Terapia-aasi Inkeri auttaa Venla Piiraista keskittymään – Tuore selvitys: eläinavusteinen kuntoutus on toimivaa ja motivoivaa

Eläimet voivat auttaa esimerkiksi oppimisvaikeuksien, tarkkaavaisuushäiriöiden ja muistisairauksien hoidossa.

eläinavusteinen terapia
Venla Piirainen aasin vierellä.
– Eläimet ottavat minut hyvin vastaan, sanoo neuropsykiatrisessa valmennuksessa terapia-aaseihin tutustunut Venla Piirainen.Heikki Haapalainen / Yle

PolvijärviVenla Piirainen, 15, pätkii tottuneesti porkkananpaloja valmiiksi taskuun. Kun terapia-aasit Inkeri ja Rinkeli halutaan siirtää haasta rantaniitylle, on herkkupaloja hyvä olla mukana. Piirainen hätistelee paarmoja Inkerin turkista ja harjaa aasin leveää selkää.

– Eläimet ottavat minut hyvin vastaan ja ovat todella mukavia. Aaseja olemme käyttäneet rannalla syömässä ja koirat ovat olleet monta kertaa mukana, Piirainen kertoo.

Suomen ensimmäisten virallisten terapia-aasien lisäksi Polvijärveläisen maalaistalon pihalla peuhaavat myös terapiakoirat Jalo, Eino ja Mauno.

Katja Havukainen ja Venla Piiranen sekä kolme koiraa kävelyllä.
Katja Havukainen ja Venla Piirainen ulkoiluttavat yhdessä terapiakoiria Maunoa, Jaloa ja Einoa.Heikki Haapalainen / Yle

Venla Piirainen on tutustunut aaseihin ja koiriin osana neuropsykiatrista nepsy-valmennusta. Nepsy-valmentaja ja eläinten omistaja Katja Havukainen kertoo, että eläinten avulla esimerkiksi tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivä lapsi tai nuori voi oppia järjestelmällisyyttä ja oman toiminnan suunnittelua: aasin hoitamiseen liittyy monta työvaihetta.

– Pelkkä eläimen läsnäolo rentouttaa terapiatilannetta. Moni kokee, että saa olla eläimen kanssa vapaasti oma itsensä, Havukainen toteaa.

Eläin motivoi ja nopeuttaa terapiaprosessia

Kelan teettämä tuore selvitys (siirryt toiseen palveluun) vahvistaa, että eläinavusteinen kuntoutus on toimivaa ja sitä voidaan käyttää osana hyvin monenlaisten sairauksien hoitoa. Suomessa eläinavusteisia menetelmiä käytetään esimerkiksi oppimisvaikeuksien, neuropsykiatristen häiriöiden ja erilaisten kehityshäiriöiden kuntoutuksessa. Eläimet ovat mukana myös aikuisten mielenterveys- ja päihdetyössä sekä muistisairaiden hoidossa.

Kuntoutussäätiön toteuttaman tutkimuksen mukaan eläinavusteiset menetelmät sopivat erityisen hyvin sellaisille lapsille ja nuorille, joilla on vaikeuksia sitoutua hoitoon. Eläin motivoi harjoittelemaan, ja sen käyttö saattaa jopa nopeuttaa terapiaprosessia.

"Tuo on vielä villimpi kuin minä"

Kun nepsy-valmentaja Katja Havukainen otti erään asiakkaan tapaamiseen mukaan chihuahuan pentu Einon, totesi pieni koululainen hetken pennun riehumista seurattuaan, että “tuo se on kyllä vielä villimpi kuin minä”.

Venla Piirainen.
Venla Piiraisen kotonakin on eläimiä, joten koirien ja aasien kanssa toimiminen ei jännittänyt etukäteen.Heikki Haapalainen / Yle

– Pelkästään tarkkailemalla eläimiä voi tehdä havaintoja itsestään ja oppia paljon. Suoraan itsestä puhuminen voi olla kipeää tai pelottavaa, mutta sitten kun asioista puhutaan eläimen ominaisuutena, se onkin sitten turvallista ja mieluisampaa, Havukainen toteaa.

Hän juttelee nepsy-valmennuksessa käyvien lasten ja nuorten kanssa myös eläinten lajityypillisestä käytöksestä. Vaikkapa siitä, että aaseille uudet tilanteet ovat usein hankalia ja ne saattavat jumittaa ja kieltäytyä yhteistyöstä.

– Eräs poika totesi kerran, että “minulla on vähän tuo sama”. Sitten päästiin yhdessä pohtimaan, miten aaseja voisi auttaa ja samalla saatiin vinkkiä muillekin kuin aaseille, Havukainen kertoo.

