Syrjäisellä aukiolla Suomessa kuivatetaan puusta sähkötolppia, joista tuli menestys – Afrikastakin kysellään, että milloin niitä saa

Finprofile Oy:n mukaan maailmalla arvostetaan suoratekoista, vankkaa suomalaista mäntyä.

Sähköntuotanto ja -jakelu
pylvässorvaamo
Sakari Saksa / Yle

Puupylväät on koottu metsäaukiolle siisteihin pinoihin. Ne odottavat kuljetusta – syrjäiseltä pylvästehtaalta Iitistä lähtee tänäänkin kuorma Saksaan.

Toimitusjohtaja Lauri Kokko on juuri hurauttanut katumaasturilla paikalle toimistoltaan Kausalasta ja katselee pinoja tyytyväisenä. Harva ohikulkija arvaa, että nämä vaatimattoman näköiset pylväät ovat erittäin kysyttyjä maailmalla.

– Kun puut ovat kasvaneet metsässä pitkään, ne ovat vankkoja ja suoratekoisia. Se on erittäin iso kilpailuvaltti, Finprofile Oy:tä vetävä Kokko sanoo.

Yli 90 prosenttia pylväistä menee ulkomaille. Siellä ne kyllästetään ja myydään sähköyhtiöille, minkä jälkeen ne päätyvät sähkötolpiksi. Suurimmat markkinat ovat Saksan lisäksi Iso-Britanniassa, Italiassa ja Israelissa.

Kokko iloitsee myös siitä, että finanssikriisin lanaama Kreikka on alkanut nousta jaloilleen. Sieltä on pitkän tauon jälkeen alkanut tulla tilauksia. Pylväitä viedään myös “hiekkamaihin” kuten Omaniin ja Jemeniin. Viime aikoina firmalle on tullut uusia avauksia Afrikasta.

– Afrikassa on aivan valtava markkina tulevaisuudessa, sillä infra on vasta tulossa sinne. Kyselyjä tulee paljon, mutta lopputuotteen pitäisi olla kyllästetty pylväs. Olemme siksi ohjanneet kyselyitä yhteistyökumppaneillemme Saksaan, jotka ostavat meiltä pylvään ja toimittavat sen eteenpäin, Kokko kertoo.

Rekan kokoinen metsäkone

Pari vuotta sitten yritys hankki pylväsasemalle lähes rekan kokoisen metsäkoneen.

– Suomeen ei ole isoa konetta koskaan aiemmin hankittu, ne ovat yleensä menneet Etelä-Amerikan plantaaseille. Täällä ne eivät mahdu kääntymään puiden seassa.

Lauri Kokko
Lauri Kokon mukaan maailmalla arvostetaan suoraa, vankkaa suomalaista puuta.Sakari Saksa / Yle

Nytkään konetta ei käytetä metsässä vaan pylväsasemalla pylväiden siirtelyyn. Jos hyvät näkymät toteutuvat, firmalla on edessään uusia investointeja.

Yritys ostaa puuta 200 kilometrin säteellä Iitistä. Paras pylväspuu on mänty ja ehdoton vaatimus suora runko. Suuria oksia ei saa olla eikä mäntytauti koroa, joka tuhoaa puuta.

Suuret valinnat tehdään jo metsässä, jossa yrityksen työntekijät merkkaavat leimikon parhaat rungot spraymaalilla. Kokon mukaan merkkaajat tietävät, mistä tilauksia on tullut ja millaista puuta kohdemaahan halutaan.

– Britteihin menee kaikkein pisimpiä, 24 metriä korkeita pylväitä ja Israeliin lyhyttä mallia. Saksalaiset taas haluavat, että pylvään latva muotoillaan harjakaton muotoon, koska standardi sanoo niin.

400 rekallista pylväitä

Motokuski hakkaa puut haluttuihin mittoihin ennen kuin ne kaadetaan ja viedään kuorimalinjastolle. Kuorimisen jälkeen pylvään tyveen laitetaan koodimerkit ja kuljetetaan varastoon kuivumaan kyllästystä varten. Kuivuminen kestää vuoden. Pylväs sorvataan haluttuun muotoon – vaikkapa latvastaan harjakatoksi – ja toimitetaan asiakkaalle.

Yleensä pylväät lastataan pylväsasemalla rekan kyytiin ja ne matkaavat siitä suoraan kyllästyslaitokselle. Toinen vaihtoehto on pakata puut kontteihin ja viedä ne Kotkan Mussalon satamaan, josta ne lähtevät maailmalle. Pitkät, yli 13-metriset pylväät vaativat erikoiskuljetuksen.

Pylväsbisnes on kulkenut Kokon perheessä lähes 40 vuotta. Sukupolvenvaihdos tehtiin muutama vuosi sitten. Tuolloin yritys alkoi nostaa tuotantomääriään. Nyt se työllistää noin 15 ihmistä ja tekee vuosittain 60 000–80 000 pylvästä.

Käytännössä Iitistä lähtee maailmalle noin 400 rekallista pylväitä.

puita pinossa
Sakari Saksa / Yle

Kilpailua maakaapeleiden kanssa

Yrityksen liikevaihto on Kokon mukaan viiden miljoonan euron paikkeilla. Hän sanoo, ettei se ole tehnyt lähes 20-vuotisen historiansa aikana yhtään tappiollista tulosta.

Homma on kuitenkin hidasta, sillä puita pitää kuivattaa vuoden ajan ennen kuin ne voidaan kyllästää. Lauri Kokko uskoo, että puupylvästuotanto on siksi Suomessa melko pientä.

Finprofilen lisäksi pylväitä tekevät esimerkiksi Iivari Mononen Oy ja Versowood.

– Tämä sitoo valtavia pääomia, koska pylväiden kierto kestää meillä vuoden. Se ehkä karsii yrittäjiä.

Ja uhkakuviakin on.

Paineita pylväsfirmoille tuo kilpailu maakaapeleiden kanssa. Suomessakin käydään jokaisen myrskyn jälkeen keskustelua siitä, pitäisikö sähköjohdot työntää maan alle sähkökatkosten ehkäisemiseksi. Lauri Kokko ei usko, että maakaapelit pystyisivät tuhoamaan pylväsbisneksen.

– Kaupungeissa tehdään maakaapelointia, mutta maaseudulla pitkien sähkölinjojen kaivaminen on kallista. Siellä ilmajohtorakentamimen on kannattavin vaihtoehto.

Kymi Ring

Kokon mukaan esimerkiksi Keski-Euroopassa maaston muoto suosii pylväitä, koska ne on helppo pystyttää mihin tahansa. Hän nostaa esiin myös maanjäristysalueet, esimerkiksi Kreikan ja Turkin.

– Pylväs on sen verran joustava, etteivät johdot tule heti alas kun maa vähän järähtelee. Betonipylväissä niin saattaa käydä ja maakaapelissa johdot voivat mennä rikki.

Toinen uhkakuva tulee ihan läheltä, nimittäin vieressä sijaitsevan valtatie 12:n toiselta puolelta. Siellä on alue, jolle rakennetaan kansainvälistä moottoriurheilukeskusta Kymi Ringiä. Jos suunnitelmat toteutuvat, Kymi Ring voi jyrätä Finprofilen pylvästehtaan. Se taas vaikuttaa tulevaisuuden investointipäätöksiin.

– Pylväsasema on isän omistuksessa. Aika näyttää, miten Kymi Ring valmistuu ja vaikuttaako se meidän toimintaamme.

Klo 22:39 tekstiä tarkennettu.