Kaikkein vaikeimmaksi soittimeksi valitulla käyrätorvella on osansa myös kolmen soinnun rockissa – soitinesittelyssä käyrätorvi

Käyrätorven jaloa sointia voi kuulla useilla klassisen musiikin kesäfestivaaleilla, muun muassa Lieksan vaskiviikolla 20.–28. heinäkuuta.

käyrätorvi

1

Tommi Hyytinen, käyrätorvi, RSO
Matti Hämäläinen / Yle

Käyrätorvelta soolot rockista klassiseen

Mitä olisivat Tähtien sota -saagan suosikkisävelmät ilman uljaita käyrätorvia? Tuskin mitään. Indiana Jones ja Jurassic Park? Sama juttu.

Käyrätorven tunnistettava ääni on omiaan eri soitinryhmien tukemisessa, mutta tarvittaessa siitä irtoavat myös jalot soolot. Tästä linkistä (siirryt toiseen palveluun) pääset kuuntelemaan Paluu tulevaisuuteen -elokuvan tunnusmusiikin kahdelletoista käyrätorvelle ja lyömäsoittimille sovitettuna.

Instrumentti sopii mainiosti myös jazzin pyörteisiin. Sen todisti trumpetisti Miles Davis, joka perusti menestyksekkään yhdeksän soittajan ryhmänsä eli nonettinsa vuonna 1948. Käyrätorvi ja tuuba olivat silloin harvinaista herkkua jazzkokoonpanossa.

Myös rokkarit ymmärtävät käyrätorven päälle. Kuoro-osuuden lisäksi alun käyrätorvisoolo määrittää The Rolling Stonesin hittiä You Can't Always Get What You Want (siirryt toiseen palveluun). Käyrätorven osuus alkaa kohdassa 0:54.

Instrumentin taikaan ovat luottaneet myös muun muassa The Beach Boys (God Only Knows (siirryt toiseen palveluun)), The Who (Whiskey Man (siirryt toiseen palveluun)) ja Neil Young (After The Gold Rush (siirryt toiseen palveluun)).

Taidemusiikin teoksista mainittakoon Richard Straussin Alppisinfonia sekä Anton Brucknerin neljäs, Johannes Brahmsin neljäs ja Gustav Mahlerin kolmas sinfonia. Tshaikovskin viidennen sinfonian toisen osan käyrätorvisoolon voit kuunnella klikkaamalla tästä. Ajassa 23:10 alkavan osuuden soittaa RSO:n soolokäyrätorvisti Jukka Harju.

2

Tommi Hyytinen, käyrätorvi, RSO
Matti Hämäläinen / Yle

Guinnessin ennätys ja fysiikkaa

Käyrätorvi on soittimena järkivalinta. Soittajille riittää Suomessa hyvin töitä, eikä kilpailu ole yhtä kansainvälistä kuin esimerkiksi klarinetisteilla, joita riittää koesoitoissa Aasiasta saakka, toteaa Harjun kollega, RSO:n käyrätorvisti Tommi Hyytinen.

– Suurin osa Suomessa soittavista käyrätorvisteista on kotoisin Suomesta tai opiskellut täällä. Tarvetta on, sillä isommissa orkestereissa töissä on aina neljä käyrätorvistia kerrallaan, joskus jopa kahdeksan.

Toisaalta käyrätorvistin sopii nauttia haasteista, sillä muun muassa Guinnessin ennätysten kirja on aikanaan nimennyt käyrätorven maailman vaikeimmaksi soittimeksi. Hyytinen myöntää, että soitinta on joskus vaikea hallita, sillä puhtaan ja laadukkaan äänen tuottaminen on sinällään haastavaa jopa ammattilaiselle.

– Se vaatii luonteen lujuutta sekä lempeyttä sitä omaa tekemistä kohtaan.

Soittaminen on raskasta, sillä käyrätorvi painaa noin neljä kiloa, ja soittaja kannattelee sitä ilmassa.

– Fyysistä työtä, Hyytinen kuittaa.

3

Tommi Hyytinen, käyrätorvi, RSO
Matti Hämäläinen / Yle

Miksi käyrätorven putket ovat käyriä?

Kun soittaja puhaltaa käyrätorveensa, kostea ilma tiivistyy soittimen sisällä vedeksi. Kondensoituneen veden kerääntyminen putkistoon kuuluu käyrätorven ei-toivottuihin ominaisuuksiin, sillä se vaikuttaa soittoon ja äänenlaatuun.