Havukainen suunnittelee eläinten käytön valmennustyössä aina yksilöllisesti. Ennen kuntoutuksen aloittamista on pohdittava, miten ja mikä eläin voisi auttaa tavoitteiden saavuttamisessa.

Pelisäännöt puuttuvat alalta

Eläinten käyttö terapia- ja kuntoutustyössä lisääntyy. Yhtä lailla entistä suositumpaa on muukin eläinten kanssa tapahtuva toiminta: kirjastossa voi tavata lukukoiran ja kaverikoira käy ilahduttamassa sairaalassa. Tutkimusten mukaan eläimen läsnäolo rentouttaa ja vaikuttaa esimerkiksi stressihormonien tasoon kehossa.

– On tärkeää, että erotetaan toisistaan eläinavusteinen toiminta, kuten vaikkapa lukukoirien käyttö, ja varsinainen eläinavusteinen terapia, sanoo erikoistutkija Lotta Hautamäki Kuntoutussäätiöstä. Hän on ollut mukana tekemässä Kelan teettämää tutkimusta eläinavusteisen terapian käytöstä.

Koirat uimassa.
Berninpaimenkoira Jalo ja sileäkarvainennoutaja Mauno tuovat terapiatilanteeseen leikkisyyttä.Heikki Haapalainen / Yle

Eläinavusteinen toiminta on usein vapaaehtoisten pyörittämää, mutta terapia on aina ammattihenkilön toteuttamaa ja sillä on selkeät, yksilölliset tavoitteet.

– Alalle kaivataan yhteisiä standardeja ja pelisääntöjä. Niitä alamme muovata seuraavaksi yhteistyössä Kelan ja palveluntarjoajien kanssa, Lotta Hautamäki sanoo.

Koira heittää noppaa ja toimii painona

Suomessa eniten käytetyt terapiaeläimet ovat hevonen ja koira. Eläinten kirjo on kuitenkin laaja. Myös esimerkiksi lampaita, kanoja, kissoja, kaneja ja porsaita käytetään kuntoutustyössä.

Tutkijan itsensä yllätti se, kuinka monenlaisissa terapioissa eläin voi olla mukana. Eläimiä voidaan käyttää hyvinkin vaativassa laitoskuntoutuksessa ja toisaalta esimerkiksi nepsy-valmennuksessa tai puheterapiassa. Puheterapiaa tarvitsevan saattaa olla helpompaa harjoitella tekstin lukemista koiralle kuin ihmiselle. Fysioterapiassa eläin voi toimia painona liikkeitä tehdessä tai se osaa noutaa kuntoutujan heittämän pallon.

Eläimiä voidaan käyttää myös isomman ryhmän kanssa esimerkiksi kouluopetuksen tukena. Koira auttaa matematiikan opetuksessa pyörittämällä noppaa tai istumalla koululaisen vieressä odottamassa makupalaa jokaisen lasketun laskun jälkeen, kuvailee erityisluokanopettaja Kelan tutkimuksessa.

Kela uskoo eläinavusteisiin menetelmiin

Nepsy-valmentaja Katja Havukainen vahvistaa sen, mikä todetaan myös Kelan selvityksessä: eläin ei ole irrallinen osa terapiaa, vaan se on yksi osapuoli ja ammattilaisen työkaveri. Minkä tahansa suloisen lemmikin tuominen terapiatilanteeseen ei ole ammatillista toimintaa.

– On tärkeää olla vuorovaikutuksessa yhtä aikaa sekä asiakkaan että eläimen kanssa ja tarkkailla kaikkien hyvinvointia. Eläimillä, kuten meillä ihmisilläkin, on erilaisia päiviä, Havukainen sanoo.

Katja Havukainen, Venla Piirainen ja terapia-aasit Rinkeli ja Inkeri.
Katja Havukainen auttaa Venla Piiraista hoitamaan aaseja suunnitelmallisesti.Heikki Haapalainen / Yle

Tutkimusnäyttöä eläinavusteisten menetelmien vaikuttavuudesta kaivataan vielä lisää, mutta käytäntö osoittaa, että menetelmät ovat toimivia. Kelassa uskotaan, että eläinten käyttö kuntoutuksessa lisääntyy.

– Eläinavusteinen kuntoutus on usein hyvin toiminnallista ja se auttaa viemään kuntoutuksen tuloksia asiakkaan arkielämään. Tarvitsemme tällaisia kustannustehokkaita kuntoutusmenetelmiä, sanoo suunnittelija Eija Haapala Kelasta.