1. yle.fi
  2. Uutiset

Tiedätkö mitä on arpeeti, hitsi ja homminki? Moni työn murresana on käytössä edelleen

Työn termit vievät maaseudulle. Suomessa on kerätty maailman laajin murrearkisto.

murteet
Grafiikka
Johanna Aulén / Yle

Vanha vitsi kysyy: mikä olisi Tarzanin työ savoksi? Vastaus on pöhheikön piällysmies.

Murre elää vahvana työn sanastossa – usein pitkään sen jälkeenkin kun työ on muuttunut. Me hakkaamme metsää edelleen, vaikka kukaan ei enää käytä kirvestä.

Suomalaisten murteiden sanakirjan (siirryt toiseen palveluun) lähteenä on murresana-arkisto. Se on yksi maailman suurimpia kansankielen kokoelmia.

Miljoonia sanalippuja sisältävän arkiston kokoelmista löytyy noin 400 000 sanan tiedot. Niistä noin puolet on luetteloitu myös verkkosanakirjakirjaan.

Murteiden sanakirjassa on edetty vasta lof-alkuisiin sanoihin. Sitä pidemmälle arkistosta ei ole ehditty sanoja tutkia.

Sanakirjasta ei esimerkiksi vielä löydy vihtomista, tai sen itäistä vastinetta vastomista.

Arkiston perkaaminen on vaatinut arpeetia niin kuin murteella sanotaan. Lue tästä mitä myös hitsiin joutuminen oli maaseudulla tai firaapeli homma Lounais-Suomessa.

”Kene jalka kapsaa, sen suu napsaa”

Monet työn murresanat liittyivät maatalouteen.

Kaikkea perinteisen maatalouden työtä sääteli se, miten sää ja ilmat suosivat satoa. Tehtiin elonkorjuuta, eli sadonkorjuuta.

Sanalla elo on useita kymmeniä selityksiä murrekielen sanastossa. Elo tarkoitti Lapissa porokarjaa.

Kyyrytyö ja köyrytyö tulivat tutuiksi peltotyön asennoista. Sen ymmärtää helposti jos on yrittänyt kaataa heinikkoa viikatteella: selkä kipeytyy.

Maanomistajalla työskentelevä oli muonamiehenä eli sai palkkansa osittain ruokana. Ruoka tuli pöytään sille, joka teki työtä. Muonamiestä kutsuttiin myös jyvärengiksi.

pellavapelto
Pellavan korjuuta Lammilla.Gösta Grotenfelt, 1908, Museovirasto

Pohditusta viljasta saa skrouvia jauhoa

Vanha kansa käytti rehevää kieltä. Skrouvi saattoi olla puhetapa, jos renki vitsaili rivosti. Mutta myös jauhot olivat skrouveja, jos ne jauhettiin karkeiksi.

Sauna tai pirtti olivat kuivauspaikkoja viljalle, vaikka niitä käytettiin myös peseytymispaikkana. Saunassa kuivattuihin jauhoihin tarttui saunan maku.

Pohtimista käytetään nykyään ajattelua tarkoittavana sanana. Mitä sinä pohdiskelet, kysytään. Ristikoita ratkotaan pohtimalla kirjaimia ja merkityksiä.

Pohtia-_sananalkuperä liittyy jyvien ja akanoiden toisistaan erottamiseen – roskat siis pohdittiin pois jyvistä, jotka sitten jauhettiin. _Pohdin taas oli maaseudulla esine, jota tarvittiin lajittelemiseen. Jos maatöissä olisi 1900-luvun alussa pohdittu nykytapaan, siis vain mietiskelty, oikeat työt olisivat jääneet tekemättä.

Laitteille ja esineille annettuja nimiä on käytetty myöhemmin monessa eri yhteydessä. Sanomme nykyään ”käydä kimppuun”. Alun perin se tarkoitti pellolla lyhdettä, jota sidotaan kimppuun, tai asioiden niputtamiseen.

Kimpulle ja pohtimelle kävi molemmille samalla tavalla, niistä tuli yleiskieltä.

Ammatti oli elinkeino, mutta myös työkalu

Yleiskielessä ammatiksi kutsutaan henkilön elinkeinoa. Murteessa ammatti voi kuitenkin tarkoittaa pientä työtä tai puuhaa, tai työkalun tarkoitusta ja tehtävää.

Luulisi, että ruotsinkielestä lainattu sana arpeetti, työ, olisi yleinen rannikon lähellä, mutta se on ollut yllättäen tavallinen kaukana rannikosta Savon seudulla ja Karjalassa.

Murresana-arkiston sanojen levinneisyydestä on tehty karttoja. Niissä näkyvät pitäjien paikalliset erot. Idässä ja lännessä sanoja on lausuttu eri tavoin.

Arpeeti, joskus arpeetti on levinneisyydeltään pohjoispohjalainen tai itämurteinen sana.

Oletko töissä, on kysytty sanomalla: ”_Onko sulla mitään arpeetia?_”

levinneisyyskartta arpeetti
Piste tarkoittaa pitäjää, jossa sana on tunnettu. Arpeeti on merkinnyt työtä, työpaikkaa ja ammattia. Kartta perustuu vuoden 1940 sanatietoon ja murrejakoon.Yle uutisgrafiikka

Tutkimus löysi uuden murrealueen pohjoisessa

Suomea halkova murreraja on jakanut murteet perinteisesti itäisiin ja läntisiin. Tietokoneanalyysi vuonna 2005 arvioi alueita vertaamalla niiden käyttämiä sanoja. Uusimman tutkimuksen mukaan on olemassa kolmaskin murrealue. Se halkoo Suomen pohjois- ja eteläosiin.

