Saksan uusnatsirikokset saivat kasvot: pääsyytetylle kova tuomio ilman todisteita läsnäolosta murhapaikoilla

Äärioikeistolaisten NSU:n ydinryhmään kuulunut Beate Zschäpe sai 10 murhasta elinkautisen tuomion.

uusnatsismi
Beate Zschäpe
Äärioikeistolaisen terroriryhmän NSU:n jäsen Beate Zschäpe.EPA/JOERG KOCH

Saksalaisten katseet ovat tänään Baijerin osavaltion pääkaupungissa Münchenissä. Eikä syynä ole suinkaan jalkapallo tai olutjuhla.

Münchenin oikeustalolla pieni tummatukkainen nainen istuu syytetyn penkillä. Hänen nimensä on Beate Zschäpe.

43-vuotiaalle Zschäpelle luetaan elinkautinen tuomio kymmenestä murhasta. Tutkinnassa ei löydetty todisteita siitä, että hän olisi ollut yhdelläkään murhapaikalla.

Näyttö hänen kuulumisestaan äärioikeistolaisen NSU:n ydinryhmään riittää silti elinkautiseen. Viisi vuotta kestänyttä käsittelyä kuvaillaan yhdeksi merkittävimmistä oikeudenkäynneistä Saksan sodanjälkeisessä historiassa.

Murhien uhreina turkkilaistaustaisia ja poliisi

NSU murhasi vuosina 2000–2011 kahdeksan turkkilaistaustaista ja yhden Kreikan kansalaisen, sekä yhden saksalaisen naispoliisin. Uusinatsiryhmä syyllistyi myös 15 aseelliseen ryöstöön ja kolmeen pommi-iskuun.

Kaikki kymmenen murhaa tehtiin ampuma-aseella.

Poliisi ei koskaan päässyt ryhmän jäljille. Tutkinta alkoi vasta sen jälkeen, kun NSU:n ydinryhmään kuuluneet Uwe Mundlos ja Uwe Böhnhardt tekivät itsemurhan epäonnistuneen pankkiryöstön jälkeen.

Mundlosin ja Böhnhardtin ruumiit löytyivät palaneesta asuntovaunusta. Beate Zschäpe sytytti kolmikon yhteisen asunnon palamaan itäsaksalaisessa Zwickaussa, ilmeisesti tuhotakseen todisteita.

Zschäpe ilmoittautui poliisille asuntopalon takia. Sitä ennen hän oli ladannut internetiin ryhmän videon, jossa sen jäsenet tunnustivat murhat.

NSU kertoi videolla myös motiivinsa murhiin: he halusivat ajaa ulkomaalaistaustaiset ihmiset Saksasta.

Videon julkaisu antoi Saksassa ensi kertaa nimen ulkomaalaisvastaiselle terroritoiminnalle. Nationalsozialistischer Untergrund, kansallissosialistinen maanalainen rintama.

NSU:n paljastuminen ja Zschäpen pidätys järkyttivät pahasti saksalaisia, jotka uskoivat kansallissosialismin hävinneen maasta toisen maailmansodan jälkeen.

Zschäpe kiistää syyllistyneensä murhiin

Beate Zschäpe eli 13 vuotta Mundlosin ja Böhnhardtin kanssa. Kolmikko jakoi äärioikeistolaisen ajattelumaailman ja rahoitti terroritoimintaansa ryöstöillä.

Tänään julkaistussa tuomiossa mainitaan myös neljä muuta henkilöä, jotka auttoivat NSU:ta murhissa. He hankkivat aseita, vuokrasivat asuntovaunuja tai lainasivat passiaan ja ajokorttiaan, jotta uusnatsit pystyivät valmistelemaan murhia tai painumaan vähäksi aikaa maan alle.

Kaikki neljä henkilöä saivat 2–10-vuotisia vankeustuomioita.

Zschäpe kiisti syyllisyytensä murhiin koko prosessin ajan. Hän sanoi kuitenkin tunteneensa syyllisyyttä siitä, ettei estänyt Mundlosia ja Böhnhardtia tekemästä murhia.

Tiedustelupalvelun toiminta kummeksuttanut

Vaikka poliisi ja Saksan sisäinen tiedustelupalvelu Bundesverfassungsschutz saivat useita vihjeitä ryhmästä, he eivät päässeet 1998 maan alle painuneen kolmikon jäljelle.

Julkisuudessa on ajoittain epäilty, että tiedustelupalvelu yritti tahallaan peitellä NSU:n toimintaa.

Vuonna 2006 NSU murhasi internet-kahvilaa pyörittäneen Halit Yozgatin Kasselin kaupungissa. Murhan aikana kahvilassa oli asiakkaana myös tiedustelupalvelun työntekijä, joka ei ilmoittautunut tapauksen silminnäkijäksi ja kiisti nähneensä mitään murhaan liittyvää.

Vuonna 2011 NSU:n tultua julkisuuteen Bundesverfassungsschutzin työntekijä hävitti tiedustelupalvelun äärioikeistolaisiin ryhmiin soluttautuneita agentteja koskevia papereita. Tapaus johti silloisen tiedustelupalvelun johtajan eroon virastaan.

Zschäpen oikeudenkäynti kesti 437 istuntopäivän verran yli viiden vuoden aikana. Oikeus kuuli sen aikana yli 600 todistajaa.