Jälleen yksi hullu ja harvinainen laji, josta suomalaiset ovat innostuneet – lapualainen Matias Kivisaari on parhaimmillaan ajanut moottoripyörällä veden päällä yli 40 kilometriä

Matias Kivisaari innostui pari vuotta sitten vesicrossista, kun näki netissä videon lajin ulkomaalaisesta harrastajasta. Vesicrossin harrastajia on koko maailmassa vain 10.

harrastukset
Matias Kivisaari ajaa veden päällä
Matias Kivisaari on onnistunut ajamaan veden päällä 42 kilometriä. Lajiin kuuluu sekin, että välillä vajotaan pinnan alle.

Robbie Maddison ajoi crossipyörällään 32 kilometrin matkan veden päällä. Pyörään oli rakennettu sukset alle. Takarengas oli niin sanottu laparengas. Se toimi samalla tavalla vedessä kuin siipiratas. Sen avulla kasvoi vauhti tarpeeksi kovaksi pinnalla pysymiseen.

Lapualainen Seinäjoen ammattikorkeakoulussa autoinsinööriksi opiskeleva Matias Kivisaari näki videon Robbie Maddisonista jokunen vuosi sitten ja innostui lajista. Nyt hän ajaa itse jo toisella, ensimmäistä tehokkaammalla pyörällä.

Harvinaiseen lajiin perehtynyt 24-vuotias Kivisaari kehittää itse pyöräänsä.

– Olen rakentanut useammat sukset. Edessä ja takana on 8 millimetrin vahvuiset polyeteenistä valmistetut sukset. Renkaat tulevat suksista läpi eli pyörällä pystyy ajamaan sekä maalla että vedessä. Takarenkaana on raakakumista valmistettu laparengas. Teimme itse kolmen yhteistyökumppanin kanssa renkaan ja se on maailman suurin laparengas.

Pyörä pysyy veden päällä lapapyörän ja suksien ansiosta.
Pyörä pysyy veden päällä lapapyörän ja suksien ansiosta.Antti Kettumäki / Yle

Kun alle tuli uusi, tehokkaampi crossipyörä, tarvittiin myös kunnon laparengas nopeuden takia. Maailmalta ei haluttua rengasta löytynyt.

– Jos amerikkalaiset pystyy renkaan tekemään, niin pystyy myös suomalaiset. Siitä tulikin tosi onnistunut rengas, joka puskee pyörää hyvin eteenpäin, eikä aallokkokaan enää tunnu.

Matias Kivisaari on harrastanut lajia kolme vuotta, joista kaksi ensimmäistä 450-kuutioisella crossipyörällä. Nykyinen on 700-kuutioinen.

"Ei tämä saa olla vakavaa"

Tapaamme Alajärven Menkijärvellä, joka on yksi Kivisaaren suosikkiharjoittelupaikka. Järvi on mataluutensa takia harjoitteluun sopiva. Tavoitteena on ajaa mahdollisimman pitkään, mutta joskus matka veden päällä voi jäädä lyhyeksi.

Kivisaari on rauhallinen ja heittää huumoria ennen kuin lähtee järvelle. Pitääkö ajoon valmistautua ja keskittyä jollain tavalla?

– Pitää katsoa WhatsApp-viestit ja sitten vaan ajamaan. Ei tämä saa olla vakavaa, hän toteaa naurahtaen.

Kivisaari valmistautuu ajoon rennoin ottein. Hän pukeutuu märkäpukuun. Puvussa ei saa olla ylimääräisiä naruja, ettei niistä takerru pyörään kiinni.

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, niin crossia ei tarvitse ajon jälkeen sukeltaa ja hinata kovin syvältä.

Matias Kivisaari
Matias Kivisaari on yksi harvoista vesicrossin harrastajista koko maailmassa.Antti Kettumäki / Yle

Ympäristö huomioitu harvinaisessa lajissa

Matias Kivisaaren oma ennätys on 42 kilometriä veden päällä. Sen matkan hän saavutti Kuortaneella viime kesänä.

Vauhtia pitää olla vähintään 35 kilometriä tunnissa, että motocrosspyörä pysyy veden päällä. Kivisaaren tuttava on ajanut kovimmillaan jopa 77 kilometriä tunnissa poliisin tutkalla mitattuna.

Aina pyörä ei kuitenkaan pysy veden päällä vaan välillä vajotaan pohjaan. Yleensä syynä on se, että kaasuttimeen pääsee vettä tai vesi aiheuttaa sähköpuolelle häiriöitä. Myös kuljettajalle sattuu joskus virheitä.

– Moottorissa ja tankissa on takaiskuventtiilit eli kun se uppoaa, niin vesistöön ei pääse mitään haitallisia aineita. Kaikki laakerit on rasvattu ympäristöystävälliseillä laakerirasvalla. Jos näin ei tekisi, niin ei voisi tätä harrastaa. Se on kaikessa moottoriurheilussa sama homma.

Vesicrossin harrastajia on Suomessa seitsemän ja koko maailmassa vain 10.

– En tiedä miksi harrastajia on niin vähän. Kai se on vähän samaa kuin vesimoottorikelkkailussa, joka on käytännössä pohjoismaalaisten laji.

Epävirallisia aikoja

Vesicrossin harrastajat järjestävät myös kilpailuja ja näytösajoja erilaisissa tilaisuuksissa. Matka- ja nopeusennätykset ovat kuitenkin vain epävirallisia, koska niiden virallinen mittaaminen olisi kallista.

– Jos mietitään esimerkiksi tuota mun kilometrimäärää, niin se maksaisi tuhansia euroja. Virallinen ennätys on 70 metriä. Me emme ole harrastajien kesken nähneet tarpeelliseksi hankkia virallisia ennätyksiä. Jos joku on ajanut 50 kilometriä, niin kyllä me uskomme toisiamme.

Suoranaisia kilpailuja suunnitellaan tulevalle kesälle. Harrastajat eivät tyydy ajamaan vain SM-tasoa.

– Kaikki on kutsuttu aina ajamaan MM-tasoa, naurahtaa Matias Kivisaari. Ensi kesälle on suunniteltu kilpailuja ja mietitty paikkoja.

Uponnutta pyörää hinataan.
Tällä kertaa kävi näin. Matias Kivisaarta ei kuitenkaan pahemmin harmita.Antti Kettumäki / Yle

Ajo ei aina onnistu

Vaikka Kivisaari on onnistunut yleensä ajamaan pitkiäkin matkoja, niin tällä kertaa matka jää lyhyemmäksi ja pyörä vajoaa pohjaan. Kaveria lähdetään soutuveneellä auttamaan ja hinaamaan rantaan.

– Olin kääntymässä takaisinpäin ja sähköjärjestelmään tai kaasariin meni vettä. Pitää kaikki tiivistää illalla ja ajaa huomenna uudestaan. Kyllä se siitä rupeaa pelaamaan. Pitää katsoa tästä uudesta pyörästä kaikki heikot kohdat pois.

Kivisaari muistelee, että ihan ensimmäistä kertaa näissä hommissa ei olla. Viime kesänä pyörä vajosi seitsemän kertaa ajovirheiden takia. Tämän kesän teknisten ongelmien vuoksi vajoaminen oli kolmas.

– Se kuuluu tähän lajiin, että ollaan välillä pinnalla ja välillä pinnan alla. Tässä uudessa pyörässä ei ole päästy vielä kaikista ongelmista eroon.

Harmittaako silti?

– Ehkä tänään vähän, mutta ei enää huomenna. Kokeileppa itte ajaa, hän summaa vitsaillen.