Donald Trump saapui Eurooppaan – Vastassa arvaamattomasta presidentistä huolestuneet eurooppalaiset

Edellinen Euroopan johtajien ja presidentti Trumpin kokous päättyi sekasortoon. Tutkijan mukaan Trump on nyt entistä pidäkkeettömämpi.

Nato
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puhui toimittajille vaimonsa Melanian vierellä Washingtonissa tiistaina ennen lähtöään Euroopan-matkalle.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puhui toimittajille vaimonsa Melanian vierellä Washingtonissa tiistaina ennen lähtöään Euroopan-matkalle.Michael Reynolds / EPA

BrysselPaperilla kaikki on kuin ennenkin, ellei paremmin. Saksassa on yhä 35 000 amerikkalaissotilasta. Yhdysvallat on lähettänyt 800 miestä Puolaan osana sotilasliitto Naton pelotteen vahvistamista itäsuuntaan.

Yhdysvallat on myös kasvattanut rahoitustaan Euroopan-joukoille, ja aikoo käyttää ensi vuonna 6,5 miljardia dollaria Euroopan puolustuksen pönkittämiseen.

Nato on perustamassa Yhdysvaltain Norfolkiin uutta esikuntaa, jonka tarkoitus on varmistaa että merikuljetukset sujuvat Yhdysvalloista Eurooppaan myös kriisitilanteessa.

Vaikka Yhdysvallat näyttäisi olevan sitoutuneempi Euroopan puolustukseen kuin pitkään aikaan, monet eurooppalaiset Nato-maat odottavat tänään alkavaa Naton huippukokousta pelonsekaisissa tunnelmissa.

Edellinen tapaaminen eurooppalaisten ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin välillä Kanadan G7-kokouksessa päättyi sekasortoiseen tilanteeseen. Trump vetäytyi jo sovitusta julkilausumasta ja haukkui kokousta isännöineen Kanadan pääministerin Justin Trudeaun.

"Vuoden 2018 Trump on erilainen"

Euroopan ja Yhdysvaltain väliset suhteet ovatkin nyt olennaisesti huonommalla tolalla kuin vielä vuosi sitten kun Trump tapasi viimeksi Nato-maiden johtajat.

– Vuoden 2018 Trump on erilainen kuin se Trump, joka tuli viime Naton huippukokoukseen (kesällä 2017), arvioi Carnegie Europe -tutkimuslaitoksen johtaja Tomáš Valášek.

Hän on Slovakian entinen Nato-suurlähettiläs, joka on erikoistunut turvallisuuspolitiikkaan ja transatlanttisiin suhteisiin.

Valášekin mukaan Trumpilla on nyt vähemmän pidäkkeitä kuin aiemmin. Lähipiirin kriittisemmät äänet eli ulkoministeri Rex Tillerson ja turvallisuusneuvonantaja H.R. McMaster ovat vaihtuneet Trumpin kantoja myötäileviin Mike Pompeoon ja John Boltoniin.

Lisäksi Trump on yhä halukkaampi ajamaan läpi muutoksia asioiden vallitsevaan tilaan, seurauksista viis. Tämä tekee hänestä arvaamattoman, ja arvaamattomuus on eurooppalaisista pelottavaa.

Trump ei usko liittoumiin

Vaikka Yhdysvaltain satsaukset Euroopan puolustukseen ovat olleet kasvamaan päin, Trumpin kohdalla ei ole mitään takeita siitä, että suunta jatkuisi.

– Presidentti ei vaikuttaisi uskovan liittoumiin, tai että joidenkin maiden pitäisi olla läheisemmissä suhteissa Yhdysvaltoihin kuin toisten. Hän ei näytä uskovan, että rahan käyttäminen muiden puolustamiseen on hyvä, Valášek sanoo.

Liittolaisia hylkivästä lähestymistavasta kertovat esimerkiksi Trumpin EU:lle asettamat teräksen ja alumiinin tuontitullit, joita hän perusteli kansallisella turvallisuudella. Trump on myös sanoutunut irti esimerkiksi Iranin ydinsopimuksesta ja Pariisin ilmastosopimuksesta.

Huippukokouksen alla Trump lähetti useiden Nato-maiden johtajille kirjeitä, joissa hän vaati näitä varsin suoraviivaisin sanankääntein kasvattamaan puolustusmenojaan. Edellisessä huippukokouksessa muut maat lupasivat tehdä suunnitelmat siitä, miten menoja kasvatetaan.

Naton mukaan seitsemän maata 29:stä yltää tänä vuonna tavoitteeseen, joka on nostaa puolustusmenot kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Trump twiittasi lähtiessään kohti Brysseliä, että muiden Nato-maiden on maksettava enemmän ja Yhdysvaltain vähemmän.

Nato-kokouksen lisäksi huolta aiheuttaa myös Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin tapaaminen Helsingissä ensi viikon maanantaina. Valášekin mukaan Trumpin tapaaminen Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-Unin kanssa oli ennakkotapaus.

Helsingissä pelkona Putin-sopimus

Tapaaminen johti siihen, että Yhdysvallat ilmoitti lopettavansa yhteiset sotaharjoitukset Etelä-Korean kanssa. Putinin tapaaminen voisi olla tekosyy vähentää Euroopassa olevien joukkojen määrää, joiden tarkoitus on toimia pelotteena Venäjää vastaan.

– Huoli on, että kun hän tapaa Putinin Helsingissä, hän tekee saman kuin Pohjois-Korean kanssa. Sanoo, että tapasin johtajan ja hän vakuutti minut. Että emme oikeastaan enää tarvitse sotilaallista läsnäoloa Euroopassa, Valášek sanoo.

Pelkoja läsnäolon jatkumisen puolesta ovat pahentaneet uutiset siitä, että Yhdysvaltain puolustusministeriö selvittää vaihtoehtoja Saksaan sijoitettujen joukkojen uusiksi sijoituspaikoiksi. Ministeriö kuitenkin kiistää, että mitään siirtosuunnitelmia olisi tekeillä.

Yhdysvallat myös kiistää, että Trump olisi tekemässä Putinin kanssa diiliä eurooppalaisten päiden yli.

– Tapaaminen on yritys viedä Naton asiat ja Yhdysvaltain asiat suoraan Putinin eteen ja sanoa, että haluamme olla väleissä kanssanne, mutta teidän on muutettava käytöstänne, sanoi Yhdysvaltain Nato-suurlähettiläs Kay Hutchison tiistaina toimittajille.

Hän selitti Trumpin kärjekästä viestintää liittolaisten suuntaan presidentin suorapuheisuudella.

– Kuten tiedämme, presidentti puhuu suoraan. Luulen, että hän yrittää perustella sitä, että jokaisen jäsenmaan on tehtävä enemmän, koska se vahvistaa koko liittoumaa, Hutchison sanoi.

Lähettiläs korosti useaan otteeseen, että Yhdysvallat on sitoutunut Naton vahvistamiseen ja esimerkiksi joukkojen saamiseen tarvittaessa liikkeelle nykyistä nopeammin. Tähän tähtää kokouksessa hyväksyttävä aloite, jonka mukaan Naton pitäisi jatkossa saada liikkeelle 30 maavoimien pataljoonaa, 30 sota-alusta ja 30 hävittäjälentolaivuetta kuukauden varoitusajalla.