Miten Niinistön pitäisi kohdata Trump ja Putin? "Pöytäliinan pitää olla suorassa", "Isojen poikien kiusantekoa ei voi hyväksyä"

Suomen ei pidä tyytyä Putinin ja Trumpin tapaamisessa pelkkään seremoniamestarin rooliin, kuuluu ihmisoikeus- ja kansainvälisen politiikan konkarien viesti.

Trumpin ja Putinin huippukokous
Sauli Niinistö
AOP, Eetu Pietarinen / Yle

Presidentti Sauli Niinistö aikoo tavata sekä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin että Venäjän presidentin Vladimir Putinin kahden kesken heidän Helsingin-vierailunsa aikana.

Kysyimme neljältä turvallisuus- ja ihmisoikeuskysymyksiä seuraavalta asiantuntijalta, mihin Niinistön pitäisi heidän mielestään puuttua. Yksi kehotus toistuu yli muiden: kansainvälisiä pelisääntöjä pitää noudattaa.

Heidi Hautala: Trumpin heikoista Suomi-tiedoista voi olla jopa hyötyä

Mitä konkreettisempana keskustelut onnistutaan pitämään, sen parempi. Sama pätee sekä Putiniin että Trumpiin, arvioi europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.).

– Voi olla, että etenkin Trumpin suuntaan hänen heikoista Suomi-tiedoistaan voi olla jopa hyötyä keskusteluissa, sillä se antaa mahdollisuuden korostaa esimerkiksi Suomen toimivaa koulutusjärjestelmää, suhteellisen pieniä tuloeroja ja hyvää hallintoa, Hautala sanoo. ** **

Hautala puhuu sunnuntaina Helsinki for human rights -mielenosoituksessa. Yksi teemoista, jonka hän kehottaa Niinistön ottavan esiin, on se, miten Suomi voi toimia oikeusvaltion roolin kehittäjänä.

– Nyt jos koskaan oikeusvaltion ja liberaalin demokratian tärkeyttä on korostettava avoimesti molempiin suuntiin.

Ilmastonmuutos – Pettymys on todennäköinen, mutta yrittää pitää

Molemmat presidentit tulevat Hautalan mukaan korostamaan Suomen ja heidän kahdenkeskisiä suhteita. Siinä tilanteessa Niinistöllä olisi mahdollisuus korostaa päinvastoin monenkeskisen sopimisen merkitystä.

– Presidentti Trumpia ja presidentti Putinia yhdistävät heidän samankaltaiset maailmankuvansa: he uskovat kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestyksen sijaan etupiireihin, perinteisiin arvoihin, voimapolitiikkaan ja kahdenvälisiin suhteisiin.

– Toivon, että Niinistö sen sijaan painottaa, että Suomi on EU-jäsenmaa, ja uskoo eurooppalaisiin arvoihin sekä monenvälisten neuvottelujen voimaan. Suomen rooli on edustaa tapaamisessa myös EU:ta, Hautala pohtii.

Ilmastonmuutoksesta on Hautalan mukaan puhuttava siitäkin huolimatta, että tulos voi olla laiha.

– Valitettavasti odotukset etenkin Venäjän suhteen ovat jo olemattomat, sillä Putinia on kiinnostanut lähinnä Arktisen alueen luonnonvarojen maksimaalinen hyödyntäminen ja alueen strateginen sotilaallinen varustelu. Pariisin ilmastosopimus on esimerkki yhdestä monenvälisestä sopimuksesta, johon sen paremmin Trump kuin Putinkaan ei usko.

– Asiaa on silti tärkeää pitää esillä.

Terhi Suominen: Nyt ei puhuta Nato-jäsenyydestä

Sekä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump että Venäjän presidentti Vladimir Putin ovat suhtautuneet penseästi kansainvälisiin sopimuksiin ja järjestöihin neuvottelukumppaneina – Putin neuvottelisi mieluummin yksittäisten EU-maiden kuin koko EU:n kanssa, Trump taas on irtisanoutunut niin Tyynenmeren vapaakauppasopimuksesta kuin YK:n Unescosta, ja tuore G7-kokous Kanadassa tulehtui riidaksi. Trump myös väheksyy Nato-liittolaisten merkitystä.

Tämän penseyden loiventaminen ja kansainvälisen yhteistyön merkityksen korostaminen ovat Suomelle erityisen tärkeitä, arvioi Suomen Atlantti-seuran pääsihteeri Terhi Suominen. Se on Suomisen mukaan tärkein viesti, jonka presidentti Sauli Niinistö voi päämiehille viedä, jos tähän mahdollisuus syntyy.

– Valta siirtyy suurvaltojen välisiin keskusteluihin, elleivät kansainväliset säännöt toimi, ja kansainväliset järjestöt ovat kyvyttömiä tekemään päätöksiä. Tämä ei ole meidän etumme, vaan Suomen turva ja etu on olla mukana neuvottelemassa yhteisistä säännöistä, Suominen sanoo.

Oleellista on Suomisen mukaan viestiä, että kansainvälinen yhteistyö on etu myös suurvalloille.

– Suomi voi muistuttaa, että maailmassa on muitakin maita kuin suurvaltoja.

