"Suomi oli Neuvostoliitolle psykologinen laboratorio" – Sofi Oksanen perustelee brittilehdessä, miksi Trump ja Putin eivät tapaa "puolueettomalla maaperällä"

Suomi ei ole epämääräistä harmaata aluetta Euroopan ja Venäjän välillä, Oksanen kirjoittaa The Guardianissa.

Trumpin ja Putinin huippukokous
Sofi Oksanen (Sofi Oksanen on yksi viidestä naiskirjalijasta, jotka kirjoittivat näytelmää Eurooppalainen ehtoollinen.)
IBL / AOP

Miksi Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapaavat juuri Suomen pääkaupungissa Helsingissä?

Siihen kysymykseen toimittajat eri puolilta maailmaa etsivät vastauksia, kun suurvaltojen päämiesten tapaamispaikka sai pari viikkoa sitten vahvistuksen.

Yhdeksi syyksi nimettiin kirjailija Sofi Oksasen mukaan Suomen menneisyys "neutraalina" maana, jossa itä ja länsi ovat ennenkin kokoustaneet. Nyky-Suomi ristittiin joissain julkaisuissa "puolueettomaksi maaperäksi".

Luonnehdinnat eivät Oksasen mukaan pidä paikkaansa. Hän kirjoittaa asiasta brittiläisessä laatulehdessä The Guardianissa (siirryt toiseen palveluun).

– Suomi on Euroopan Unionin jäsen ja euromaa. Se ei ole epämääräistä harmaata aluetta Euroopan ja Venäjän välillä, Oksanen huomauttaa.

Suomettuminen vaikutti ulkopolitiikasta elokuvatarjontaan

Kansainvälisissä uutisissa viljeltiin Oksasen mukaan suomettuneen ajan fraaseja.

– Kieli luo todellisuutta ja lähihistoriamme saa Suomen yhä käyttäytymään tietyllä tavalla. Emme esimerkiksi tiedä, olisiko Suomi NATO-maa, ellei Venäjä ärhentelisi asiasta jatkuvasti ja saisi meitä uskomaan jäsenyyden pudottavan taivaan päällemme.

Jos nyky-Suomen puolueettomuus on myytti, sitä on myös Suomen menneisyys neutraalina maana, Oksanen alleviivaa.

– Kun minä synnyin Suomeen vuonna 1977, maa eli syvää suomettumisen kauttaan. Vaikka Suomi oli säilyttänyt itsenäisyytensä, Neuvostoliitto käytti vaikutusvaltaansa ja puuttui heikomman naapurimaansa asioihin, suometti.

Oksanen antaa liudan esimerkkejä Suomen suomettumisesta: vaikutuksen alla olivat muun muassa ulkopolitiikka, maanpuolustus, talous, opetus, lehdistö, kirjakustantaminen, ulkomaiset taiteilijavierailut ja jopa elokuvatarjonta.

– Kun tällainen suitsiminen jatkuu vuosikymmeniä, se vaikuttaa kieleen ja mieleen. Emme vieläkään aina tiedä, mitkä ajan päätöksistä perustuivat todelliseen uhkaan ja pakkoon, mitkä itsesensuuriin, mitkä itsepetokseen. Juuri ne olivat suomettumisen seurauksista petollisimpia, Oksanen kirjoittaa.

Sofi Oksanen Tuglas-seuran järjestämässä kirjailijatapamisessa 20.2.2018.
Sofi Oksanen Tuglas-seuran järjestämässä kirjailijatapamisessa 20.2.2018.Vesa Marttinen / Yle

"Venäjän kannalta paras ratkaisu olisi suomettunut Eurooppa"

Oksanen kuvailee brittiyleisölle muutaman vuosikymmenen takaista Suomea Neuvostoliiton psykologiseksi laboratorioksi. Sen kautta oli Oksasen mukaan näppärä tutkia Neuvostoliiton suosikkityökalua, refleksiivistä kontrollia.

– Siinä kohde saadaan tekemään toivottuja päätöksiä näennäisen itsenäisesti kontrolloimalla sen saamaa tietoa, Oksanen valistaa.

– Venäjä käytti samaa metodia, kun se avitti Donald Trumpin presidentiksi, Oksanen väittää.

Kirjailijan mukaan nyky-Venäjän intresseissä on suomettaa muitakin maita. Venäjän kannalta paras ratkaisu olisi Oksasen mukaan suomettunut Eurooppa.

– Suomi näytti pohjoismaiselta demokratialta ja toimi todisteena siitä, että Neuvostoliitto kykeni rajanaapurinsa kanssa rauhaisaan yhteiseloon. Malli oli itänaapurin kannalta menestystarina.

Kirje Melania Trumpille ja keskustelua rautaesiripusta

Kirjailija Sofi Oksanen tunnetaan mediassa yhteiskunnallisena kommentaattorina, jonka kirjoitukset herättävät laajaa keskustelua. Niin tapahtui myös lokakuussa 2017, kun Oksanen kirjoitti avoimen kirjeen Melania Trumpille ruotsalaismediassa ja Helsingin Sanomissa (siirryt toiseen palveluun).

Tällä kertaa keskustelusta teki poikkeuksellisen se, että kirjeen julkaissut HS kritisoi Oksasen tekstiä seuraavana päivänä. HS syytti Oksasta siitä (siirryt toiseen palveluun), että hän juuttui Melania Trumpin arvostelussa samaan itätyttöstereotypiaan, jota vastaan kirjailija itse taistelee.

The Guardianin sivuille Oksanen kirjoitti ensimmäistä kertaa toukokuussa 2018. Teksti rautaesiripusta (siirryt toiseen palveluun) keräsi kymmeniä kommentteja.

The Guardian on brittiläinen laatusanomalehti, jonka levikki on noin 150 000.