Näistä Trump ja Putin keskustelevat: Pelkkä tapaaminen on molemmille johtajille voitto, kouriintuntuvaa tulosta voidaan hakea asevarustelusta tai Pohjois-Koreasta

Varsinkin Donald Trump tarvitsee Helsingistä myös konkreettisia kotiin viemisiä.

Trumpin ja Putinin huippukokous
Vladimir Putin ja Donald Trump puhuvat APEC -huippukokouksessa Vietnamissa marraskuussa 2018.
Mikhail Klimentyev / EPA

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin tapaamisen asialistaa on molempien leireissä valmisteltu hiki päässä.

Panokset ovat kovat: kyseessä on kaksikon ensimmäinen virallinen huippukokous. Se määrittää suurvaltajohtajien suhteita myös jatkossa.

Venäjällä kokouksesta ei odoteta suuria tuloksia tai sopimuksia. Pääasia on, että tapaaminen saattaa antaa sysäyksen maiden välisten nihkeiden suhteiden parantamiseksi.

Yhdysvalloillekin keskustelunavaus on tärkeä, mutta Donald Trump tarvitsee jotain konkreettista jo oman republikaanipuolueensa epäilijöitä rauhoittaakseen.

Se voisi olla vaikkapa lupaus ydinaseita rajoittavan Start-sopimuksen jatkosta.

Avustajien neuvoista ja ennakkourakoinnista huolimatta Trump ja Putin päättävät lopulta itse, mistä haluavat puhua. Kokouksen lopputulokseen vaikuttaa asialistan lisäksi myös se, miten puhutaan.

Esiin nousevat todennäköisesti ainakin seuraavat asiat.

Näistä Trump ja Putin keskustelevat Helsingissä

Syyria. Trump haluaisi tehdä Putinin kanssa jonkinlaisen sopimuksen Syyriasta ja siellä olevista ulkomaalaistaistelijoista. (siirryt toiseen palveluun) Iranilaisten taistelijoiden osallistuminen sotaan on alkanut hiertää Yhdysvaltoja, sillä se vahvistaa Iranin vaikutusvaltaa Lähi-idässä.

Venäjälle Syyria on tärkeä liittolainen ja jalansija Lähi-Idässä.

Presidentti al-Assadin tukeminen on kuitenkin käynyt Venäjälle kalliiksi ja kiristänyt myös maan suhteita Yhdysvaltoihin.

Helmikuussa yhdysvaltalaissotilaat surmasivat venäläisiä palkkasotilaita taisteluissa Deir-ez-Zorin lähellä (siirryt toiseen palveluun).

Huhtikuussa Yhdysvaltain johtama liittouma teki ilmaiskuja Syyriaan, mutta varoitti venäläisiä niistä etukäteen (siirryt toiseen palveluun).

Venäläisasiantuntijat arvioivat, että näissä tapauksissa suurvaltojen välinen sotilaallinen yhteenotto oli lähempänä kuin kertaakaan sitten Kuuban ohjuskriisin vuonna 1962.

Ohjusta laukaistaan.
Yhdysvallat teki ilmaiskun Syyriaan 13. huhtikuuta 2018.REX / AOP

Venäjän ja Yhdysvaltain asevoimien komentajat tapasivat Suomessa kesäkuussa ja arvioidaan, että kyse oli tapaamisesta, jossa sovittiin tavoista välttää yhteenottoja.

Washingtonissa on Helsingin kokouksen alla esitelty vaihtoehtoja, joissa venäläiset estäisivät iranilaisia ja muita ulkomaisia taistelijoita pääsemästä Syyriaan.

Vastalahjaksi liittoutuneet varmistaisivat, että Venäjän tukemat Syyrian hallituksen joukot saisivat alueita hallintaansa.

Pohjois-Korea. Korean niemimaan ydinaseriisunta on harvoja asioita, joista Yhdysvallat ja Venäjä ovat kutakuinkin samaa mieltä. Venäjä on myös kehunut Yhdysvaltain yhteydenpitoa Pohjois-Korean diktatuurin kanssa (siirryt toiseen palveluun).

Pohjois-Korea on kuitenkin kesäkuun SIngaporen huipputapaamisen jälkeen palannut tiukkaan retoriikkaansa ja haukkunut Yhdysvaltain neuvottelutyyliä gansterimaiseksi. (siirryt toiseen palveluun)

Trump haluaa Venäjän mukaan neuvottelupöytään Pohjois-Korean tulevaisuudesta siinä missä Kiinankin. Tässä saattaisi olla yhteistyön paikka Helsingissä. Varsinkin kun syyskuussa Putin isännöi Vladivostokissa talousfoorumia, jonne odotetaan myös Pohjois-Korean johtajaa Kim Jong-unia (siirryt toiseen palveluun).