Uusi pohjoinen murrealue kattaa pohjoisimman Suomen. Se sisältäisi muista murrealueista myös Keski-Pohjanmaan ja Kainuun.

Murteita ei toisaalta voi jakaa vain sanaston perusteella kuten analyysissä tehtiin, siksi että murre on puhuttua kieltä. Rajojen vetäminen on hankalaa, eivätkä alueet ole selvärajaisia.

Firaapelityötä tehtiin jonkin muun ohella

Tunnetuimpia työn murresanoja on firaapeli. Sanaa on käytetty laajasti läpi Suomen.

Firaapelityötä, sivutöitä, tehtiin oman pääammatin ulkopuolella. Sanaa käytetään erityisesti nopeasti tehdystä tai vähän sinne päin tehdystä työstä.

Tein kesällä keinuja puhdetöinä kuulostaa murteella: "Miä tein sinä kesän kiikkui viraapeliks.”

Firaapelityötä on sellainenkin homma, jota tehtiin ilman lupaa. Nimitystä käytettiin välillä myös henkilöstä tai asiasta, joka oli huolimaton tai toimeton.

levinneisyys firaapeli
Piste tarkoittaa pitäjää, jossa sana on tunnettu. Monet tekivät työn ohella lisätöitä, firaapelitöitä, jos taitoja riitti.Yle uutisgrafiikka

Hanke oli tehtyä työtä, tai jonkin aikomista

Kun hankkeella tarkoitetaan aietta tai aikomusta, ollaan todennäköisesti Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pohjanmaalla, Hämeessä, Kymenlaaksossa tai Keski-Suomen eteläisimmissä osissa.

Sen sijaan Savossa ja kaakkoismurteissa hanke merkitsee useimmiten jo tehtyä asiaa.

levinneisyys hanke
Läntinen työtä kuvaava ”hanke” on kuvattu violetilla pisteellä ja itäinen ”hanke” on kuvattu kartassa tummanvihreällä pisteellä.Yle uutisgrafiikka

länsimurteet

itämurteet

Mul on taas hanke hevòst osta. Sauvo

Minum piti ollam muuvalla hankkeessa. Juuka

Yllä olevassa aatikossa on esitetty hanke-sanan esimerkit itäisessä ja läntisessä murteessa.

Hanketta harvinaisempi murresana on homminki. Homminki lienee väännös ”homma”-sanasta. Sitä käytetään niin ikään työn ja puuhan, tai aikeen ja aikomuksen merkityksessä.

Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta on löydetty eniten homminki-sanan tietoja, mutta sana ei ole sielläkään ollut kovin yleinen. Hommingin levinneisyyskartta on jutun lopussa olevassa linkissä.

Hitsi oli erityisesti rannikkoseudulla ja lounaissuomessa tavallinen sana, jota käytetään hitsaustyöstä. Mutta hitsillä kuvattiin Satakunnassa sekä Pohjois-Hämeessä myös erityisen raskasta työtä tai kovaa urakkaa.

Hitsillä on voitu tarkoittaa myös selkäsaunaa.

levinneisyys hitsi
Yle uutisgrafiikka

Sanoilla on sukupuoli

Maaseudun elämä oli hierarkista. Lapsia ja vanhuksia oli mukana työnteossa. Heitä johti isäntä – eli mies.

Askare on yleissuomalaisia sanoja, jota on käytetty liki kaikkialla. Sillä on tarkoitettu nimenomaan naisten tekemää työtä, harvemmin miesten. Yleisimmin askare on viitannut kodinhoitoon tai karjanhoitotehtäviin.

talo pellolla
Pirttikylässä sijaitseva maatalo.Samuli Paulaharju, 1908, Museovirasto

Ennen aamiaista tehtiin aamurupeamaa

Maatalouden työ vaati valtavasti aikaa. Jos sato oli huono, hinta oli ankara.

Kun vilja ei riittänyt, talossa nähtiin nälkää.

Puutteen torjumiseksi haluttiin tehdä työtä kiireisenä kesäsesonkina mahdollisimman paljon. Työ oli aloitettava mahdollisimman aikaisin. Aamurupeamaa on käytetty Itä-Suomessa merkitsemään ennen aamiaista tehtävää työtä työjaksoa.

maatyöläisiä työssä
Ryyniä hakataan huhmarissa Liesjärvellä.Esko Aaltonen, 1930, Museovirasto

Murresanat kestävät aikaa

Murteiden odotettiin katoavan ja yleiskielisyyden valtaavan kaiken puheen. Näin ei tutkijoiden mukaan kuitenkaan ole käynyt. Murteet ovat vain liudentuneet.

Jotkut metsätalouden murresanat ovat säilyneet erittäin hyvin. Kansatieteen professori Hanna Snellmanin mukaan monet metsätalouden murresanat ovat pitkäikäisempiä kuin työ itse.

Snellman on kirjoittanut väitöskirjan aiheesta. Se kertoo muun muassa, että hakkurilla tarkoitettiin metsuria. Sana oli käytössä vielä 1960-luvulla, jolloin moottorisahat jo tunnettiin.

Metsää hoidetaan nykyään eri tavalla kuin ennen. Puut kaadetaan sahoilla ja koneilla.

Silti puhekielessä metsää edelleen hakataan.

Lue lisää:

Tiedätkö murresanat poriksi? Kokeile Ylen testillä osaatko tulkita lauseet oikein.

Kotuksen 10 kysymystä kielestä -sivu esittelee näytteitä eri murteista: tallenteissa äänessä on vanha kansa (siirryt toiseen palveluun).

Kotimaisten kielten keskuksen murrekartat murrearkistosta:

Korjattu 24.07.2018 kello 12:57 vaihdettu Hanna Snellmanin tutkimusala kansantieteestä kansatieteeksi.

Lue seuraavaksi