Yleisöllä riittääkin katseltavaa, kun käyrätorvisti kesken konsertin irrottaa putket soittimestaan ja heittää vedet lattialle. Soitinta pyöritellään samalla, kun vettä puhallellaan pois joka mutkasta, sillä putkea käyrätorvessa riittää.

Sinfoniaorkestereissa tavallisesti käytettävän tuplatorven pituus putket suoristettuina on kuusi tai mallista riippuen jopa seitsemän metriä. Putkisto väännettiin aikanaan rullalle käytännön syistä.

– Ranskan hovi piti metsästysretkillään torvia mukana. Toisella kädellä ohjastettiin hevosta, toisessa pideltiin soitinta. Pitkien torvien käsittely oli helpompaa, kun ne olivat kierteellä, Hyytinen kertoo.

Käyrätorvi periytyy historiallisista sarvisoittimista ja metsästystorvista.

4

Tommi Hyytinen, käyrätorvi, RSO
Matti Hämäläinen / Yle

Fagotin ja oboen ystävä

Käyrätorvi, kornetti, tuuba, trumpetti ja pasuuna ovat tavallisimpia vaskipuhaltimia – ne kuuluvat samaan soitinryhmään. Käyrätorven parhaat ystävät löytyvät silti puupuhaltimien puolelta.

– Alkujaan olimme fagottien ja oboeiden (puupuhaltimia) kanssa samaa perhettä klassismin ajan orkesterissa. Sitten soitinkirjo laajeni. Voi ajatella, että olemme ennemmin puupuhaltajien kanssa oma ryhmämme, ja trumpetti, pasuuna ja tuuba ovat oma ryhmänsä, Hyytinen sanoo.

Ei sillä, etteikö käyrätorvisti tulisi toimeen muiden vaskipuhaltajien kanssa. Hyytinen luonnehtii käyrätorvisteja kollegiaalisiksi, yhteisöllisiksi ja joviaaleiksi. Samaa on muuten sanottu alttoviulisteista ja sellisteistä juttusarjan aiemmissa osissa.

– Meitä pidetään leppoisina tyyppeinä. Käyrätorven rooli on sulautua muiden sointiin ja toimia sitovana äänenä äänikudoksessa. Ehkä me olemme tyyppeinäkin sellaisia, että tulemme kaikkien kanssa toimeen, Hyytinen toteaa.

Käyrätorvistit keräävät voimia konsertteihin viettämällä aikaa yhdessä myös vapaa-aikana.

– Ruoka- ja juomakulttuuri liittyvät vahvasti käyrätorvisektion yhteiseloon, hän valistaa.

5

Tommi Hyytinen, käyrätorvi, RSO
Matti Hämäläinen / Yle

Kehon ja mielen hallintaa

Luonteva soittoasento on tärkeä osa ammattitaitoa, oli kyse mistä soittimesta tahansa. Hyytinen kirjoitti aiheesta kirjan, joka julkaistiin keväällä.

– Toki meidänkin orkesterissa näkee monenlaista soittoasentoa, mutta en tietenkään mene korjailemaan, jos ei erikseen kysytä.

Hyytinen on suorittanut pilatesohjaajakoulutuksen ja kehittänyt siitä oman metodinsa muusikoille. Siinä harjoitetaan kehoa ja mieltä.

– Se auttaa muusikkoa tasapainoisen soittoasennon rakentamisessa sekä hengityksen ja hengitystekniikan kehittämisessä.

Kehonhallinnasta on Hyytisen mukaan apua myös muusikoiden ammattitautiin eli esiintymisjännitykseen.

– Siinä kyse on primitiivisestä taistele tai pakene -reaktiosta. Yksi oireista on kehon kokonaisvaltainen jännittyminen ja painuminen kasaan. Menetelmässäni pyritään hallitsemaan reaktiota pitämällä keho pitkänä ja avoimena.

Tavoite on oppia olemaan läsnä omassa kehossa ja tässä hetkessä.

– Mielikuvaharjoittelu on olennainen osa kokonaisuutta. On ihmeellistä, kuinka tehokasta se voi olla.

Soitinesittelysarjan aiemmat osat:

Alttoviulisti on kuin rokkibändin basisti – "Pienestäkin soolosta saa selkääntaputtelua"

"Sellistit ovat boheemeja ja rennompia kuin viulistit ja pianistit" – soitinesittelyssä sello