Kim Jong-un ja Donald Trump huippukokouksessa Singaporessa kesäkuussa 2018.
Kim Jong-un ja Donald Trump tapasivat huippukokouksessa Singaporessa kesäkuussa 2018.KCNA / EPA

Iranin ydinsopimus. Venäjä vastustaa Iranin ydinsopimuksen romuttamista (siirryt toiseen palveluun). Trump ilmoitti keväällä Yhdysvaltain lähtevän sopimuksesta. (siirryt toiseen palveluun) Venäjän mielestä Yhdysvaltain vetäytyminen vaarantaa ydinneuvottelut Pohjois-Korean kanssa.

Venäjän kanssa samaan joukkoon kuuluvat Ranska, Iso-Britannia, Saksa ja Kiina. Trump puolestaan haluaa kokonaan uuden sopimuksen Iranin ydinohjelmasta ja muuttaa tuskin mielipidettään asiasta.

Mielenosoittajat vahingoittavat Yhdysvaltojen lippua ydinsopimusmielenosoituksessa Iranissa toukokuussa 2018.
Iranilaiset osoittivat mieltään sen jälkeen kun Trump ilmoitti Yhdysvaltojen vetäytyvän Iranin ydinsopimuksesta toukokuussa 2018.Rouzbeh Fouladi / AOP

Kauppapolitiikka ja pakotteet. Yhdysvaltain asettamat pakotteet ovat alkaneet vaikuttaa Venäjän talouteen.

Erityisen tehokkaaksi osoittautuivat huhtikuussa asetetut pakotteet, jotka kohdistuivat Putinin poliittisen lähipiiirin sijaan liikemiehiin kuten oligarkki Oleg Deripaskaan ja hänen alumiini-imperiumiinsa.

Yhdysvallat on kurittanut Venäjää myös teräksen ja alumiinin tuontitulleilla, joihin Venäjä on ilmoittanut vastaavansa.

Yhdysvalloilla on muhimassa vastaavanlainen kauppasota Kiinan ja EU:n kanssa.

Trump voi olla valmis neuvottelemaan venäläistuotteille asettamistaan tariffeista. Trumpin avoimen protektionistiseen strategiaan kuuluu, että siinä tapauksessa Venäjän täytyy tehdä vastapalveluksia. Lisäksi kahdenvälisten kauppasopimusten on oltava sellaisia, joita Trump pitää reiluina.

Pakotteista luopuminen on tässä vaiheessa epätodennäköistä. Putin voi silti yrittää kalastella lupausta, että Yhdysvallat ei enää laajentaisi pakotteita.

Rullatuja teräspaaleja tehtaassa.
Terästehdas Yhdysvalloissa MichiganissaJeff Kowalsky / EPA

Ukraina ja Krim. Yhdysvaltain virallinen kanta Krimiin on, että se ei hyväksy niemimaan liittämistä Venäjään. Lisäksi Yhdysvallat suhtautuu myönteisesti Ukrainan ja Georgian Nato-jäsenhakemuksiin, mistä Venäjä ei pidä.

Venäjä on jo ilmoittanut haluavansa keskustella Ukrainasta Suomessa.

Venäjä haluaisi jatkaa Itä-Ukrainan sodan pysäyttämiseen tähtäävien Minskin sopimusten toimeenpanoa, vaikka sen oma toiminta ei varsinaisesti ole tähdännyt sotatoimien lopettamiseen tai tulitaukojen ylläpitämiseen.

Venäjän lopullisena tavoitteena on saada kansainvälinen tunnustus Krimin niemimaan liittämisestä Venäjään, mutta aika tämän kaltaisille rauhanneuvotteluille ei ole kypsä.

Pakkaa on sekoittanut epävarmuus Trumpin kannasta Krimin suhteen. (siirryt toiseen palveluun)

Air Force One -lentokoneeseen heinäkuun alussa sisään päässeet toimittajat kysyivät häneltä, pitäisikö Krimin liittäminen Venäjään hyväksyä. Trump vastasi ympäripyöreästi, että se jää nähtäväksi.

