta ja siirtolaisuus eivät sinällään ole uusia ongelmia. Laitinen viittaa muun muassa vuoden 2011 Arabikevääseen ja Kanariansaarten pakolaiskriisiin vuosina 2006–2008.

– Tämä tilanne ja keskustelu EU:ssa ovat jatkuneet toistakymmentä vuotta. En yhtään ihmettele, että kansalaiset miettivät, onko tähän olemassa lääkettä, Laitinen sanoo.

– Tämä on ollut kompromissien sarja, kun mietitään vastatoimenpiteitä laittomaan maahantuloon, joka Eurooppaa kroonisesti vaivaa.

Laittomalla maahantulolla Laitinen tarkoittaa sitä, kun EU:n ulkoraja ylitetään rajanylityksen lainsäädännön vastaisesti eli muualta kuin virallisten rajanylityspaikkojen kautta.

Laitinen muistuttaa, että rajanylittäjissä on kyse erilaisista ihmisistä ja taustoista. Jako kansainvälisen suojelun tarpeessa oleviin ja turvapaikkajärjestelmää väärinkäyttäviin on välttämätön pitää mielessä ennen kuin maahantulosta keskustellaan.

Maahantulo ei ole logistinen haaste, ongelmat ilmenevät rajanylityksen jälkeen

Suomessa turvapaikanhakijoiden ja rajanylittäjien määrä on laskenut huippuvuodesta 2015. Viime vuonna Eurooppaan tuli 180 000 turvapaikanhakijaa, kun taas vuonna 2015 määrä oli noin miljoona. Tänä vuonna tulijoita on ollut 60 000.

Laitinen uskoo, että luvut eivät vaikuta olennaisesti päätöksenteossa.

– Euroopassa on 500 miljoonaa ihmistä. Jos otetaan muutama satatuhatta tai miljoonakin ihmistä prosessoitavaksi, se ei ole logistinen haaste, Laitinen toteaa.

– Rajavalvonta ei ole heikoin lenkki kokonaisuudessa, vaan hallintakeinot. Kaikki mitä rajanylityksen jälkeen on tapahtunut, on ollut isoin ongelma.

Rajavalvonnan tehtävänä on varmistaa, että rajat ylitetään säännösten mukaisesti. Laitinen vakuuttaa, että yleensä säännösten vastainen maahantulo havaitaan varsin hyvin. Sen sijaan tulijoiden henkilöllisyyden selvittäminen on vaikeaa, sillä moni tulee ilman papereita. Henkilöllisyyden selvittäminen on Laitisen mukaan edellytys turvallisuusuhkien arvioinnille ja torjunnalle.

Kuuntele koko lähetys tästä.