Perheenäiti myy tekemiään betonisia sieniä, jotta lapset pääsisivät kerrankin kesälomareissulle: "Pitäisi lailla kieltää kouluissa kyselemästä, mitä teitte lomalla"

Kesäloma lisää vähävaraisten perheiden ahdinkoa. Ruokakustannukset nousevat ilmaisten kouluruokailujen jäädessä pois. Reissut huvipuistoihin ovat vain haave.

kesäloma
Minna Liikanen katsoo punaista betonisientä.
Esa Huuhko/Yle

Rastat keikkuvat iloisesti päälaella, kun mikkeliläinen Minna Liikanen viipottaa musta ämpäri sylissään kohti asuntonsa terassia. Kerrostaloasunnon takapihalla lojuu kuivabetonisäkkejä, työkaluja, maaleja, muovipulloista tehtyjä muotteja ja kaikkea sitä, mitä nyt betonisten sienten valmistukseen tarvitaan.

Mustassa ämpärissä neljän lapsen äiti vatkaa käsin betoniseosta.

– Mietin pääni puhki, ja valvoin ja mietin, että millä keinoin voin tarjota kesällä lapsilleni muutakin kuin kimblen peluun. Haluan näyttää heille ulkomaailman. Sen maailman, jonka he ovat nähneet vain kuvissa.

Betonista Liikanen keksi alkaa valmistaa sieniä. Niitä hän myy kirpputorilla, jotta saisi kasaan rahat, jolla viedä lapset ensimmäistä kertaa elämässä kesälomareissulle.

Suomessa elää 110 000 lasta pienituloisessa perheessä. Se tarkoittaa, että Suomessa joka kymmenes lapsi elää jonkinlaisen niukkuuden keskellä.

Minna Liikanen ja koira terra.
Minna Liikanen valmistaa omassa kotitehtaassaan betonisieniä. Perheen koira Terra vartioi vieressä.Esa Huuhko/Yle

Liikasen perheessä raha on niin tiukassa, että ruokaa haetaan usein leipäjonosta. Tähän kesään saakka kesät on vietetty kotona, koska rahaa huvipuistoihin tai muihin kesäelämyksiin ei yksinkertaisesti ole.

– Pitäisi lailla kieltää kesäloman jälkeen kouluissa se, kun kysellään mitä teitte lomalla. Meillä ei ole mitään, mistä kerrotaan kesän jälkeen.

Lapset vertailevat

Kesäloma-aikana pienituloisten perheiden ahdinko usein kasvaa. Esimerkiksi ruokakustannukset kasvavat, koska koulujen ja päiväkotien ilmaisia aterioita ei ole tarjolla.

– Pitää tehdä kaksi lämmintä ateriaa päivässä, ruokaa menee paljon enemmän kuin kouluaikana, Liikanen toteaa.

Lisäksi sekä lapsia että perheen aikuisia ahdistaa, jos ympärillä olevat ihmiset reissaavat ja kokevat asioita, joihin itsellä ei ole mahdollisuutta.

Tilastojen mukaan pienituloista lasten ja nuorten määrä on suhteellisesti vähentynyt (siirryt toiseen palveluun) vuoteen 2016 mennessä. Toisaalta, kokonaan perusturvan varassa elävien lasten ja nuorten määrä on kasvanut (siirryt toiseen palveluun).

Y-Säätiön tutkija Maria Ohisalo on tehnyt väitöskirjansa leipäjonoista. Hän toimii myös vihreiden varapuheenjohtajana.

Hän sanoo, että esimerkiksi moni työssäkäyvä saa lomaa arjestaan, mutta vähävaraisena niukkuudesta ei saa taukoa lomallakaan.

– Köyhyydestä ei saa taukoa. Se aiheuttaa stressiä. Kaikki energia voi mennä siihen, että onko ruokaa ja katto pään päällä.

Kesän jälkeen koululuokissa vaihdettavat kesäkokemukset asettavat lapset vertailuasetelmaan.

– Tutkimuksista tiedetään, että lapset osaavat tehdä vertailua. He osaavat katsoa ulkopuolelta, millaista pienituloisen lapsen elämä on. Vertailussa katsotaan, mitä itsellä on, ja mitä itseltä puuttuu.

Lapsia karusellissä.
Ismo Pekkarinen / AOP

Niukkuuden keskellä ei lapsella jää sijaa suunnitelmille tai haaveille.

– Kun elämä on kitkuttelua, ei siinä jää sijaa ajatuksille, että mihin lähtisi opiskelemaan, tai mitä haluaisi harrastaa, Ohisalo sanoo.

Ohisalo huomauttaa, että kesäaktiviteettien lisäksi puute virikkeistä voi vaivata pienituloisia ympärivuotisesti.

– Liitän köyhyyteen myös kulttuurisen pääoman niukkuuden. Kun ei voida käydä harrastamassa, museoissa, tai edes lukea päivän lehtiä, niin jäädään ulkopuolelle monessa kohtaa. Kirjastot ovat onneksi ilmaisia.