Itä-Ukrainan rintama on täynnä juoksuhautoja ja poteroita.
Itä-Ukrainan rintama on täynnä juoksuhautoja ja poteroita.Antti Kuronen / Yle

Asevarustelu. Sekä Trump että Putin ovat uhitelleet ydinasearsenaalilla ja uusien aseiden kehittämisellä.

Maaliskuussa Putin piti puheen, jossa esitteli uutta asearsenaalia ja ilmoitti, että jatkossa Venäjää kuunnellaan entistä paremmin.

Yhdysvaltain asialistalla on 30 vuotta vanha, keskimatkan kantaman ohjuksia koskeva INF-sopimus, jota Venäjä on sen mielestä rikkonut.

Yhdysvallat haluaa myös keskustella strategisten ydinaseiden määrää rajoittavasta uudesta Start-sopimuksesta. (siirryt toiseen palveluun)Nykyinen sopimus umpeutuu 2021 ja sille on ehdotettu viiden vuoden jatkoaikaa.

Yhdysvaltain ja Venäjän kovat puheet voivat johtaa asevarusteluun, joka käy vielä kalliiksi molemmille. Helsingissä maat voisivat sopia asevarustelun liennytyksestä ja Start-sopimuksen jatkosta.

Venäjä esitteli asekalustoaan voitonpäivän paraatissa Punaisella torilla Moskovassa 2018
Sergei Ilnitsky / EPA

Venäjä-tutkinta. Suurvaltajohtajien kommentit erikoistutkija Robert Muellerin ryhmän tutkimuksiin Venäjän vaikuttamisyrityksistä ovat yhdysvaltalaiselle suurelle yleisölle kiinnostavin aihepiiri Helsingissä.

Yhdysvaltalaiset haluaisivat Putinilta suoran vastauksen kysymyksiin, masinoiko Kreml Hillary Clintonin vastaista lokakampanjaa ja kuinka läheistä venäläisten ja Trumpin kampanjaväen yhteistyö todellisuudessa oli.

Venäjä pitää vaalisotkua julkisesti Yhdysvaltain sisäisenä asiana ja merkkinä maan sisäpoliittisesta kriisistä. Se on toistuvasti kiistänyt sekaantumisen Yhdysvaltain presidentinvaaleihin.

Mielenosoittajia Trump- ja Mueller-naamareissa.
Mielenosoittajien tekemä pahvikuva Presidentti Trumpista ja erikoissyyttäjä Robert Muellerista oli esillä keväällä New Yorkissa.Christopher Peterson / AOP

Uusi maailmanjärjestys. Uusi maailmanjärjestys on ollut Venäjän tavoitteena siitä lähtien, kun presidentti Putin piti kuuluisan puheensa Münchenin turvallisuuskonferenssissa vuonna 2007.

Venäjää ärsyttää Yhdysvaltain rooli suurvaltana ja maailmanpoliisina, joka sekaantuu muiden maiden asioihin ympäri maailmaa. Putin haluaa, että Yhdysvallat toimisi pikemminkin suuren valtion tavoin, jonka toimintaa ohjaisivat kansalliset intressit universaalin agendan sijaan.

Presidentti Trumpin “Amerikka ensin” -politiikkaan on itse asiassa sisäänrakennettu juuri tämä ajattelu.

Trump on avoimen ja poikkeuksellisen Amerikka-keskeinen Yhdysvaltain presidentti lähes kaikissa asioissa. Siksi hän haluaa neuvotella kansainväliset sopimuksetkin uusiksi.

Hän näkee Yhdysvallat suurvaltana, joka tekee yhteistyötä muiden maiden kanssa, mutta ei ohjaile tai pelasta niitä.

Vladimir Putin ja Donald Trump kättelevät.
Michael Klimentjev / EPA

Nato ja turvallisuus. Trumpin hallinto on kertonut tavoitteekseen Naton vahvuuden ja yhtenäisyyden lisäämisen.

Yhdysvallat hakee Helsinkiä edeltävästä Brysselin huippukokouksesta julkilausumaa, jossa sotilasliitto nykyistä ponnekkaammin sitoutuu torjumaan siihen kohdistuvia uhkia. (siirryt toiseen palveluun)

Käytännössä tämä tarkoittaa vaatimusta siitä, että kaikkien Nato-maiden tulisi täyttää Walesin huippukokouksessa 2014 sovittu tavoite käyttää kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen.

Uhista suurin on Trumpin hallinnon mukaan Venäjä ja pahantahtoiset toimet, (siirryt toiseen palveluun) joilla se on yrittänyt horjuttaa demokratiaa niin Yhdysvalloissa kuin eri puolilla Eurooppaa.