Suominen toimii elokuuhun asti tutkijana puolustusliitto Naton Defense Collegessa Roomassa ja tekee raporttia Suomen ja Naton suhteesta.

Kysymys Suomen Nato-jäsenyydestä ei hänen mukaansa kuitenkaan kuulu Helsingin huippukokouksen asialistalle lainkaan.

– Tässä maailman poliittisessa tilanteessa Nato-jäsenyys ei ole ajankohtainen. Natolla ei tällä hetkellä näytä olevan halua tai nälkää laajentua.

Pöytäliina suoraksi!

Yksi syy Suomen suosioon huippukokouspaikkana on se, ettei Suomi ole sotilaallisesti liittoutunut. Vladimir Putin olisi tuskin suostunut tapaamiseen Nato-maan kamaralla.

Suominen muistuttaisi kansainvälistä mediaa siitä, että emme kuitenkaan ole puolueettomia vaan EU-maana osa länttä.

– Emme ole enää harmaa vyöhyke. Suomen nykyinen rooli ei ole toimia sillanrakentajana suurvaltojen välissä.

Tunnelmalla on Helsingin tapaamisessa poikkeuksellisen suuri merkitys: Venäjän ja Yhdysvaltojen välit ovat kireät ja Trumpia pidetään arvaamattomana johtajana, jonka käytökseen mielialat vaikuttavat.

– Tässä kokouksessa keskeisintä on, että Suomi hoitaa isännän roolin moitteetta, pitää vieraat hyvällä tuulella ja pöytäliinan suorassa, hän summaa.

Frank Johansson: Isojen poikien kiusantekoa ei voi hyväksyä

Helsinki 2018 voisi olla maailman suurin ihmisoikeushuippukokous, jos suurvaltojen presidentit vain niin tahtoisivat, uskoo Amnestyn Suomen-osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson.

– He voisivat lopettaa Syyrian sodan. Osallistua konfliktien tai toivottoman köyhyyden takia pakolaisiksi lähteiden vastaanottoon. Jos riittävän moni sanoo tämän ääneen, se voi muuttua mahdolliseksi.

– Siteeratakseni Nelson Mandelaa: Asiat ovat mahdottomia vain siihen saakka, kun ne toteutuvat.

Johansson kehottaa Niinistöä ottamaan Putinin kanssa puheeksi Memorial-järjestön johtajan Oyub Titievin oikeudenkäynnin Tšetšeniassa sekä ukrainalaisen elokuvaohjaajan Oleg Sentsovin vankeusrangaistuksen.

–Molemmat pitäisi vapauttaa välittömästi. Tällainen väliintulo on toiminut ennenkin.

Trumpin kanssa Niinistön pitäisi puhua Pariisin ilmastosopimuksessa pysymisen tärkeydestä.

– Ellei sopimusta noudateta, meillä ei pitkällä aikavälillä ole ihmisiä, joiden oikeuksia puolustaa.

Sauli Niinistöllä on merkittävä mahdollisuus vaikuttaa isoihin maailmanpoliittiisiin kysymyksiin, arvioi Johansson. Yksi niistä on kansainvälisten pelisääntöjen noudattaminen.

– Tämän sanominen ääneen molemmille ja medialle osoittaa, mihin leiriin Suomi kuuluu ja että emme hyväksy isojen poikien kiusantekoa, vaikka heidät on kylään kutsuttu.

– Pitää tehdä selväksi, että suurvaltojenkin kannalta niiden noudattaminen on parempi vaihtoehto kuin kidutuksen salliminen ja sodan lakien jatkuva rikkominen. Se ei luo lisää turvallisuutta, vaan murentaa sitä kaikilta.

Pertti Salolainen: Mustan hiilen päästöt – "Mennään ykkösluokassa helvettiin"

Ilmastonmuutoksen torjuminen ja etenkin jäätiköiden sulamista kiihdyttävän mustan hiilen päästöt, siinä ykkösasia josta Niinistön pitää kahta maailman vallakkainta presidenttiä herätellä, sanoo ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.).

–Ainakin Niinistöä kuunnellaan, ryhtyvätkö he toimiin, se on eri asia. Kiina esimerkiksi on perunut hiilivoimaloiden rakentamisia.

Suomi on Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa vielä ensi vuonna, sekin velvoittaa ottamaan asian puheeksi.

– Ilmastonmuutos ja musta hiili sen yhtenä osana on äärimmäisen vakava kysymys. Kuten olen sloganina käyttänyt, ihmiskunta menee suoraan helvettiin, mutta meidän sukupolvi ensimmäisessä luokassa, Salolainen murehtii.

Arktisen alueen sulamisen vakavuus ja ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät Salolaisen mukaan näytä suurvaltajohtajille täysin välittyneen.

– Näin tiistaina, kun Trump oli vierailulla Montanassa, ja paikallinen poliitikko puhui positiiviseen sävyyn "puhtaasta" mustasta hiilestä. Trump nyökytteli mukana, Salolainen hämmästelee.

Salolaisen toive näyttää toteutuvan, sillä presidentti Niinistö on jo puhunut mustasta hiilestä Donald Trumpin kanssa Washington DC:ssä, ja on itsekin sanonut nostavansa teeman esiin tapaamisessa.

LUE MYÖS: Tuoreimmat jutut Trumpin ja Putinin huippukokouksesta