Ohisalo sanoo, että nykypäivänä erilaisilla ihmisryhmillä on vaikeuksia tunnistaa toistensa todellisuuksia. Puhutaan kuplista, joiden sisällä ihmiset elävät omassa elinpiirissään samanmielisten ihmisten kanssa.

– Hyvätuloinen ihminen ei välttämättä ole ikinä käynyt leipäjonossa, eikä ymmärrä oikeasti, minkälaista on, kun ruoka loppuu. Toisaalta pienituloinen ei ehkä ymmärrä mitä se on, kun tilistä jääkin jotain jäljelle.

Ohisalon mielestä tämä on yhteiskuntarauhan kannalta huolestuttavaa. Olennaista on, että ihmiset kokevat olevansa mukana yhteiskunnassa.

– Kun on se tilanne, että ei ole mitään menetettävää, voi tehdä melkein mitä tahansa. Olemme nähneet liikehdintää maailmalla, kun nuoret toimettomat miehet ovat lähteneet liikkeelle. En sano, että Suomessa tapahtuu samalla tavalla, mutta sellaisia viitteitä voi olla.

Kesäaikaan apua tarvitaan enemmän

Monet kolmannen sektorin toimijat auttavat vähävaraisia lapsiperheitä myös kesäisin. Esimerkiksi lapsia ja lapsiperheitä avustavan Hopen ry:n toiminnanjohtaja Eveliina Hostila sanoo, että heidän avun piirissä perheitä on yhä enemmän, sillä yhdistyksen asiakasmäärät ovat kasvaneet.

Kesällä avuntarve korostuu, koska silloin perheet kaipaavat vaate- ja tavara-avun lisäksi ruokaa, kun koulut ovat kiinni. Lisäksi kesäisin kaivataan tekemistä, mitä voi yhdessä muistella.

– Kun muut käyvät huvipuistoissa, niin totta kai vähävaraisenkin perheiden lapset sinne haluaisivat, Hostila sanoo.

Hope on tänä kesänä antanut perheille lippulahjoituksia esimerkiksi minigolfiin, uimaloihin ja huvipuistoihin.

– Se luo vanhemmille paineita, kun osa lapsista käy ulkomaanlomilla, ja osalla ei ole edes varaa mennä läheisiin lomakohteiseen, Hostila sanoo.

Parasta lapsille ry järjestää kesäisin leirejä vähävaraisille lapsille ja lapsiperheille Veikkauksen tukemana. Yhdistyksen lasten- ja nuorten toiminnan kehittäjä Inna-Mari Simola kertoo, että tarve kesäleireille kasvaa koko ajan.

– Varsinkin perheiden yhteisille leireille on ollut paljon kysyntää. Tänä kesänä on ollut enemmän tulijoita, kun voidaan ottaa. Jonoja on päässyt syntymään, Simola sanoo.

Asiantuntijoita huolestuttaa pienituloisten lapsiperheiden tilanne. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on vaatinut hallitukselta pikaisia toimia tilanteen parantamiseksi. Myös Mannerheimin lastensuojeluliitto on ilmaissut huolensa hallituksen tekemien leikkausten vaikutuksista lapsiperheisiin.

MLL:n johtava asiantuntija Esa Iivonen sanoo, että tällä hetkellä keskimääräinen lapsilisän reaaliarvo on alin sitten vuoden 1994. Toisaalta Iivonen pitää myönteisenä, että kevään kehysriihessä vähimmäismääräisten vanhempainpäivärahojen tasoa nostettiin (siirryt toiseen palveluun) (blogi).

YK:n lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea tukemaan paremmin vähäosaisia perheitä.

Minna Liikanen
Esa Huuhko/Yle

"Kukaan muu ei tähän uskonut"

Mikkelissä muotteihin on kaadettu jälleen betonia. Sivummalla kuivuneet betonisienet odottelevat maalia pintaan. Tieto siitä, että 110 000 lasta Suomessa asuu pienituloisessa kodissa, saa Liikasen mietteliääksi.

– En ymmärrä politiikasta mitään, se ei minua kiinnosta. Käytännönläheisesti voin sen sanoa, että enemmän pitäisi paneutua nuorten mahdollisuuksiin, ja niitä parantaa. Ja pitäisi voida sanoa ääneen, että meillä ei ole rahaa. Ilman, että saa pelätä, että lapset otetaan huostaan.

Liikanen on onnellinen siitä, että keksi betonisienten valmistuksen. Kauppa on kirpputorilla käynyt, ja voi hyvin olla, että kesälomareissu toteutuu.

– Kukaan muu ei tähän uskonut kuin minä. Ihmiset sanoivat minulle kyllä monia syitä, miksi tämä ei onnistu.

Liikasen perheessä puhutaan matkasta paljon.

– Matkoja ollaan katsottu joka päivä. Vielä ei olla varattu, mutta kohde on selvillä, Liikanen hymyilee.

16.7.2018 klo 15.30 Juttua muokattu. Toisin kuin aiemmin jutussa kerrottiin, taloudelliset syyt eivät ole huostaanoton peruste.