Yhdysvallat syyttää Venäjää hybridisodankäynnin keinojen käyttämisestä Euroopassa. Kyberuhkaan liittyvät kysymykset Trump nostanee esiin Putinin kanssa. Myös Kiinan osalta Yhdysvalloilla on samanlaisia huolia.

Venäjä on toistuvasti varoittanut Natoa sen itälaajentumisesta sekä sotaharjoituksista Venäjän länsirajan tuntumassa.

Putinille suuri voitto olisi se, jos Trump lupaisi Yhdysvaltojen rajoittavan sotaharjoituksiin osallistumista Baltiassa ja Itä-Euroopassa ja mahdollisesti veisi joukkojaan pois Euroopasta.

Naton laajentuminen Balkanilla on ärsyttänyt Venäjää. Venäjän vanha valitusvirsi koskee Yhdysvaltain ohjuskilven rakentamisesta Itä-Eurooppaan.

Yhdysvaltain mukaan kyse on puolustuksesta, Venäjä pitää sitä uhkana itseään vastaan.

Trumpin ja muiden Nato-maiden johtajien välit eivät ole lämpimät. Nyt Trump tapaa Putinin ensimmäisenä Nato-maan johtajana huippukokouksen jälkeen.

Keskeinen kysymys on, kuinka paljon Trump puhuu Helsingissä Naton suulla.

Entä mitä suurvaltasuhteilta voi odottaa tapaamisen jälkeen? Tällainen on kokouksen lopputulos parhaassa tapauksessa

Yhdysvaltain kannalta: Trumpin hallinto vertaa tilannetta 1980-lukuun, jolloin Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ja Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatsov aloittivat kahdenkeskiset neuvottelunsa ja avasivat dialogin vihamielisten maiden välillä.

Jo useamman vuoden ajan yhdysvaltalaiset ja venäläiset ovat neuvotelleet vain muiden kokousten ohessa. Trumpin kannalta hyvä lopputulos on jo se, jos hän saa sovittua Putinin kanssa edes jotain konkreettista ja mikäli hän saa lupauksen uudesta tapaamisesta lähiaikoina.

Venäjän kannalta: Helsingin tapaaminen on Putinille jo itsessään voitto. Länsi on eristänyt Venäjää parhaansa mukaan siitä lähtien, kun Venäjä valtasi Krimin niemimaan vuonna 2014. Nyt keskusteluyhteys länteen on jälleen auki.

Venäjän näkökulmasta menestys piilee kokonaisuudessa: Yksittäisten asiakysymysten sijaan nyt voi käsillä olla kehitys, jolla Venäjä raivaa tiensä takaisin kansainvälisiin ympyröihin ja päättämään maailman asioista.

Venäjä ei ole enää mikään kylmän sodan aikainen suurvalta, mutta se on riittävän suuri käyttämään vaikutusvaltaansa asioiden edistämiseksi tai niiden jarruttamiseksi.

Yksi ele kahdenvälisten suhteiden lämpiämisestä voisi olla sopimus palauttaa diplomaattien määrä molemmissa maissa karkoituksia edeltävään vahvuuteen.

Näin käy pahimmassa tapauksessa

Yhdysvaltain kannalta: Venäläiset haluavat viime hetken muutoksia ennalta valmisteltuun tapaamisen julkilausumaan. Putin on huonolla tuulella eikä juttu Trumpin kanssa luista. Mitään konkreettista ei synny, ei edes lupausta tulevista kahdenkeskisistä tapaamisista.

Venäjän kannalta: Trump osoittautuu mahdottomaksi neuvottelukumppaniksi, ja venäläiset eivät saa käsitystä siitä, mitä Trump haluaa.

Venäläisille olisi tärkeä saada lupaus yhteydenpidosta jatkossa. Jos tapaaminen ei onnistu Venäjän eristäytyminen ja eristäminen lännen suunnasta jatkuu. Seuraavaa mahdollisuutta suhteiden parantamiseksi saatetaan joutua odottamaan pitkään.

Katso myös:

Video: Mitkä asiat Trumpia ja Putinia yhdistävät ja mitkä erottavat?

Lue myös:

Donald Trump saapui Eurooppaan – Vastassa arvaamattomasta presidentistä huolestuneet eurooppalaiset

Donald Trumpin presidenttikausi ei ole vakuuttanut suomalaisia – vain ani harva uskoo Trumpin tehneen maailmasta turvallisemman