Huonoja uutisia oluen ystäville – kotimainen mallasohra uhkaa päätyä eläinten suihin: "Tilanne yhtä hankala viimeksi 1990-luvulla"

Huonolaatuista mallasohraa ei voi käyttää oluen valmistukseen, koska se aiheuttaa esimerkiksi oluen ylikuohuntaa.

olut
mallasohraa pellossa, Elimäki, Raussila, Kouvola, Tomppilan tila, Elina Valkeinen
Mallasohraa Elina Valkeisen tilalla Elimäellä.Sakari Saksa / Yle

Kuivuus on vaikeuttanut oluen valmistuksessa tarvittavan mallasohran kasvua. Pohjoismaiden suurimman maltaiden valmistajan Viking Maltin mukaan tilanne on ohran kasvukaudella hyvin poikkeuksellinen.

– Jopa samalla tilalla saattaa olla toisella pellolla hyvälaatuista mallasohraa ja viereisellä pellolla huonolaatuista, kuvailee viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä.

Yritys ostaa noin viideltä sadalta sopimusviljeliljältä vuosittain 100 000 tonnia mallasohraa 100 kilometrin säteellä Lahdesta. Ongelmia on ollut esimerkiksi mallasohrapelloilla Elimäen Raussilan kylässä Kouvolassa.

– Vilja saattaa näyttää päällisin puolin hyvältä. Mutta tarkemmin kun katsoo, niin tämä ohra ei ole juurikaan versonut, vaikka olisi pitänyt, harmittelee viljelijä Elina Valkeinen.

Kasvintuotannon asiantuntijana Pro Agrian Etelä-Suomen alueella työskentelevä Valkeisen mukaan tilanne on ollut yhtä hankala viimeksi 1990-luvulla.

Liian kuumaa ja kuivaa

Huonolaatuista mallasohraa ei voi käyttää oluen valmistukseen. Huonolaatuisuus ilmenee liian korkeana valkuais- tai fusariumpitoisuutena. Korkea fusarium-pitoisuus aiheuttaa oluen ylikuohuntaa.

Pahin skenaario on, että kaikki mallasohra menee rehuohraksi eläimille.

Samalla tilalla saattaa toisella pellolla olla hyvälaatuista mallasohraa ja viereisellä pellolla huonolaatuista.

Sanna Kivelä.

Mallasohran laatuongelmien syy on liian kuuma ja kuiva alkukesä. Myös sateet tulivat liian myöhään.

Kuivuus vaikeutti myös muiden viljojen kasvua. Esimerkiksi Valkeisen peltopinta-alasta runsas kolmannes on mallastamoiden ja panimoteollisuuden tarpeisiin menevää mallasohraa, mutta tilalla kasvatetaan myös rapsia, kevätvehnää ja kauraa.

– Satomenetyksiä ja laatutappioita tulee, toteaa Valkeinen.

Hänen mukaansa eteläisimmässä Suomessa etenkin Kymenlaaksossa tappiot ovat suuret. Sadot voivat jäädä puoleen tai sen allekin normaalista.

Olutta vai rehua?

Kaikki Suomessa viljeltävä mallasohra ei välttämättä mene oluen raaka-aineeksi. Laatu vaihtelee vuosittain, joten muuhunkin käyttöön on viljelijän varauduttava.

– Hyvä laatu tarkoittaa kunnollista itämistä, isoja ohran jyviä sekä kasvin oikeaa valkuaisainepitoisuutta, kertoo Valkeinen.

Vaikean alkukesän jälkeen ratkaisevassa asemassa ovat loppukesän ja puintikauden säät.

– Ihanteellisimpia olisivat 18-23 asteen päivälämpötilat, toivoo Valkeinen.

Laatukriteerien täyttyminen näyttää heinäkuun puolivälissä epävarmalta.

Olutteollisuudelle kelpaavan maltaan raaka-aineen kohtalo ratkaistaan laboratoriossa syksyllä.

– Lähetän lohkokohtaiset ennakkonäytteet puinnin ja kuivaamisen jälkeen. Kun ne on tutkittu, tulee päätös siitä, kelpaako meidän ohramme maltaan valmistukseen vai ei, sanoo Valkeinen.

Pitääkö oluen ystävän olla huolissaan?

Elina Valkeisen tavoitteena on saada mallasohra myytyä panimoteollisuuden tarpeisiin nimenomaan Viking Maltille.

Miten oluen ystävien sitten pitäisi tämän hetken mallasohran kasvuun suhtautua? Onko syytä olla huolissaan tulevan talven juomien laadusta?

– Toivon, että ei tarvitse olla huolissaan. Kyllä me jonkinlaisen sadon saamme kerättyä, olen luottavainen. Myös vanhoja varastoja on varmasti olemassa sen verran, ettei mallasta tarvitse alkaa tuoda ulkomailta, uskoo viljelijä Elina Valkeinen.

Myös mallastamossa suhtaudutaan lähiviikkoihin positiivisesti.

– Tällä hetkellä uskomme, että kotimaista mallasohraa riittää käyttöömme. Ei tarvitse kenenkään vaihtaa olutta punaviiniin, naurahtaa viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä.