Rysky Riiheläisen kolumni: Kellonkääntäjen kokous - toisin kuin suurvaltajohtajat ennen, Putin ja Trump ovat “samalla” puolella

Yhdysvaltain ja Venäjän johtajien tapaamiset on perinteisesti ajateltu rauhan ja liennytyksen toimiksi, jotka luovat edellytyksiä turvallisuuden ja vakauden edistämiseen. Nyt Helsingissä tapaavat kuitenkin valtionpäämiehet, joille nämä asiat eivät ole tärkeitä. He tapaavat Helsingissä edistääkseen oikeiksi katsomiaan asioita, kirjoittaa Janne “Rysky” Riiheläinen.

kolumnit
Janne Riiheläinen
Janne RiiheläinenJyrki Lyytikkä / Yle

Trumpin ja Putinin tapaaminen ei ole pohjimmiltaan vastustajien, tai oikeastaan edes kilpailijoiden, tapaaminen. He ovat maidensa johtajina monessa asiassa samalla puolella. He haluavat purkaa toisen maailmansodan jälkeen kehittyneen ja kylmän sodan loppumisen jälkeen kukoistaneen sääntöpohjaisuuteen ja keskinäisriippuvuuteen perustuvan maailmanjärjestyksen.

Sekä Putin että Trump haluavat luoda kaikkialle kahdenvälisiä suhteita, koska kumpikin tietää maansa olevan vahvimmillaan silloin. Presidenteistä kumpikin näkee maailman nollasummapelinä, jossa toisen saama hyöty on aina itseltä pois.

Kumpikin presidenteistä haluaa EU:n heikkenevän ja jopa hajoavan. Trump ei viitsi tätä tavoitettaan edes peitellä. Vastikään hän tarjosi (siirryt toiseen palveluun)Ranskan presidentti Macronille hyvää, kahdenkeskistä kauppasopimusta vastineeksi maan erosta Euroopan unionista. Venäjä puolestaan väittää haluavansa vahvaa unionia, mutta pyrkii heikentämään sitä muun muassa tukemalla EU-vastaista äärioikeistoa. Parhaillaan ovat myös tutkinnan alla (siirryt toiseen palveluun) suurimman Brexitiä ajaneen kampanjan keskushahmona olleen miljonäärin suhteet Venäjän suurlähetystöön. Komissaari Jyrki Katainen totesikin Kultarannassa, että Trump ja Putin jakavat ajatuksen, että mitä heikompi Eurooppa on, sen parempi.

Unioni on poliittinen ankkurimme länteen ja siksi sen hajoaminen tai heikentyminen asettaisi Suomen todella hankalaan asemaan. Pahimmillaan ajautuisimme taas kylmän sodan tilanteeseen, jossa liikkumavaramme määriteltiin Kremlissä. Voidaan siis sanoa, että maaperällämme tapaavien presidenttien jakama ja yhdessä edistämä tavoite on syvästi Suomen etujen vastainen.

Diilintekijäksi Valkoiseen taloon valitun Trumpin näytöt kansainvälisessä politiikassa ovat tähän mennessä olleet heikkoja. Kremlissä on varmasti mietitty miten hyödyntää huomiotalouden opein egoaan ja kannatustaan ylläpitävän Trumpin heikkouksia. Taustalla väikkyy myös Venäjä-tutkinta, jossa tutkitaan Trumpin ja hänen lähipiirinsä yhteyksiä Venäjälle. Vastikään senaatin tiedusteluvaliokunnan raportti totesi Venäjän pyrkineen voimakkaasti vaikuttamaan Yhdysvaltain presidentinvaalien lopputulokseen Trumpin hyväksi.

Putin voi tulla Helsinkiin mielessään suunnitelma päästä pois siitä nurkasta, johon Venäjä on itsensä maalannut Krimin miehityksen ja Ukrainaan hyökkäämisen myötä. Sen nurkan seinät muodostuvat pääosin läntisten valtojen arvopohjaisen yhteistyön rakenteista. Historiaton Trump lienee valmis heikentämään näitä rakenteita, jos kokee siitä itselleen saavansa hyödyn tarpeeksi suureksi.

Laajemmassa kuvassa nämä presidentit vastustavat globalisoitunutta, avointa maailmaa, jossa ihmiset, palvelut, raha, arvot ja tavara liikkuvat sääntöpohjaisesti ja suhteellisen vapaasti. Putin vastustaa sitä, koska Venäjä ei sellaisessa maailmassa voi olla niin suuri kuin haluaa. Trump vastustaa sitä, koska osa Yhdysvalloista on kokenut syystä tai syyttä jääneensä häviäjäksi tässä kehityksessä. Juuri siitä osasta hän ammentaa kannatuksensa.

Suomessakin tätä tapaamista tuntuvat tervehtivän suurimmalla ilolla ennen kaikkea erilaiset laita- ja ääriainekset. Siinä ilossa ei ole kysymys virallisen Suomen maltillisesta tyytyväisyydestä, vaan voimaantuneesta riemusta jollain tasolla omiksi koettujen johtajien saapumisesta tänne.

Trumpin ja Putinin poliittiset tavoitteet voidaan hyvin monessa asiassa tiivistää paluuksi menneisyyteen. Heille sääntöpohjainen maailmanjärjestys, ihmisoikeudet, ympäristönsuojelu, sukupuolten tasa-arvo, keskinäisriippuvuus, lehdistönvapaus, vähemmistöjen oikeudet ja monet muut modernin elämänmuodon piirteet ovat syystä tai toisesta vastenmielisiä.

Maanantaina presidentit Trump ja Putin siis miettivät yhdessä keinoja, millä kääntää kelloja taaksepäin. Meidän muiden on nyt hyvä miettiä keinoja, miten pääsemme palaamaan tulevaisuuteen.