Nuoret uhkaavat perustaa oman puolueen, jos "ei ala näyttää paremmalta"

Opiskelija- ja nuorisojärjestöt järjestävät Porissa varjotilaisuuden Suomi-areenan yhteydessä. Järjestöt peräänkuuluttavat politiikkaa, jossa huomioitaisiin kaikki ikäluokat.

nuoret
Nuoret kädet yhdessä
AOP

Nuoret saattavat saada Suomessa oman puolueen. Facebookiin (siirryt toiseen palveluun) on hiljattain perustettu tapahtumasivusto, jossa kutsutaan väkeä Poriin runsaan viikon kuluttua pidettävään ”nuorten puolueen perustamiskokoukseen”.

Tapahtumailmoituksen taustalla vaikuttaa ”Kreisiryhmä”, mikä on 11 sitoutumattoman opiskelija- ja nuorisojärjestön epävirallinen yhteenliittymä.

Liikkeen taustajoukoissa mukana oleva Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Henna Pursiainen täsmentää Ylelle, että tapahtumassa on kyse tällä hetkellä vielä vain tempauksesta. Pursiainen kertoo, että kyseessä on nuorten varjokeskustelutilaisuus poliittisen keskustelutapahtuman Suomi-areenan yhteydessä.

– Tämä on tällainen simulaatio. Jos nuorten puolue todella perustettaisiin, niin tässä tapahtumassa käy ilmi mitä asioita puolueena nostaisimme keskusteluun.

– Ehkä tässä on vähän sellainen pieni ukaasikin, että jos ei ala näyttää paremmalta, niin toki meillä on aina mahdollisuus myös puolueen perustamiseen, Pursiainen kuitenkin lisää.

Pursiainen kertoo, että järjestöt hakevat tempauksessaan löyhästi mallia vuodelta 1903, jolloin SDP:n edeltäjä Suomen työväenpuolue julkisti kuuluisan puolueohjelmansa Forssassa.

– Kun Forssan ohjelmasta on nyt 115 vuotta, rupesimme ajattelemaan, että mikä olisi "Porin ohjelma", jos nuoret voisivat sen tehdä.

Pois "ongelmapuhe"

Keskustelu nuorten asioista on ajankohtainen, sillä seuraavat eduskuntavaalit käydään huhtikuussa 2019. Tempauksen taustalla olevien järjestöjen mielestä Suomessa tulisi harjoittaa kestävää sukupolvipolitiikkaa, jossa huomioitaisiin kaikki ikäluokat.

Pursiainen sanoo, että päättäjien tulisi välttää nuorista puhuttaessa "ongelmapuhetta", jossa nuoret nähdään usein vain ongelmana. Hänen mielestään nuoret eivät ole yhtenäinen ryhmä.

– Esimerkiksi syrjäytyneet nuoret lokeroidaan usein ongelmaksi miettimättä, että siellä on yksilöitä takana ja he eivät ole pelkästään ongelmatapauksia.

Keskustelutilaisuuden keskeisenä teemana onkin nuorten hyvinvointi. Pursiainen muistuttaa, että monet nuoret voivat huonosti, myös korkeakoulutetut.

– On digiajan uupumusta ja mielenterveysongelmia. Ennaltaehkäisy on mielestämme näihin ongelmiin kannattavampi ratkaisu pitkällä tähtäimellä, vaikka siihen joutuukin laittamaan rahaa.

Pursiainen haluaa mainita myös demokratian huonon tilan nuorten kannalta. Hänen mielestään on huolestuttavaa, että nykyisessä eduskunnassa on vähän nuoria päättäjiä.

– Vuonna 2015 valituista kansanedustajista vain enää yksi on alle kolmekymppinen, hän huomauttaa.

Pursiaisen mukaan nuorten äänestysaktiivisuutta taas voitaisiin nostaa siten, että nuorille painotettaisiin enemmän, että eduskunnassa päätetään juuri heidän asioista.