Kukaan ei tiedä, montako silmäleikkausta Suomessa tehdään – Tanskassa tuhansien eurojen taittovirhekorjaukset julkisella puolella

Vakavat komplikaatiot ovat alan mukaan äärimmäisen harvinaisia.

leikkaushoito
Kuvassa ihmisen silmä.
Taittovirheleikkaukset ovat ei-lääketieteellisiä toimenpiteitä. Siksi niitä ei tehdä Suomessa julkisella puolella.Anssi Leppänen / Yle

Suomessa vuosittain tuhannet leikkauttavat silmänsä vapaaehtoisesti. Määrä saattaa olla viisi tuhatta, kymmenen tuhatta tai kaksikymmentä tuhatta, mitään tarkkaa tietoa leikkausten määristä ei ole.

Taittovirhekorjauksista on kovin vähän tilastointia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastojen mukaan yksityisellä puolella tehtiin esimerkiksi 2016 vain 150 taittovirhekorjausta. Lukumäärä antaa kuitenkin väärän kuvan korjausleikkausten määrästä.

Yksityisiä toimijoita ei velvoiteta ilmoittamaan leikkauksista, joten niiden määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Mainitut 150 leikkausta on vapaaehtoisesti ilmoitettuja, ja peräisin yksittäisiltä firmoilta.

Haastateltujen alan lääkäreiden mukaan leikkauksia tehdään Suomessa tuhansia. Tämän tarkempaa tietoa ei ole saatavilla.

Leikkaukset ovat ei-lääketieteellisiä toimenpiteitä. Korjausleikkaus tehdään siis terveeseen silmään, eikä leikkaukselle ole terveydellisiä perusteita. Siksi leikkauksia ei tehdä Suomessa julkisella puolella – ne on rinnastettavissa vaikkapa kauneusleikkauksiin.

Tanskassa saa julkisen sektorin taittovirheleikkauksia

Yhdessä maassa tilanne on toinen. Tanskassa on jo vuosia tarjottu julkisella puolella taittovirheleikkauksia. Yksi tämän taustalla olevista keskeisistä hahmoista on Aarhusin yliopistollisen sairaalan professori Jesper Hjortdal. Hän kirjoitti vuonna 2004 raportin, jonka perusteella Tanskan aluehallinnot päättivät taittovirheleikkausten siirrosta julkiseksi palveluksi.

Nyt Hjortdal tekee taittovirhekorjauksia Aarhusin yliopistollisessa sairaalassa. Tanskalainen saa korjausleikkauksen julkisella puolella jos hän tarvitsee yli miinus kuuden laseja, tai jos hänellä on yli kolmen dioptrian hajataitto.

Hjortdal on eri mieltä rinnastuksesta vaikkapa kauneusleikkauksiin.

– Jos taittovirhe on yli miinus kuusi, mielestäni kärsit rajoitteista päivittäisessä elämässä. Jos kadotat lasisi tai piilolinssisi rinteessä tai rannalla vaikkapa lastesi kanssa, et löydä enää lapsiasi. Kyse ei ole vain kosmeettisesta asiasta mielestäni, Hjortdal sanoo.

Näin ilmeisesti ajatellaan myös Tanskan aluehallinnoissa, koska taittovirhekorjauksia tehdään nyt Tanskassa Aarhusin, Kööpenhaminan ja Odensen yliopistollisissa sairaaloissa. Hjortdalin mukaan leikkauksia tehdään yhteensä 700 tanskalaiselle vuodessa.

Leikkaukset ovat vastikään olleet otsikoissa komplikaatioiden vuoksi

Yhdysvaltalaislehti The New York Times (siirryt toiseen palveluun) julkaisi kesäkuussa artikkelin, jossa kolme ihmistä kertoi lasik-leikkauksen jälkeen kärsivänsä vakavista näköhäiriöistä.

Esimerkiksi Aarhusin yliopistollisessa sairaalassa hoidetaan vastaavassa tilanteessa olevia potilaita. Hjortdalin mukaan vastaavia tapauksia on tullut hoidettavaksi parikymmentä vuoden 2000 jälkeen. Määrät ovat siis erittäin pieniä.

Jos arvioidaan varovaisesti, että leikkauksia tehdään Tanskassa vuosittain tuhat, vakavien komplikaatioiden määrät asettuvat noin promillen luokkaan.

Leikkauksia tehdään pääasiassa kahdella menetelmällä, jotka ovat femtolasik ja smile. Femtolasikissa sarveiskalvoon tehdään laserilla läppä, jonka alta sarveiskalvoa korjataan. Leikkaus päättyy, kun läppä asetetaan paikalleen.

Smile-menetelmällä läppää ei synny. Sen sijaan sarveiskalvon sisältä poistetaan kerros kalvoa pienen aukon kautta.

The New York Times käsitteli artikkelissa lasik-teknologiaa. Onko smile turvallisempi vaihtoehto?

– Kukaan ei tiedä, sanoo Hjortdal Tanskasta. Syynä on se, että leikkausten kokonaismäärää ei tiedetä.

– Teoreettiselta kantilta riskit merkittävästä myöhäiskomplikaatiosta ovat pienemmät, mutta sitä on erittäin vaikea todistaa vähäisten lukujen takia. Tiedämme kyllä, kuinka monille näitä kehittyy, mutta emme tiedä yksityisellä puolella tehtyjen leikkausten kokonaismäärää.

Taittovirhekirurgi Kimmo Liesto.
Taittovirhekirurgi Kimmo Liesto.Nella Nuora / Yle

Terveyspalveluyhtiö Mehiläisen silmälääkärin Kimmo Lieston mukaan potilaan kannalta esitutkimus on keskeinen asia.

– Yli yön nukkuminen ennen leikkausta on erittäin tärkeä seikka. Muuten asiakkaalla ei ole riittävää aikaa harkita.

Lieston mukaan noin prosentti likitaitteisista ja viisi prosenttia pitkätaitteisista asiakkaista hoidetaan ensimmäisen leikkauksen jälkeen toisessa leikkauksessa.

– Kaikkeen kirurgiaan liittyy aina komplikaatioriski, mutta silloin kun tehdään taittovirhekorjaus jossa hoidetaan täysin normaalia silmää – silloin asenne täytyy olla se, että komplikaatioriskin pitäisi olla nolla. Periaatteessa on pieni infektioriski. Kaikille tulee ohimenevä kuivasilmäisyys, erilaisia valohäiriöitä on mahdollista tulla. Hyvin harvoin on tilanteita, joista olisi pysyvää haittaa.

Vakavat haittavaikutukset ovat hänen mukaansa myös äärimmäisen harvinaisia.

Artikkelia varten haastateltu myös silmätautien erikoislääkäriä Jaakko Mattilaa Helsingin yliopistolliselta keskussairaalalta. Hän tekee taittovirhekirurgiaa myös Silmäasemalla.